Emma Karin blogi

Helsinki on pitkään kasvanut autokaupunkina. Lähes 50 vuoden ajan joukkoliikenteen osuus liikenteestä on laskenut yksityisautoilun lisääntyessä. HSL:n liikenne-ennusteissa tämän kehityksen on oletettu jatkuvan aina vuoteen 2035 asti. Autoilun osuuden kasvamiseen on suhtauduttu luonnonlakina ja visioita joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavasta liikennepolitiikasta on pidetty piiperryksenä. Ihmiset kun haluavat auton.

Paitsi että eivät enää halua. Kun uusi Liikkumistutkimus muutama viikko sitten julkaistiin, todettiin Helsingin seudulla tapahtunut historiallinen käänne. Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa nopeammin kuin yksityisautoilu. Yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista ovat autottomia. Alle puolet nuorista ajaa ajokortin. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin.

Tutkimuksen ilmestymisen aikoihin käytiin Helsingin ensimmäiset investointineuvottelut. Neuvotteluissa liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen seuraavien vuosien ajalta. Tämän seurauksena oikeastaan yksikään autoilua edistävä hanke ei sellaisenaan liiku eteenpäin tällä vuosikymmenellä. Hakaniemen toriparkki kaatui, Sörnäisten autotunneli siirtyi ja Pasilan uusi Veturitie halutaan rakentaa kevyemmin. Eikä kukaan maininnut sanallakaan keskustatunnelia.

Autoilun edistämisen sijaan Helsingin liikenne vihertyy. Kruunuvuoren joukkoliikennesilta rakentaminen alkaa todennäköisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja pyöräteiden rakentamiseen satsataan 10 - 25 miljoonaa vuosittain. Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.

Helsinkiläiset haluavat kehittää joukkoliikennettä ja pyöräilyreittejä. Autoilun kasvua, päästöjä ja liikennemelua halutaan vähentää. Enemmistö kannattaa ruuhkamaksujen keräämistä ja varojen ohjaamista joukkoliikenteeseen. Ja tämä näkyy myös politiikassa.

Hyvää valtakunnallista Auton vapaapäivää!

Helsingissä on taas kaivettu esiin kokoomuksen liikennepolitiikan lempilapsi, keskustatunneli. Keskustatunnelin kanssa on nyt venkoiltu 15 vuotta. Kyseessä on Helsingin mittakaavassa historiallisen kallis autoilunedistämishanke.

Autojen siirtäminen maan alle on hyvä ajatus, jota vihreät kannattavat. Parhaassa tapauksessa keskustatunnelin rakentaminen voisi osaltaan sujuvoittaa liikennettä ja helpottaa kävelykeskustan toteutumista.

Mutta kultainen nousukausi on ohi ja politiikkaa tehdään niukkuuden vallitessa. Helsingin velkaantumisen takia kaupunginjohtaja Pajunen on juuri esittänyt valtuustolle 400 miljoonan vuosittaista investointikattoa. Tämä tarkoittaisi, että kaupunkimme homekoulujen korjaaminen, uusien asuntojen rakentaminen ja joukkoliikennehankkeet ovat yksi toisensa jälkeen vaarassa jäädä toteutumatta.

Investointeja on nyt tarkasteltava entistä kriittisemmin. Ja kun verorahojen käyttöä laitetaan tärkeysjärjestykseen, ei autoilua lisäävät järjettömän kalliit autotunnelit ole järkevän saati kestävän kaupunginsuunnittelun prioriteetti. Keskustatunnelin hinnan on varovaisten kustannusarvioiden perusteella kerrottu olevan puoli miljardia euroa. Todelliset kustannukset liikkuvat kuitenkin todennäköisesti lähempänä miljardia kuin puolta miljardia euroa.

Kokoomus on väläytellyt yksityisiä rahoittajia investointikaton kiertämiseksi, mutta ei kukaan ei Suomessa anna tällaisia summia ilmaiseksi. Raha on maksettava rahoittajille takaisin tavalla tai toisella. Tunnelin käyttömaksuilla ei tällaisia summia saada kasaan. Lopulta raha tullaan jokatapauksessa kaivamaan veronmaksajien taskuista.

Liikennettä voidaan sujuvoittaa ilman, että käytämme miljardi euroa yhteen tunneliin. Vihreät ovat jo pitkään ajaneet ruuhkamaksujen käyttöönottoa ja rahan laittamista julkisen liikenteen parantamiseen. Tämä rajoittaisi autoliikenteen kasvua ja ohjaisi ihmiset käyttämään joukkoliikennettä. Jos haluamme, että Helsinki kasvaa kestävästi, on meidän käytettävä rahamme sen mukaisesti. Autoja on kaupungissa aina juuri niin paljon, kuin niille annetaan tilaa. Asukkaat valitsevat nopeimman ja kätevimmän liikkumismuodon. Se, mikä liikkumismuoto on paras, on tehdyn liikennepolitiikan seurausta.

Vihreät olisivat halunneet rakentaa Jätkäsaaresta joukkoliikenteellä liikkuvan kaupunginosan. Nyt Mechelininkatua myllätään ja liikenteen kanssa ollaan ongelmissa, koska autottoman kaupunginosan sijaan haluttiin parkkipaikkoja.

Nyt tehdyt liikennearviot, joilla keskustatunnelin tarpeellisuutta perustellaan, nojaavat vanhaan kaavan. Kun ihmisiä tule lisää, he tuovat samassa suhteessa autoja mukanaan. Jos uudet asuinalueet rakennetaan joukkoliikenteeseen perustuviksi, niihin muutavat ihmiset käyttävät joukkoliikenteellä.

Kiista keskustatunnelista on kiista siitä, halutaanko helsinkiläisten veroeurot käyttää autoilun vai joukkoliikenteen edistämiseen. Vihreille valinta on selvä.

(Teksti on alunperin julkaistu Helsingin Vihreiden nettisivuilla)

Kiinteistövirasto suunnittelee Ha­ka­nie­men­to­rille 400 au­to­pai­kan parkkiluolaa. Parkkihallia markkinoidaan Hakaniemen elävöittämishankkeena.

Hallia on yritetty toteuttaa jo vuosia, mutta yksityiset toimijat ovat hylänneet sen taloudellisesti kannattamattomana. Nyt halli halutaan toteuttaa veronmaksajien rahoilla. Yhden autopaikan hinnaksi on arvioitu 70 000 euroa, josta kaupunki subventoi 20 000 euroa per autopaikka. Lisäksi neljännes kaikista paikoista tulisi kokonaan helsinkiläisten veronmaksajien maksettavaksi. Kokonaisuudessaan helsinkiläiset tulevat siis maksamaan parkkiluolasta noin 13 miljoonaa euroa.

Valtuusto päättää tänä keväänä valtuustostrategiaa, joka ohjaa valtuuston työtä seuraavat neljä vuotta. Strategiassa on pohjaesityksenä 400 miljoonan euron vuosittainen investointikatto. Tämä tarkoittaa, että monet suunnitellut joukkoliikennehankkeet ovat vaarassa ja osa homekouluista uhkaa jäädä korjaamatta. Silti parkkihalleihin ollaan valmiita pistämään miljoonia.

Vihreät vaativat joukkoliikenne- ja pyöräilyinvestointien asettamista autoilua edistävien hankkeiden edelle. 13 miljoonaa eurolla saataisiin ihmeitä aikaan esimerkiksi pyöräilyn edistämisessä. Nyt suunnitellun parkkihallin arvioidut kustannukset vastaavat kaksi kertaa kaupungin koko pyöräilybudjettia.

Hakaniemi on koko maan parhaiden joukkoliikenneyhteyksien varrella. Lisäksi tulevan Pisararadan vilkkainta asemaa suunnitellaan Hakaniemeen. Pisara-aseman ympäristöä pitäisi suunnitella kävelijöille eikä autoilun ehdoilla. Nyt tehdyissä parkkihallisuunnitelmissa ei ole edes tarkoitus poistaa maanpäällistä pysäköintipaikkoja.

Jos tavoite on elävöittää Hakaniemeä, lähtökohdaksi pitäisi ottaa autoliikenteen poisto Hämeentieltä ja Hakaniemenrannan muuttaminen kävelyalueeksi. Parkkihalleilla ei elävöitetä Helsinkiä.

Laiturilla julkistettiin tänään "Kruunusillat" -suunnittelukilpailuun osallistuvat työt. Kruunuvuorenrantaan on suunnitteilla uusi asuinalue 11 000 asukkaalle ja sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa jo tämän vuoden aikana.

Alueella ei ole olemassa valmiita joukkoliikenneyhteyksiä. Siksi on suunnitteilla joukkoliikennesilta, joka yhdistää Kruunuvuorenrannan kantakaupunkiin. Helsinkiin ei pidä rakentaa autoilulähiöitä, vaan uudet asuinalueet tulee rakentaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Tästä syystä ratikkasillan toteutuminen on koko Kruununvuoren asuinalueen rakentamisen edellytys.

Kruununvuorenrannan rakentaminen tulee lisäämään liikennettä. Tämän takia Herttoniemessä aiotaan käyttää yli 130 miljoonaa euroa autoilua helpottaviin investointeihin. Suunnitelman mukaan nykyinen kiertoliittymä puretaan ja korvataan Itäväylän ylittävällä sillalla.

Hankesuunnitelma on tuotava valtuuston päätettäväksi tämän vuoden aikana, jotta sillan rakentaminen voidaan aloittaa mahdollisimman pian. Alueelle muuttavien ihmisten on voitava luottaa siihen, että asunnon voi ostaminen Kruununvuorenrannasta ei edellytä auton hankkimista.

Kuvat siltaehdotuksista ja esittelyvideot voi käydä katsomassa täältä.
Pienoismalleja voi käydä ihailemassa Laiturin näyttelytilassa 9. maalikuuta asti.