Emma Karin blogi

Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. SDP:n Kari Rajamäki esitti yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydällepanoa ja sai perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen esitykselleen. Tämä tarkoittaa, ettei tämä eduskunta ehdi käsitellä lakiesitystä lainkaan. Lakia ei siis tule.

Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja vain välttämättömään hoitoon, siihenkin maksullisesti.

Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lain kaataminen on julmaa vaalikikkailua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terveydellä.

Helsingissä päätös terveydenhuollon tarjoamisesta kaikille paperittomille siirtolaisille lähtömaasta riippumatta tehtiin jo yli vuosi sitten. Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa, vailla perusoikeuksia. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsyä lääkäriin. Perussuomalaisilta kukaan ei odota edes lasten tai raskaana olevien naisten ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta se, että sosialidemokraatit ovat mukana kaatamassa oman ministerinsä esitystä, on häpeällistä.

Lapset eivät koskaan ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu.

Seuraa Emman kampanjaa täällä.

Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa vailla perusoikeuksia. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon. Esitykseen liittyen puhutaan paljon potaskaa.

1) Sitten ne kaikki tulee tänne

Ei pidä paikkaansa. Paperittomat ihmiset eivät elä Suomessa saadakseen hyvää terveydenhuoltoa tai sosiaalipalveluja. Monet heistä pakenevat usein syrjintää, vainoa tai köyhyyttä. Kukaan ei matkaa yli merien tai läpi mantereen päästäkseen lääkäriin.

Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lakiesityksessä Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille oltaisiin tarjoamassa samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon, siihenkin maksullisesti.

Lakiesitys on Helsingin mallia suppeampi. Kun Helsinki alkoi tarjota laajat terveydenhuoltopalvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille, puhuttiin valtavasta aallosta paperittomia. Eipä tullut. Paperittomia ei tullut lisää ja heidän kynnyksensä mennä lääkäriin on korkea. Onneksi muutama raskaana oleva nainen on nyt saatu neuvolajärjestelmän piiriin ja toivottavasti kaikki paperittomat lapset saadaan pian rokotusohjelmaan. Tämä on myös suomalaisten lasten etu.

2) Nykyinen järjestelmä toimii hyvin

Ei toimi. Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Siksi lääkärit ovat perustaneet vapaaehtoisklinikoita eri puolille Suomea, joilla he omien pitkien työpäiviensä jälkeen hoitavat vapaa-ajallaan paperittomia. Hoitovälineet ovat alkeelliset, ja erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten hoitaminen on koettu vaikeaksi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja raskaana olevat naiset ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Lääkärien huolena on myös tartuntataudit, jotka pitää saada hoidettua. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

3) Se maksaa miljoonia

Ei maksa. Suurin osa paperittomista elää pääkaupunkiseudulla. Kun Helsinki päätti alkaa tarjota laajat terveydenhuoltopalvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille, puhuttiin satojen tuhansien, ellei jopa miljoonien kustannuksista. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui Helsingin päätöstä tehtäessä, että nyt muut maat voivat ulkoistaa terveydenhuoltonsa Helsingille.

Miljoonien tai satojen tuhansien eurojen kustannuksia ei ole Helsingille tullut. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston mukaan kustannukset ovat olleet täysin marginaalisia. Ja koska suurin osa paperittomista elää täällä, olisi vaikea kuvitella muualla tapahtuvan muuta.

Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsya lääkäriin, kun he sitä tarvitsevat. Tämä on kaikkien etu.

Tykkää Emmasta Facebookissa!

26.9.2012 Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekemäni ponnen siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuudet paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä Helsingissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

26.02.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitukselle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

06.05.2013 Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

20.08.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Vastaus eteni silti kaupunginhallitukseen, sillä lain vaatima vastausaika oli menossa umpeen.

09.09.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vakuutti kaupunginhallitukselle, että viesti on poliittisesta tahdosta on ymmärretty ja esitys palvelujen järjestämisen toimenpidesuunnitelma järjestämisestä tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2013 aikana.

26.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitetään, ettei palveluita järjestetä.

Pikkuhiljaa alkaa jo ärsyttää.

"Suomea vaivaa ihmisoikeusarroganssi. Täällä ajatellaan, että ihmisoikeussopimukset koskevat ainoastaan kehitysmaita." Näin totesi Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio tänään Pakolaisneuvonnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun aiheena oli paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa ja paperittomien lasten ja odottavien naisten jääminen perusterveydenhuollon ulkopuolelle.

Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Taustalla voi olla käännyttämisen pelko, ihmiskauppa tai lukemattomat muut syyt. Paperiton on erityisen haavoittuvassa asemassa, he ovat alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan.

Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Muu terveydenhoito on vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämän paperittomien klinikan, eli Global Clinicin, varassa. Klinikka on auki pari tuntia viikossa ja lääkäreillä on käytössään hyvin alkeelliset tutkimusvälineet.

Poikkeusta ei tehdä myöskään raskaana olevien naisten kohdalla. Abortti Suomessa saattaa maksaa paperittomalle naiselle jopa useita tuhansia euroja. He eivät ole raskauden seurannassa. Synnyttävä nainen harvoin käännytetään sairaalan ovelta, mutta synnytyksen jälkeen paperittomat naiset ovat jälleen omillaan. Lähes joka viides Global Clinicin asiakas hakee apua raskauteen ja ehkäisyyn liittyviin ongelmiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät paperittomien oikeudet terveydenhoitoon Suomessa toteudu. Myös Suomen lääkäriliitto on pitkään vaatinut asian korjaamista. Ruotsissa lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito turvataan kesällä voimaan tulevalla lailla. Paperittomat lapset tulevat olemaan oikeutettuja samaan terveydenhoitoon kuin ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat. Samaan tilanteeseen tulisi päästä myös Helsingissä.

Tein viime valtuustokaudella asian hoitamisesta valtuustoponnen, joka sai sekä kaupunginvaltuuston että sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. Vähintään lasten ja odottavien äitien oikeus terveydenhoitoon on tällöin turvatta.