Jännä yöelämä

Kauniita unia! Niiden tehtävä on houkutella sinut nukkumaan.

Joo nyt ois nää zetat loppu. Joudut ehkä valvoo ens yön.
Joo nyt ois nää zetat loppu. Joudut ehkä valvoo ens yön.

Näemme suurin piirtein 100 000 unta elämämme aikana. Nekin, jotka väittävät, etteivät näe mitään. Nukkuminen lataa kehon kuntoon ja eheyttää aivoja – tai ainakin sen puute pilaa terveyden ja tekee hulluksi. Aikuinen näkee unia noin 90 minuutin välein jokaisen unijakson venyessä yhä pidemmäksi. Ensimmäinen katselusessio kestää viitisen minuuttia ja viimeinen jopa tunnin. Psykoterapeutti Jeffrey Sumber Harvardista pitää outoja unia tärkeinä: ne auttavat ymmärtämään itseämme ja maailmaa. Sumber kehottaa palaamaan rohkeasti unen fiiliksiin; emootioita on hyvä prosessoida. Unien ja painajaisten analysointi auttaa löytämään mieltä vaivaavat asiat.

Kognitiivisen neurotieteen professori Antti Revonsuo väittää, että pahat ja pelottavat unet pitävät meidät hengissä. Hurjat unet on biologisesti ohjelmoitu aivoihin valmentamaan meitä valvemaailman haasteisiin ja uhkiin. Unitutkija Kelly Bulkeley arvelee unen olevan mielikuvitusleikkiä. 3000 koehenkilön otoksessa 70 prosenttia on joskus unessa tiedostanut näkevänsä unta, 34 prosenttia on pystynyt kontrolloimaan sitä ja ohjaamaan sen kulkua. Bulkeleyn mukaan unen säätelyä voi opetella tiedostamalla asia ja käskemällä itseään: en näe sitä samaa painajaista, jos näen, tiedän että se on vain unta, enkä ahdistu niin paljon. Kivassa tai tärkeässä unessa voi pysytellä pitempään, jos painaa silmät kiinni, eikä vaihda asentoa.

Unet ylläpitävät mielenterveyttä. Bostonin yliopiston neurologian ja psykiatrian professori Patrick McNamara on unitutkimuksissaan havainnut, että näemme unia myös syvässä non REM -vaiheessa. Silloin positiivinen minäkuvamme vahvistuu. Kevyempi REM-uni käsittelee negatiivisia asioita; mantelitumake aktivoituu. Masentuneilla univaiheiden tasapaino on vinoutunut ja he näkevät liian paljon REM-unta. McNamara arvelee syvän unen olevan tärkeää keholle ja immuunijärjestelmälle ja REM-unen aivotoiminnoille. Unien tehtävänä on houkutella meidät nukkumaan riittävästi, sanoo aivovauriopotilaita tutkinut Mark Solms. Aivohalvauspotilaat ovat raportoineet, etteivät he näe unia. Ilmeisesti he näkevät niitä, mutta eivät muista nähneensä, ja usein he heräävät päästessään REM-vaiheeseen. Blanco-uni ei virkistä.

Montrealin yliopiston unilabran professori Antonio Zadra tuottaa unista numeraalitietoa. Ihmiset näkevät usein seksiunia: naisista 20 prosenttia tekee sitä oman kumppaninsa kanssa, miehistä vielä harvempi. Naisten yössä julkkismiehet vetävät pääroolin. Kolme neljäsosaa muistetuista unista on negatiivisia. Yksilön unissa toistuvia piirteitä voi vertailla tilastotietoon ja löytää poikkeamat normaaliin. Aikuisten miesten unista kolmannes käsittelee vastoinkäymisiä. Jos henkilön unet ovat yhtä riitaa vaimon kanssa, on syytä epäillä ihmissuhdeongelmia.

Uni tehostaa oppimista. Psykiatrian professori Robert Stickgold Harvardista on havainnut, että aivot palaavat unessa opittavaan asiaan: kuvat, pelit, uudet asiat prosessoidaan yön aikana. Suorituksestaan unta nähneet osaavat asian seuraavalla kerralla paremmin, koska aivot yhdistelevät unen aikana uutta ja vanhaa tietoa.

Post-traumaattisessa stressioireyhtymässä painajaiset jäävät päälle ja sekoittavat myös valve-elämän. Tällöin unet eivät edistä toipumista, vaan aivot tilttaavat jatkuvasta toistosta. Tuuli Lahden väitöstyössä tutkittiin vuorokausirytmin häiriöitä (kuten unenpuute, vuorotyö, kellojen siirtely). Häiriöt voivat aiheuttaa univaikeuksia, lisätä onnettomuuksia sekä laukaista mielenterveysongelmia ja syöpiä. Tohtori Nina Lindbergin mukaan epänormaali uniarkkitehtuuri voi kertoa sairauksista tai olla merkki tietystä patologiasta. Antisosiaalisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivät näkevät paljon syvää S4-unta. Delta-taajuus (0.5–3.5 Hz) laskee monissa mielenterveyshäiriöissä. Thetan (3.5–8.5 Hz) lasku on yleistä skitsofreniassa. Psykiatrisissa testeissä vakavan unettomuuden taustalta on löytynyt depressiota, persoonallisuushäiriötä, neuroosia, päihdeongelmia, jopa psykoosia. Muutama prosentti väestöstä kärsii liikaunisuudesta. Hypersomnikoista puolella on jokin diagnoosi.

Lähteet: Prisma: Miksi me näemme unia?, Nina Lindberg: Sleep in mental and behavioural disorders, Tuuli Lahti: Circadian rhythm disruptions and health

Ensi kuussa: Eheytyminen?

Lesbopariskunta kertoo kokemuksensa. Kerro oma näkemyksesi.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi