Lehmän utareessa on roikuttu vuosikausia – Makutottumukset paskaksi kasvipohjaisella vaihtoehdolla

Jokainen suomalainen tietää, että maito on hyväksi: sen terveysvaikutukset ovat kiistattomat. Vai ovatko? Jos kysyy keneltä hyvänsä valistautuneelta vegaanilta mielipidettä maidon juonnista, saa todennäköisesti vastaansa tulikivenkatkuisen saarnan suomalaisen maitoteollisuuden propagandamyllyn aiheuttamista tuhoista.

Suomessa juodaan edelleen älyttömiä määriä maitoja: 127 litraa vuodessa. Historia antaa vastauksen osaltaan suomalaisten kovaan maidon kulutukseen. Vain puoli vuosisataa sitten Suomessa oli 250 000 maitotilaa, nykyisellään kuitenkin enää 8 000. Kaupan hyllyt notkuvat erilaisia maitoja, jugurtti-tuotteita, rahkoja ja juustoja. Jos menet kauppaan missä hyvänsä Etelä-Euroopan maassa, et törmää vastaavaan ylitarjontaan.

Olemme lapsesta pitäen oppineet siihen, että maitoa tulee juoda, sillä se on eittämätön kalsiumin, D- ja A-vitamiinin ja proteiinin lähde. Viime aikoina on kuitenkin noussut esiin tutkimuksia, jotka esittävät, että maito on haitallista, jollei jopa äärimmillään edistä ennenaikaisen kuoleman riskiä. Kaikkihan lopulta tappaa, jos oikein tutkitaan, mutta maidon väitetyt terveyshyödyt aiheuttavat nykyisellään kuitenkin keskustelua. Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ei suosittele maidon juontia aikuisille Radio Aallon haastattelussa.

Koska maidon juonnin tarpeellisuus voidaan kyseenalaistaa, tulee maitoteollisuuden epäekologisuus entistä kantavammaksi syyksi luopua maitotuotteista kokonaan. Tai vähintäänkin siitä maidon ylettömästä litkimisestä. Science-lehden julkaisema tutkimus esittää, että ilman liha- ja maitoteollisuutta, viljelysmaata voitaisiin pienentää 75% globaalilla tasolla. Tämä alue vastaa Yhdysvaltojen, Kiinan, Euroopan Unionin ja Australian yhteenlaskettua pinta-alaa. Liha- ja maitoteollisuus tuottaa myös 63% kaikesta maatalouden aiheuttamista kasvihuonepäästöistä.
 

Eettisen ongelman aiheuttaa myös eläinten epäinhimillinen kohtelu. Vaikka Valio kovasti muuta koittaa markkinoinnillaan viestittää, lehmät eivät kirmaile vapaina vihreillä niityillä. Maidon- ja lihantuotanto kulkevat käsi kädessä: lehmä eläisi normaalisti noin 20-vuotiaaksi, mutta lypsykarjatiloilta eläimet toimitetaan teuraaksi noin 5-vuotiaina.

Lehmiä keinosiemennetään jatkuvan maidontuotannon takaamiseksi vähintään kerran vuodessa. Vasikka erotetaan emostaan heti syntymän jälkeen. Vaikka navetat ovat usein isoja tiloja, mahdollistaa se vain mahdollisimman monen lehmän pidon, jolloin yksittäisen eläimen tila on pieni. Listaa tehotuotantoeläimen kärsimyksistä voi jatkaa epämiellyttävän pitkälle.

Epäeettisyys ja ympäristön kuormittava vaikutus ovat saaneet ihmiset pohtimaan omaa maidonkulutustaan. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan nestemäisten maitotuotteiden valmistus väheni Suomessa vuonna 2017 neljän prosenttiyksikön verran edellisvuodesta. Samaan aikaan kasvipohjaisten juomien kysyntä on kasvanut hyvää vauhtia.

Johtava tutkija Perttu Virkajärvi Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuitenkin edelleen Ylen artikkelissa, että kotimainen maito hakkaa ekologisuudessa ulkomailta rahdatut soija- ja mantelimaidot. Kotimainen kauramaito sen sijaan on jo varsin pätevä vaihtoehto.

Tutkimusten tullessa ja mennessä tasapainoilee kuluttaja jatkuvasti kapealla langalla ympäristöystävällisten valintojensa kanssa. Vihreän Langan Eno-blogia lainatakseni: "Sitten täytyy kyllä muistuttaa, että yksi maitojuomalasi ei paljon paina Titanicin kannella. Maailma ei sillä pelastu, jos vaihdat lehmänmaidosta kasvimaitoon. Mutta voit toki aloittaa siitä, ja jatkaa vaikka autosta luopumisella.”

Niinpä.