Mielen voima kroppaan näkyy lumetutkimuksissa. Lukuisat sokeripillereitä popsineet ovat parantuneet ties mistä sairauksista pelkän uskon avulla. The New England Journal of Medicinin mukaan lumeleikkaus parantaa polven yhtä hyvin kuin oikea tähystys. Houstonilaisille nivelrikkopotilaille tehtiin polveen pintaviiltoja ja annettiin sama jälkihoito kuin oikeasti operoiduille. Kahden vuoden seurannassa leikisti ja oikeasti leikattujen ryhmien oireissa ei ilmennyt eroja. Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen tutkimuksessa lempimusiikin kuuntelu auttoi aivoinfarktipotilaita parantumaan nopeammin. Pohjoisamerikkalaisessa kokeessa epäeettisten tekojen ajattelu sai ihmiset tuntemaan itsensä likaisiksi. Koehenkilöiden moraalinen ahdistus helpottui kun he pesivät kätensä vedellä ja saippualla.
Psyykkiset ominaisuudet vaikuttavat voimakkaasti terveyteen. Viha, stressi ja masennus altistavat metaboliselle oireyhtymälle. Henkinen ylikuormitus heikentää vastustuskykyä ja voi aiheuttaa flunssaa, erilaisia kiputiloja, vatsaoireita, selkäsairauksia, päänsärkyä jne. Paula Ollosen psykiatrian väitöksen mukaan ahdistunut ja masentunut saa helpommin rintasyövän: sairastuneet kokivat vastoinkäymiset muita raskaampina, heillä oli tunne-elämän vaikeuksia ja emotionaalisen vaillejäämisen kokemuksia. Masennus tuplaa sydänperäisen äkkikuoleman riskin terveellä ja lisää sydäninfarktin ja aivohalvauksen riskiä 60 prosentilla.
Mieli ja keho ovat symbioosissa: sairastumisen taustalta löytyy yhteisiä biologisia syitä ja negatiivisia käyttäytymismalleja.
Yksi pään ja bodyn balanssista vastaava tekijä on HPA-akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen). Tasapainon voi sekoittaa kehon sisäsyntyinen toimintahäiriö. Usein akselin sotkevat omat valinnat: valvominen, kemikaalit, liikkumattomuus ja huono ravinto vaikuttavat mm. hormonitasapainon ja aivojen univalverytmin kautta mieleen. Teineillä ja nuorilla aikuisilla liian lyhyt yöuni aiheuttaa masennusta ja itsetuhoisuutta.
Ahdistuneet ovat jäykkiä ja kaatuvat helposti. Tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä fyysisen tasapainoharjoittelun tehosta psyykeen: ahdistus vähenee ketteryyden kasvaessa. Metsässä kävely tai tanssiharrastus on terapiaa. Monissa sairauksissa fyysisen toimintakunnon parantaminen nostaa myös mielialaa: itseluottamus kasvaa.
Heli Bäckmandin terveystieteen väitös todisti liikkumisen suojaavan sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä.
Vakava sairaus masentaa useimpia. Optimistisen elämänasenteen omaavat toipuvat sairaudesta muita paremmin. Aivoverenkiertohäiriöpotilaita tutkinut Helena Puola raportoi ulospäinsuuntautuneen ja sosiaalisesti toimeliaan pärjäävän parhaiten. Selviäjää auttaa aktiivinen harjoittelu, huumori, kiitollisuus, taistelutahto, luottamus, tosiasioiden hyväksyminen, kärsivällisyys, muiden asioiden ajattelu ja hyvät ihmissuhteet. Jotkut ovat terveyshuolestuneita ja jumittuvat negatiivisiin ajatuksiin ja tunteisiin tai kiinnittävät liikaa huomiota kehon tuntemuksiin. Patrik Kuusisen väitös pitkäaikaisesta kivusta ja depressiosta paljasti pessimistin tuntevan muita enemmän kipua. Kivut ovat todellisia, mutta niihin suhtautuminen vaihtelee. Helsingin yliopiston psykologian laitos on tutkinut sydän- ja syöpäpotilaiden toipumista. Reipas mieli ja läheisten tuki tervehdyttävät. Masennuksen ohella vihamielisyys, kyynisyys ja hyperaktiivisuus ennustavat huonoa terveyttä.
Ratsastus-, musiikki-, taide- ja tanssiterapia sekä meditaatio, Alexander-tekniikka ja jooga parantavat monen mielestä kehon ja mielen tasapainoa. Tietoisuustaitojen harjoittelu vaikuttaa aivojen sähköiseen ja hormonitoimintaan sekä autonomiseen hermostoon. Bostonin yliopiston mukaan tunti joogaa nostaa aivojen rauhoittavaa gamma-aminovoihappo
-pitoisuutta (GABA) 27 prosenttia. Migreeni-, atopia- ja astmaoireita lääkitään paitsi itse vaivaan kohdistuvilla myös mielialalääkkeillä ja beetasalpaajilla. Oliko Freud sittenkin oikeassa? Käsi ei katkea sattumalta, vaan hämmentynyt mielemme saa meidät astumaan suojatielle väärään aikaan.
Lukijoilta
“Kun urheilen, olen itsevarmempi ja minulla on parempi käsitys itsestäni. Tarvitsen myös vähemmän unta, enkä hermoile niin monesta asiasta kuin yleensä.”
Nainen, 34
“Olen paremmalla tuulella, kun keho on kunnossa.”
Mies, 28
“Minua kutittaa, ja keho tuntuu muutenkin hankalalta, kun ärsyttää. Kun on hyvä mieli, keho on kevyt. Pystyn tyhjentämään mielen parissa minuutissa rentoutusharjoituksilla. ”
Nainen 24
“Jos oikein ahdistaa, on vaikea hengittää, painaa rintaan. Hyvistä treeneistä tulee kevyt olo päähän.”
Nainen 28
“Rentoutan jäseniä, venyttelen kaulaa ennen lauluharjoituksia. 15 minuutissa mieleni on täysin tyhjä ja voin alkaa laulaa.”
Mies, 28
Psykoanalyysi
“Kun minua oikeasti ahdistaa, vatsaani sattuu tosi paljon. Ahdistusta helpottaa, kun keskustelen ystävän kanssa ja urheilen. Mitä enemmän liikun, sen paremmin voin. Ajatukseni eivät jää junnaamaan yhteen negatiiviiseen asiaan.”
Nainen, 34
“Ahdistuneisuuteen liittyy usein jonkintyyppistä lihasjännitystä ja on hyvin yksilöllistä, millaisia oireita ihmiset saavat. Liikunta ja keskustelu ovat positiivisia ahdistuksen purkukeinoja. Pitkällä aikavälillä ne eivät ilmeisesti ole poistaneet ahdistustasi. Yritä selvittää, mikä aiheuttaa ahdistuneisuuden. Mieti ja havainnoi. Ahdistusta ei pystytä välttämättä poistamaan kokonaan. Hyväksy se, että elämään kuuluu tietty määrä ahdistusta ja pahoinvointia."
Terveyspsykologiaan erikoistunut professori Raimo Lappalainen