Sigmundin paluu

Analyze this: Freud is back.

Pam! Nyt nuijin noi hirveät halut piilotajuntaan.
Pam! Nyt nuijin noi hirveät halut piilotajuntaan.

Moni tasa-arvon kannattaja on yritetty vaientaa syyttämällä peniskateudesta. Mielipiteen analyyttisen arvioinnin sijaan pohditaan sen esittäjän piileviä vaikuttimia. Pienikin lipsahdus puheissa tai eleissä joutuu ankaran tulkinnan kohteeksi. Syytä Freudia. Lukuisat psykologiset käsitteet, kuten torjunta, libido, projisointi, hysteria ja trauma ovat hänen lanseeraamiaan.

Itävaltalainen lääkäri Sigmund Freud (1856–1939) kehitti psykoanalyysin ja aloitti kuuluisan sohvaterapian. Freudin mukaan lapsuus on elämän tärkeintä aikaa: persoona muovautuu ja vaikeudet syntyvät. Pienen ihmisen psyyke on kehittymätön; vanhempien virheet kumuloituvat mieleen tukahduttavan peitteen lailla. Vietit käskevät tekemään jotakin, minkä maailma tyrmää rumana ja vääränä, ja ihminen joutuu dumppaamaan halunsa ja toiveensa alitajuntaan. Henkiset häiriöt johtuvat vaikeiden asioiden torjunnasta. Psykoanalyysissä terapeutti auttaa potilasta tuulettamaan menneisyyden mudat pintaan ja elämään lapsuuden uudestaan, turvallisesti.

Ihminen pyrkii itsesäätelyllä säilyttämään eheän minäkokemuksen. Torjuttuihin ja käsittämättömiin muistoihin päästään käsiksi unia tulkitsemalla. Freudin mielestä useimmat vaikeutemme johtuvat seksuaalivietistä. Sigmundin aikana Keski-Euroopan kulttuuri ei ollut kovin seksimyönteinen.

Freudia on kritisoitu epätieteellisyydestä, fallosentrismistä, ateismista ja egoistisesta ihmiskäsityksestä. Ihminen on lapsuutensa ja viettiensä vanki. Uusfreudilaiset painottavat sosiaalista oppimista, mutta hyväksyvät keskeiset Freudin teoriat: tiedostamattomat emotionaaliset voimat vaikuttavat meihin, lapsuudenkokemukset ovat tärkeitä ja ihmisen mielessä vaikuttavat tukahduttamisen ja torjunnan dynamiikat. Uusfreudilaisten mukaan aivotutkimus on vahvistanut monia Freudin teorioita: ihmisillä on taipumus tulkita ja muuntaa asiat muotoon, jossa ne eivät aiheuta ahdistusta, ja lapsen varhaisen hoidon on todettu vaikuttavan voimakkaasti aivojen kehitykseen. Hyvää hoitoa saaneet ovat keskimäärin terveempiä, fiksumpia ja onnellisempia kuin huonon käsittelyn kohteeksi joutuneet.

Freudin mukaan minää hallitsee kolme tasoa: se (id), minä (ego) ja yliminä (superego). Alin viettiolento id haluaa tyydyttää erilaisia tarpeitaan. Ego etsii tasapainoa itsen ja maailman välillä. Yliminä on kasvatuksen ja ympäristön luoma omatunto. Viettiensä viemäksi joutunut henkilö ajautuu ympäristön kanssa ristiriitaan. Liian voimakas yliminä estää nauttimasta elämästä. Tasapaino psyyken tasojen välillä parantaa itsesäätelyä, omien ja muiden tunteiden ja ajatusten tunnistamista ja tulkitsemista. Kyky sanoa ei välittömille tarpeille ja haluille on yksilöllisyyden kehittymisen ehto. Todellisuusperiaate kiilaa psyykkisen kypsymisen myötä mielihyväperiaatteen. Psykoseksuaalisen kehityksen teorian mukaan ruumiintuntemukset vaikuttavat psyyken kehitykseen. Erilaiset häiriöt voidaan jäljittää eri ikäkausiin. Mihin vaiheeseen olet jumittunut?

  • Oraalinen vaihe (0–1 v)
    Saaminen: tyydytys suun kautta. Ongelmana riippuvaisuus, tupakointi, ylensyönti, juopottelu?
  • Anaalinen vaihe (1–3 v)
    Pidättäminen, tyhjentäminen, itsemäärääminen. Ongelmana sadismi, pikkutarkkuus, paskanpuhuminen, töhriminen, oksentaminen.
  • Fallinen vaihe (3–6 v)
    Sukupuolierojen tajuaminen, autoeroottinen mielihyvä, samastuminen samaan sukupuoleen. Ongelmana narsismi, mustasukkaisuus, estyneisyys?
  • Oidipaalivaihe (n. 5 v)
    Lapsi rakastuu vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan. Pelkäätkö kilpailutilanteita?
  • Latenssivaihe (6–10 v)
    Minän kehityksen suvantovaihe, psykoseksuaaliset paineet pysyvät piilossa. Koulumenestys, sosiaaliset suhteet. Auktoriteettiongelmia, syrjäytymistä, opintovaikeuksia?
  • Genitaalivaihe (12–14 v)
    Seksuaalinen kiinnostus, halu solmia suhteita silleen. Ongelmana tunnekylmyys tai kontrolloimaton käytös? Freudin mukaan terveen genitaalivaiheen saavuttanut solmii aikuismaisia suhteita.

Lähteet: Freudin jalanjäljillä: toim. Minna Juutilainen ja Ari Takalo. Teos 2009. Tampereen/Helsingin yliopiston avoimen yliopiston sosiaalipsykologian verkko-opinnot.

Ensi kuussa: Uni paras lääke on?

Mitä sinä ratkaisit unissasi? Kerro meille.

6 kommenttia

Jalkijunassa

28.10.2010 15:08

Niin, sama teksti löytyi lukion psykankirjasta. Mikä oli artikkelin tarkoitus, missä kupletin juoni?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Yhteiskuntatieteilija

28.10.2010 21:37

Jaa missäköhän lukiokirjassa täsmälleen?

Mulla on käsitys, että tää heebo oli aika kauan paitsiossa, mutta nyt monet hänen väitteensä on saaneet ihan viime aikoina uutta tukea esimerkiksi neurotieteistä. Luin itse psykologiaa ja sosiaalipsykolgiaa 90-luvun lopussa Helsingissä ja Freud oli ihan pelle yhteiskuntatieteilijöiden silmissä. Pari lääkiskaveria kertoi, että heille taas oli ihan tosissaan opetettu, että noi miehen kaikki väitteet on totta, hän on gurunero.

Moni Freudin väite on osoitettu höpöksi, esimerkiksi penisjutut. Hänellä oli kumma suhtautuminen naisiin ja seksiin. Kun esittää paljon uusia ideoita, ei kaikki osu ihan maaliin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

tetra

22.12.2010 13:43

Freud oli narkkari. Kokaanipää joka alkoi enemmän ja enemmän jauhamaan seksuaalisuudesta sitä mukaan kun addikti paheni,joka taas on ihan ymmärrettävää koska stimulantithan ovat tunnetusti pornokamaa.
Se on jännä että joku kokkelilaskuissaan pornoili ainakin mielessään ja niistä opeista sitten jauhetaan.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

eetterinpyorteitamammilassa

27.5.2012 15:06

Neurotieteet eivät ole antaneet erityistä tukea Freudin ajatuksille. Jos aivoista onkin onnistuttu löytämään eri alueet himoille ja kognitiivisille toiminnoille, niin tämä ei mitenkään tue Freudin erityisiä väitteitä oidipaalisuudesta ynnä muusta sellaisesta. Freud-apologetiikassa vain pistetään sekaisin eri tarkastelutasot, eli otetaan hyvin yleisluontoisia havaintoja, kuten edellä mainittu neurotieteellinen, ja johdetaan niistä tukea Freudin erityisille väitteille, esim. mainitulle oidipaalisuusteorialle. Jokainen vähänkin freudilaista argumentointia tunteva tunnistaa helposti tämän semanttisen silmänkääntötempun. Samalla tekniikalla saadaan tukea vaikka skientologialle, joka muuten perustuukin sen syntyaikoina muodikkaaseen psykoanalyyttiseen ajatteluun.

Yleisenä nyrkkisääntönä Freudista toimii tämä: se mikä Freudin ajattelussa on totta, ei ole uutta, ja se mikä hänen ajattelussaan on uutta, ei ole totta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

SeOliSiihenAikaan

9.7.2012 06:52

Freud oli lääkäri (neurologi) ja halusi auttaa ihmisiä näiden henkisissä ongelmissa. Mielen sairauksien ja häiriöiden syntymekanismeja tunnettiin huonosti 1880-luvulla. (Freud valmistui tohtoriksi 1881.) Hän kehitti teorioitaan (alkaen) yli sata vuotta sitten, nykyisestä paljon eroavassa yhteiskunnassa. Kuten muussakin tieteessä, uudet selitysvoimaisemmat teoriat ovat korvanneet varhaisemmat, mutta uusi tieto perustuu aiemmalle.

1800-luvun loppupuolen Eurooppa oli aika seksuaalikielteinen ja kaksinaismoralistinen paikka, tietyistä asioista ei saanut ns. puhua oikeilla nimillä. Lääkärit (siis lähinnä miehet) eivät saaneet nähdä naispotilaita alasti. Toisaalta mielisairaaloissa järjestettiin julkisia näytöksiä naisten "hysteriakohtauksista". Jopa pienessä tuppukylässä kuten Helsingissä oli 1860-1880-luvuilla parikymmentä bordellia, lisäksi katuprostituutiota. "kunnon miehet" eivät muka käyttäneet tuollaisia palveluita, mutta jostain niitä asiakkaita riitti joka tuloluokassa. Ei ihme, että tuo aihepiiri kiinnitti Freudin huomion.

Freud tosiaan käytti kokaiinia ja piti sitä aluksi hyvänä lääkkeenä mm. masennukseen, johon hänellä itsellään oli jonkin verran taipumusta, Myöhemmin hän muutti mielensä ja varoitti kokaiinin haittavaikutuksista. Freud lopetti kokaiinin käytön samoihin aikoihin kun alkoi varsinaisesti kehittää psykoanalyysia. Freudin vaikutuksesta lääketieteessä huomattiin kokaiinin toimivuus paikallispuudutuksessa. Asia vaikuttaa nykykatsannossa kenties kummalliselta, mutta heroiiniakin käytettiin yskänlääkkeissä 1950-luvulle saakka (sitä myytiin Suomessa apteekeista vuoteen 1957 saakka), kipulääkkeenä vieläkin.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

alimina

13.7.2012 18:12

Jung olisi halunnut tehdä Freudille psykoanalyysin silloin kun he olivat vielä kavereita.Freud kieltäytyi.Muistelen lukeneeni tuon jostain,vai oliko se sittenkin unessa jonka näin?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi