Aikaisemmin keväällä käytiin valtuustossa farssia muistuttanut keskustelu ruoasta ja sen ympäristövaikutuksista. Tällöin aiheena koulujen kasvisruokapäivä. Tämän viikon kaupunginhallituksessa tehtiin paljon radikaalimpaa ruokapolitiikkaa ilman suurempaa dramatiikkaa.
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämisestä. Päätökseen sisältyi tavoite siitä, että vuonna 2015 puolet helsinkiläisten päiväkotien ruoasta on luomua. Luomun käyttöä lisätään myös peruskouluissa ja muissa kaupungin ruokapalveluissa. Lisäksi kaupunki sitoutui WWF:n kalojen suosituslistaan ja päätti julistautua GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi.
Päätöksen yksimielisyys viestii sitä, että ruoan merkitys ympäristöpolitiikassa on vihdoin ymmärretty. Helsingin ruokakulttuuria halutaan kehittää ympäristö- ja ilmastoystävälliseltä pohjalta. Tulevaisuudessa kaupunki arvioi ruokansa ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja ottaa käyttöön ruokapalveluiden ilmastolaskurin.
Ruoantuotannon osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan 10–30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt. Monet kalakannat ovat romahduksen partaalla. Vesistöjen saastuminen ja torjunta-aineiden leviäminen ympäristöön ovat lisänneet luonnonmukaisemman maatalouden tarvetta.
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantajana, suurin joukkoruokailun järjestäjä ja merkittävä julkisten hankintojen tekijä. Sillä, mitä täällä tehdään, on vaikutusta koko maan ruoan tuotantotapoihin ja ruokaketjuun. Jos me päätämme ruokailla ympäristöystävällisesti, sillä on suuri merkitys.
Ympäristön kannalta ruoka on politiikkaa.
8 kommenttia
Anonyymi
29.6.2010 22:21
Mitä tämä lysti maksaa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.6.2010 10:41
Ehkä kannattaisi panostaa ensin kouluruoan laatuun, sillä parillakymmenellä sentillä per naama ei ihmeitä tehdä. Myös kilpailutus ja kammottavan valmisruoan käyttö lisäävät kustannuksia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.6.2010 12:13
Luomuun siirtyminen tarkoittaa, että peltopinta-alaa tarvitaan enemmän saman sadon tuottamiseksi. Käytännössä tarkoittaa sitä, että metsää raivataan pelloksi, etenkin kehittyvissä maissa. Jokainen voi itse päätellä, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi alueilla, joita jo nyt uhkaa aavikoituminen, tai joilla jo nyt hakataan sademetsää nopeammin kuin se ehtii kasvaa takaisin. Tosin väestönhallinnan kannalta hyvä idea, kehitysmaiden nykyisen väestömäärän ylläpitoon kun ei riitä, vaikka kaikki niiden metsät hakattaisiin pelloksi jos tehoviljelystä luovutaan.
GMO-vapaaksi vyöhykkeeksi julistautuminen taas on täysin käsittämätön veto ja tulee puremaan kaupunkia nilkkaan pahasti siinä vaiheessa (pian) kun valtaosa elintarvikkeista on muuntogeenisiä, "luonnollisten" (lue: vuosituhansia ihan yhtä keinotekoisesti jalostettujen) lajikkeiden ollessa harvinaisia ja kalliita. Bioturvaretardien juttuja ei kukaan järkevä ihminen ota vakavissaan, ja "ei sitä saa syödä kun pahat SUUR YRITYKSET tekee voittoa sillä, yhyy!" ei ole asia-argumentti. Ympäristön kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä, vasemmistolaisen ideologian pakkosyötön kanssa kylläkin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
30.6.2010 18:58
"Luomuun siirtyminen tarkoittaa, että peltopinta-alaa tarvitaan enemmän saman sadon tuottamiseksi. Käytännössä tarkoittaa sitä, että metsää raivataan pelloksi, etenkin kehittyvissä maissa."
Suomessakin viljellään luomua. Sadot kasvavat mainiosti ihan karjanlannalla lannoitettuina. Suomessa on valtavasti peltoa eriasteisessa paketoinnissa ja kasvamassa pelkkää pusikkoa. Sen muuttaminen pelloksi ei vähentäisi yhtään metsiä.
Suomalainen ruoka on kylläkin paljon kalliimpaa kuin jossain etelämpänä tuotettu, sadot ovat pienempiä ja jo palkkakulut jotain aivan muuta kuin kehitysmaissa – tai vaikkapa Espanjassa halvalla maahanmuuttajatyövoimalla hoidetuilla vihannespelloilla. Pystyisikö Suomi sitten tuottamaan itse ruuan väestölleen, jos kriteerinä olisi vain tarpeeksi monta kilokaloria, tarpeeksi proteiinia ja tarpeeksi muita ravintoaineita asukasta kohden ja herkut ja suuret valikoimat jätettäisiin toissijaisiksi? Sitä voi miettiä. Suomessa tuotettiin 1950-luvulla suurin osa ruuasta omassa maassa eikä keinolannotteita vielä käytetty juuri lainkaan, tai ainakaan kovin laajasti. Vilja kuitenkin kasvoi hyvin jopa Kainuussa. Väestöä oli yli neljä miljoonaa. Nykyiset viljelymenetelmät ovat silloisia tehokkaampia. Nykyaikana harrastetaan paljon vähemmän puutarhaviljelyä, marjastusta ja sienestystä.
"Jokainen voi itse päätellä, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi alueilla, joita jo nyt uhkaa aavikoituminen, tai joilla jo nyt hakataan sademetsää nopeammin kuin se ehtii kasvaa takaisin."
Aavikoituminen ja eroosio ovat tosiaan merkittäviä ongelmia. Palmuviljelmät ja vastaavat voivat vähentää niitä. Afrikassa on "vallattu takaisin Saharalta" suuria alueita juuri palmujen istutuksella. Sitten alueella voidaan kasvattaa muutakin.
Sademetsissä maakerros on ohut ja suurin osa ravinteista ja energiasta on valtavissa puissa. Jos puut viedään pois, maa köyhtyy. Samaa voi muuten tapahtua Suomessakin, jos kaikki hakkuujätteet, kannot jne. siivotaan liian tarkasti hakkeeksi voimalaitoksen uuniin. Toki hitaammin kuin sademetsissä, maakerros ei täällä ole yhtä ohut ja joka puolella on vettä, joka levittää ravinteita.
Niinsanotun bioetanolin valmistamiseen käytettyjen kasvien viljeleminen on useimmiten kaikkea muuta kuin ekologista. Brasilialaisella pellolla diesel palaa ja keinolannoite leviää – ja sokeriruokojäte käräytetään taivaan tuuliin bensakäyttöisillä liekinheittimillä.
"siinä vaiheessa (pian) kun valtaosa elintarvikkeista on muuntogeenisiä, "luonnollisten" (lue: vuosituhansia ihan yhtä keinotekoisesti jalostettujen) lajikkeiden ollessa harvinaisia ja kalliita."
Kasvi- ja eläinlajeja on tosiaan jalostettu vuosituhansia. Nykyaikainen lypsylehmä ei kauaa pärjäisi yksin metsään jätettynä. Geenimanipulaatio on kuitenkin eri asia. Sillä voidaan esim. siirtää kasviin eläimen geenejä, mikä ei risteytyksellä onnistu.
Geenit toimivat yhteistoiminnassa toistensa kanssa eikä niiden peukaloinnin vaikutuksista tiedetä vielä tarpeeksi.
"Bioturvaretardien juttuja ei kukaan järkevä ihminen ota vakavissaan, ja "ei sitä saa syödä kun pahat SUUR YRITYKSET tekee voittoa sillä, yhyy!"
Saahan sitä syödä vaikka pieniä kiviä. Mutta kannattaako? Liiketoiminnassa ei sinällään ole mitään "pahaa", mutta suuryritykset voivat määräävillä markkina-asemillaan, patenteilla jne. vähentää biodiversiteettiä – esim. suurin osa maailman banaaneista on 2-3 eri lajiketta. Kasvitaudit ja muut tuholaiset voivat siis aiheuttaa valtavaa tuhoa, kun monimuotoisuus ei suojaa niiden etenemiseltä. Ei tämä ole mitään maailmanlopunennustelua, mutta asia, joka pitää ottaa huomioon.
"Ympäristön kanssa tuolla ei ole mitään tekemistä, vasemmistolaisen ideologian pakkosyötön kanssa kylläkin."
Vastaa kommenttiinEn itsekään oikein pidä ns. punavihreydestä, mutta ei ekologisuus ole vihreiden puolueiden yksinoikeutta. Eikä ekologia ole vasemmistolaista, keskustalaista tai oikeistolaista.
Vastaa kommenttiin
Anonyymi
1.7.2010 01:15
^
Harvinaisen hyvä kommentti ylhäällä.
Kun se kouluruoka tällä hetkellä maksaa, mitä, 50 senttiä/lapsi niin luomuruokaa sillä varmaan saadaankin sitten puolikas peruna henkilöä kohden/päivä.
Mutta ainakin pääsemme liikakansoituksesta eroon, kun siirrymme kyntämään peltoja käsinvedettävillä kiviauroilla ja pystymme tuottamaan sadasosan verran ruokaa nykyisestä alati räjähdysmäisesti kasvavalle maapallon väkimäärälle.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.7.2010 22:10
Geenimuuntelulla voidaan kasvattaa satoa ja vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, kun kasvit kestävät paremmin tuholaisten tuhoja. Kyllä minä mielummin syöttäisin lapsille suuret annokset halpaa geenimuunneltua ruokaa kuin liian pienet annokset kallista luomua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonyymi
2.7.2010 22:36
http://www.mm.helsinki.fi/tutkimus/tiedotteet/2010/100526_riesinger.html
Luomuviljely voi olla ihan yhtä satoisaa per hehtaari kuin tehoviljely. Toki varsinkin tautien ja tuholaisten torjunta maailman mittakaavassa tarjoaa haasteita viljeltäessä ilman synteettisiä torjunta-aineita.
Pelkän kaverilta kuullun keskimääräisen satotilastokeskiarvon heittelyllä ei vielä hirveän pitkälle näissä keskusteluissa päästä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
mystinen_ytm
3.7.2010 17:20
Tulevaisuudessa, kun ihminen tarvitsee ravinnokseen vain typpeä ja happea sekä pienen määrän hiilidioksiidia, kauhistellaan menneiden sukupolvien brutaalia käytäntöä lahdata heikompaa lajia ravinnokseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin