Kesä. Me kaikki arktisen maan meren rannalla asuvat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Merijää on sulanut ja merelle pääsee helposti. Tämän tietävät myös öljy-yhtiöt, kuten Shell, joka on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä porauksia Arktikselle.
Järkyttävintä tässä on se, että Suomen valtionyhtiö Arctia Shippingin on tässä mukana. Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisessa öljynporauksessa.
Kysyin eduskunnassa pääministeri Sipilältä, miten Suomen toiminta sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen suojelun kanssa. Sipilä vastasi, että jos emme me ole tekemässä tätä bisnestä arktisella öljyllä, sen tekee joku muu.
Samaan aika kun Sipilän hallitus julistaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita Suomen öljynkäytön puolittamisesta, Sipilä puhui vastauksessaan suuresta energiatarpeen kasvusta ja arktisen alueen valtavista öljyvarannoista. Suomi on hankkeessa, joka paitsi uhraa herkän arktisen luonnon, myös lisää markkinoilla olevan öljyn määrää massiivisesti. Jos Sipilän hallitus ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan, sen tekisi kaikkensa, että arktinen öljy jätetään maahan.
Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Sipilä väittää vastauksessaan, että Arctia Shippingin on alueella suojelemassa luontoa öljyonnettomuudelta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia.
Mikäli öljynporaus käynnistyy, vakava onnettomuus on vain ajan kysymys. Shellin hankkeisiin sisältyy jopa 75 prosentin mahdollisuus suuresta onnettomuudesta. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla.
Meillä arktisen maan asukkaina on erityinen vastuu puolustaa ja pitää huolta tästä ainutlaatuisesta luonnosta. Siksi osoitamme tänään mieltä arktista öljynporausta vastaan ja kysymme pääministeri Sipilältä, miksi et suojele Arktista?
Näissä vaaleissa on puhuttu pääasiassa taloudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samalla on vaiettu paljosta. Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka vaalikeskusteluissa on enimmäkseen sivuutettu.
Ilmastokriisi
Yhdysvaltain presidentiksi aikova Hillary Clinton aikoo nostaa ilmastonmuutoksen kampanjansa kärkiteemoihin. Tämän vuoden lopussa päättäjät kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen, josta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotetaan tuloksia. Viime vuonna globaalit päästöt eivät kasvaneet, vaikka talous kasvoi. Kiina ajaa hiilivoimaa alas voimalla ja uusiutuva energia marssii voitosta voittoon.
Ilmastopolitiikka on politiikan kovaa ydintä. Mikäli emme toimi nopeasti, lisääntyvä kuivuus, hirmumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät tekevät planeetasta pahan paikan elää. Toisaalta nyt keskellä talouskriisiä meillä olisi hyvä tilaisuus samanaikaisesti vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja niin uusiutuvasta energiasta kuin energiatehokkuuden parantamisesta.
Tasa-arvo
Ylen suuri vaalitentti oli jonkinlainen huipentuma. Puheenjohtajien 7-1 miesenemmistöä oli täydennetty kolmella miespuolisella taloustieteilijällä, joita nimitettiin vielä oikein “talousviisaiksi”. Ylen sanoma tuntui olevan, että miehet puhuvat taloudesta.
Naisasialiitto unioni huomauttikin oikeutetusti, että kovan talouslinjan seurauksista ja seurausten kohdistumisesta on enimmäkseen vaiettu: “kiristävä talouspolitiikka ajaisi erityisesti naiset ahtaammalle, koska leikkaukset kohdistuvat naisvaltaiselle julkiselle sektorille“.
Tällaiset tapaukset voi sivuuttaa vasta sen jälkeen, kun eduskuntaan on kertaalleen äänestetty ainakin 101 naista.
TTIP
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat pitkälti salassa uutta kauppasopimusta. Sopimuksen väitetään vapauttavan kauppaa, mutta siitä ei ole kyse. Varsinaiset kaupan esteet kuten tullit ovat jo nyt vähäisiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sen sijaan kyse on ympäristöä ja kuluttajia suojelevan sääntelyn purkamisesta. Lisäksi sopimus mahdollistaisi valtioiden haastamisen oikeuteen, jos ne säätävät uutta yhtiöiden voittoja uhkaavaa lainsäädäntöä.
Lauantaina Helsingissä järjestetään klo 14 Narinkkatorilla, Kampissa kokoontuva mielenosoitus TTIP-sopimusta vastaan. Tule mukaan!
Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.
Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.
Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.
Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.
Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.
Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.
Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:
1. Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
2. Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
3. Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
4. Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!
Ennakkoäänestys alkaa tänään ja jatkuu 8. - 14.4. Äänestämällä voit vaikuttaa siihen, millaista Suomea seuraavien neljän vuoden aikana rakennetaan.
Vaalikeskusteluiden huutokauppa siitä, kenellä on suurin leikkauslista, ei lupaa hyvää. Etenkin kokoomuksessa hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvattaminen esitetään väistämättöminä “korjausliikkeinä”. Todellisuudessa kyse on politiikasta ja valinnoista.
Pelkkä leikkaaminen ei ole mitään tulevaisuuspolitiikkaa. Se on kurjistamista ja lannistamista. Erityisen katastrofaalista olisi indeksien jäädyttäminen, sillä se rokottaisi kaikkein ankarimmin juuri pienituloisia. Perusturva on jo nyt jäänyt ansioturvasta kohtuuttomasti jälkeen, ja moni perusturvan saaja elää köyhyysrajan alapuolella.
Sisällöttömän leikkaamisen sijaan tarvitaan tarkasti kohdennettua elvytystä, joka auttaa uudistamaan Suomen taloutta. Elvytyksen rinnalla on toteutettava välttämättömät rakenneuudistukset. Nykyisin tuhlaamme arvokkaita veroeuroja järjettömiin asioihin, kuten raskaan polttoöljyn käytön tukemiseen.
Suomen talous ja ennen kaikkea elinkeinorakenne kaipaavat kuitenkin oikeita muutoksia. Toteuttamalla vihdoin pitkään veivatut rakenneuudistukset sekä elvyttämällä oikein voimme antaa uutta kurssia Suomen elinkeinoelämälle ja nostaa maan talouden nousuun. Vaikka palveluista ei kannatakaan leikata, voidaan valtion tukia karsimalla pienentää menoja ja tervehdyttää yrityssektoriamme: nämä leikkaukset voisivat keskittyä ympäristölle haitallisiin tukiin sekä epätasa-arvoisiin tulonsiirtoihin.
Sote-uudistus on tärkeä kahdesta syystä. Ensinnäkin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokoaminen saman järjestäjäorganisaation vastuulle parantaisi sekä tehokkuutta, että palveluja eniten tarvitsevia. Vielä tärkeämpi syy on se, että sote-uudistus on tähän mennessä ollut ainoa iso rakenteellinen muutos, josta on vallinnut edes kohtalainen yksimielisyys eri puolueiden välillä. Vihreiden, keskustan ja vasemmiston kannattama demokraattinen maakuntamalli lienee paras etenemistie. Myös vihreiden pitkään ajama perustulo on vihdoin alkanut löytyä myös muiden puolueiden ohjelmista. Perustulo olisi yksi ratkaisu, jolla nykyistä järjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa.
Kun valtio kerran saa lainaa jopa negatiivisella korolla, ei sen käyttämistä koko maan taloutta hyödyttäviin hankkeisiin pidä pelätä. Näistä kaikkein tärkein ja tulevaisuuteen suuntaavin on totta kai energiaremontti ja uusiutuvan energian infrastuktuurin rakentaminen. Suomen on korkea aika ymmärtää, että kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon ja meidän pitää mennä siihen mukaan. Puhtaaseen teknologiaan investoiminen on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta.
Alla on lyhyesti konkreettisemmin elvytyksen kohdentamisesta, leikkauksista ja rakenteellisista uudistuksista. Tärkeintä eivät ole yksittäiset toimet vaan kokonaisuus, joka uudistaa Suomen taloutta ihmisten ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vihreät ovat hahmotelleet näitä askeleita myös tiekartassa kestävään talouteen.
Miten elvytetään?
Elvytyksen tavoitteena on käynnistää hankkeita, jotka luovat työpaikkoja ja samalla tukevat Suomen uudistumista keskipitkällä aikavälillä. Suomi saa lainaa halvalla, siksi tarkoin harkitut suurimittaisetkin työllistävät hankkeet kannattaa käynnistää nyt. Alla muutamia mahdollisia kohteita. Lähtökohtana on, että menolisäykset ovat luonteeltaan väliaikaisia.
1. Investoinnit energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan niin, että korvataan fossiilisia tuontipolttoaineita. Ympäristö ja vaihtotase kiittävät.
2. Vuokra-asuntojen rakentaminen. Varsinkin Helsingissä asuminen on jo niin kallista, että siitä on itsessään tullut talouskasvun este. Valtio voisi vauhdittaa tätä merkittävästi.
3. Koulujen ja muiden laitosten korjausrakentaminen. Aivan liian moni koulu ja julkinen tila homehtuu käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt olisi oiva aika vähentää tätä korjausvelkaa.
4. Tärkeimmät ratainvestoinnit kannattaisi käynnistää nyt.
5. Helsinki-Tallinna-tunneli olisi kokoluokaltaan valtava projekti, mutta kytkisi Helsingin ja koko Suomen aivan eri mittakaavassa eurooppalaiseen junaverkkoon. Samoin Helsingin ja Tallinnan jo nyt yhteenkietoutuneet alueet hyötyisivät projektista.
Leikkaukset ympäristölle haitallisista tuista ja epätasa-arvoisista etuuksista
Tällä tavoin on mahdollista saavuttaa noin miljardin vuositason säästöt. Näiden lisäksi Vihreä verouudistus sisältäisi paljon polttoaineiden alennettujen verokantojen poistamisia, jotka teknisesti ovat veronkiristyksiä, mutta suuntaisivat talouttamme uudistumaan kestävään suuntaan.
3. Poistetaan kilometrikorvauksen ylikompensoiva osa sekä vapaan autoedun verotuki.
4. Poistetaan kuljetustuki ja kaivosteollisuuden budjettituki.
5. Järkeistetään maataloustuet ja yritystuet.
Tärkeimmät rakenneuudistukset
Näillä uudistuksilla kehitetään Suomen sosiaalipalveluita sekä varmistetaan, että julkinen sektori tuottaa jatkossakin tasa-arvoisia palveluita kaikille. Osa uudistuksista, kuten sote-uudistus ja vanhempainvapaiden 6+6+6-malli, pitää tehdä vihdoin tulevalla vaalikaudella. Toiset, kuten perustuloon siirtyminen, vaativat hieman pidemmän ajan. Tavoitteena on järkevöittää hyvinvointivaltion keskeisiä rakenteita sekä lisätä työn tarjontaa.
1. Sote-uudistus toteutetaan demokraattisen maakuntahallinnon mallin pohjalta.
3. Helpotetaan ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaamista luopumalla työvoiman saatavuusharkinnasta.
4. Tarjotaan ulkomaalaisille opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen.
5. Ratkaistaan Helsingin seudun erityisongelmia ja vahvistetaan sen kilpailukykyä kokoamalla maankäytön, asumisen, liikenteen, elinkeino- ja työvoimapolitiikan päätöksenteko sekä maahanmuuton ja kotouttamisen koordinointi metropolihallinnolle.
6. Jaetaan vanhemmuuden kulut työnantajien kesken tavoitteena vanhempainvapaissa 6+6+6 -malli.
7. Siirrytään kohti perustuloa.
Seuraavien kahden viikon aikana jokaisella on valtaa vaikuttaa siihen, millaisia päätöksiä tulevien neljän vuoden aikana Suomessa tehdään. Keskitytäänkö leikkauslistoihin ja indeksien jäädyttämiseen, vai yritetäänkö ottaa suomalaisten osaamisesta kaikki irti ja kehittää taloutta kestävämpään suuntaan?
Tänä iltana vietetään Earth Houria, maailman suurinta ilmastotapahtumaa. Valot sammuvat tunnin ajaksi muistutukseksi ilmastokriisistä. Valot pitää tulevaisuudessa pitää päällä niin, että energiaa käytetään tehokkaammin, eikä sitä tuoteta fossiilisilla polttoaineilla. Suomi on sitoutunut luopumaan hiilen poltosta 2025 mennessä, tässä kolme askelta kohti tavoitetta.
Korjataan päästökauppa nopeasti
Hinnan asettaminen päästöille ja hiilen polttamiselle on tehokas tapa tehdä vähäpäästöisestä energiantuotannosta kannattavampaa. On myös oikein, että saastuttamisesta joutuu maksamaan.
Kokoomuksen johdolla hallitus teki viime töikseen todella huonon päätöksen vastustaa EU:n päästökaupan pikaista korjaamista. Tätä tukevat useimmat Länsi-Euroopan maat, mutta Suomi päätti asettua vastustamaan tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen yhdessä Puolan ja Romanian kanssa. Nyt päästöoikeuden hinta on erittäin matalalla ja Euroopassa poltetaan liikaa hiiltä.
Uuden hallituksen pitää ensitöikseen asettua tukemaan päästökaupan nopeaa korjaamista.
Ohjataan verotuksella hiilen polton vähentämiseen
Hiilen polttoa voidaan suitsia myös suoraan kotimaisin päätöksin. Mikäli päästökaupan korjausta joudutaan odottamaan, pitää tehdä veromuutoksia, jotka suosivat vähäpäästöisiä polttoaineita hiilen ja myös turpeen sijaan.
Energiaverotuksen painopisteen muuttamista niin, että runsaspäästöisiä polttoaineita verotetaan energiantuotannossa ankarammin ja vähäpäästöisiä vastaavasti höllemmin.
Käytännössä polttoaineveron päästöosuutta tulee korottaa ja energiaosuutta vastaavasti laskea. Näin saadaan vahvistettua metsähakkeen ja myös maakaasun kilpailukykyä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ilman, että energiaverotusta tarvitsee kiristää kokonaisuutena. Lisäksi polttoaineiden hiilidioksidivero on puolitettu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jotta pystytään turvaamaan energiatehokkaan yhteistuotannon kilpailukykyä suhteessa kiinteistökohtaiseen lämmitykseen. Päästöoikeuksien hinnan ollessa alamaissa alennus voi olla pienempi.
Ei enää yhtään hiilen polttoa jatkavaa investointia
Suomessa on vielä aivan viime vuosina tehty investointeja, jotka sitovat meitä saastuttaviin polttoaineisiin vuosikausiksi eteenpäin. Tällaisia päätöksiä ei pidä enää tehdä.
On käsittämätöntä, että esimerkiksi Helsingissä kokoomus ja demarit miettivät tosissaan satojen miljoonien laittamista kivihiilen polttamisen jatkamiseen.
Helsingissä olin neuvottelemassa läpi päätöstä siitä, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tämä tärkeä ja merkittävä asia. Me emme voi katsoa ainoastaan isoja voimaloita vaan on katsottava koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Koko Helsinki on nähtävä yhtenä energiajärjestelmänä.
Tarvittava teknologia hiilestä luopumiseksi on jo olemassa: nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.
Jahkailun on loputtava, nyt tarvitaan päätös hiilen pikaisesta alasajosta.
Hesari uutisoi tänään (22.3.) isosti Helsingin tulevat päätökset hiilen polttamisen jatkamisesta tai lopettamisesta. On käsittämätöntä, että Helsingissä kokoomus ja demarit miettivät tosissaan satojen miljoonien laittamista kivihiilen polttamisen jatkamiseen ja hiilikasojen säilyttämiseen kaupungin rannoilla.
Minusta on selvää, että mitään sellaisia investointeja ei pidä tehdä, joilla pitkitetään hiilen polttamista. Valitettavasti kokoomuksessa ja demareissa tunnutaan olevan jahkailemisen kannalla.
Hesari pyysi kommentteja puolueiden edustajilta. Sinänsä niin Helenin hallituksen kokoomuslainen puheenjohtaja Pekka Majuri kuin demareiden kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Pilvi Torsti vakuuttavat haluavansa luopua kivihiilestä. Kuten aina, yksityiskohdat ovat kuitenkin tärkeitä.
Niin Majuri kuin Torsti korostavat, että kyse on “aikataulusta”. Puhe aikataulusta on hämäystä, koska asiasta päätetään ensi syksynä. Tuolloin niin kokoomuksen kuin demareiden täytyy äänestää joko hiilen polttamisesta luopumisen puolesta tai sitä vastaan.
Viesti on selvä: Helsingin kahdessa muussa suuressa puolueessa ei löydy haluja sitoutua nopeaan hiilivoimasta luopumiseen. Helsinki on ainoa Pohjoismaiden pääkaupunki, joka ei ole jo sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä.
Helsingin kokoomuksen ja demaraiden linja sopii yhteen maan hallituksessa tehtyjen päätösten kanssa. Viimeksi hallitus päätti vastustaa vastustaa EU:n päästökaupan pikaista korjaamista. Päästökaupan korjaamista tukevat useimmat Länsi-Euroopan maat, mutta Suomi päätti asettua vastustamaan tehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseen yhdessä Puolan ja Romanian kanssa. Nyt päästöoikeuden hinta on erittäin matalalla ja Euroopassa poltetaan liikaa hiiltä.
Näyttää, että puheet hiilestä luopumiselle on tarkoitettu vain auttamaan ydinvoiman myymistä, mutta todellista sisältöä niillä ei ole.
Helsingin pitäisi astua koko Suomen energiaremontin johtoon. Tämän vuoksi ajoin läpi päätöksen siitä, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tämä tärkeä ja merkittävä asia. Me emme voi katsoa ainoastaan isoja voimaloita vaan on katsottava koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Koko Helsinki on nähtävä yhtenä energiajärjestelmänä.
Tarvittava teknologia hiilestä luopumiseksi on jo olemassa: nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.
Jahkailun on loputtava, nyt tarvitaan päätös hiilen pikaisesta alasajosta.
Suomalainen energiapolitiikka junnaa paikoillaan. Helsingin pitää astua johtoon ja käynnistää energiaremontti, joka vie eteenpäin koko maata. Se tarkoittaa reipasta sitoutumista uusiutuvaan energiaan ja koko kaupungin energiatehokkuuden parantamiseen.
Kaupunginhallitus päätti tänään, että Helsingissä käynnistetään selvitystyö hajautetun energiantuotannon edistämisestä ja kaupungin energiatehokkuuden parantamisesta. Tämä tärkeä ja merkittävä asia. Me emme voi katsoa ainoastaan isoja voimaloita vaan on katsottava koko kaupunkia, niin energiankulutusta kuin energian tuotantoa. Koko Helsinki on nähtävä yhtenä energiajärjestelmänä.
Kaupungin katoilla on tilaa miljoonille neliömetreille sähköä ja lämpöä tuottavia aurinkopaneeleita ja rakennukset voidaan remontoida tuhlaamaan vähemmän lämpöä. Espoon pilottihanke osoittaa, että ison kokoluokan maalämpö on iso mahdollisuus kaupungeille. Kysyntäpiikkejä voidaan hillitä älykkään sähköverkon kautta.
Valitettavasti Helsingissä pohditaan tosissaan sitä, kannattaako meidän laittaa satoja miljoonia euroja kivihiilenpolton jatkamiseen Hanasaaressa. Me olemme ainoa pohjoismainen pääkaupunki, joka ei ole sitoutunut 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiajärjestelmään 2050 mennessä.
Hiili ei ole enää vaihtoehto. Viime vuonna kivihiilen kulutus laski jopa Kiinassa, ja uusiutuvan energian läpimurto on viime vuosina edennyt häkellyttävän nopeasti. Helsingissä keskustelu on jämähtänyt sen ympärille, rakentaako Helsingin Energia uuden biomassavoimalan vai jatketaanko kaupungin lämmittämistä tuontihiilellä.
Helsingin pitää olla osaltaan pysäyttämässä ilmastonmuutoksen etenemistä. On aika sanoa Hanasaaren hiilikasoille vihdoin hyvästi ja siirtyä 2000-luvulle. On selvää, ettei helsinkiläisten rahoja voida sijoittaa hiilen polton jatkamiseen, kun muualla maailmassa kaupungit, sijoituspankit ja yritykset vetävät sijoituksiaan pois hiilestä. Hiili on menneisyyden energianlähde.
Isolla energiaremontilla voimme tehdä Helsingistä cleantech-pääkaupungin. Tämä tuo Helsinkiin uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja. Tarvitsemme energiatehokkuuden parantamista koko kaupungissa, tarvitsemme hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa laajalla paletilla ja älykkään energiajärjestelmän.
Tarvittava teknologia hiilestä luopumiseksi on jo olemassa: nykyaikaisessa hybridiratkaisussa korostuvat voimakkaat parannukset kiinteistöjen energiatehokkuuteen, lämpöpumput niin yksittäisiin kiinteistöihin kuin kaukolämpöverkkoon, matalalämpöinen kaukolämpöverkko, aurinkolämpö sekä aurinkosähkön ja tuulivoiman lisääminen biomassan ohella.
On hienoa, että Helsingin energian uusi aurinkovoimala Suvilahdessa on Suomen isoin. Se kertoo kuitenkin enemmän aurinkoenergian jälkeenjääneestä tilasta Suomessa. Pilotit ovat kivoja, mutta on aika lopettaa näpertely. Miljoona neliömetriä aurinkopaneeleita Helsingin katoilla olisi alkuun hyvä tavoite. Se on kuusi prosenttia kaupungin kattopinta-alasta.
Kun nousin Lapin yöjunaan Helsingin rautatieasemalta viime perjantaina, maassa ei ollut vielä lunta. Tämä vuosi tulee olemaan maailmassa mittaushistorian lämpimin. Ensi jouluun mennessä toivotaan uuden ilmastosopimuksen syntyä, sen hengessä Helsingissä pitää päättää Hanasaaren hiilivoimalan sulkemisesta.
Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen vaikuttaa, että maailmalla ollaan tosissaan heräämässä ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yhdysvalloissa Barack Obama näyttää tekevän päästöjen hillitsemiseksi, minkä valtaoikeuksiensa puitteissa kykenee. Kiinalaiset ovat tosissaan kääntämässä hiilen kulutuksen laskuun jo kaupunkien hirvittävän savusumunkin vuoksi.
Kansainväliset neuvottelut ovat tärkeitä, mutta ne eivät korvaa paikallisia tekoja. Emme voi vai istua ja odotella, että suuri sopimus ratkaisee kaiken. On toimittava itse. Turha kuvitella, että niin kauan kuin hallitukset kotona sallivat kaikenlaisia ilmastorikoksia, ne yhtäkkiä sopisivat kunnianhimoisesta kansainvälisestä sopimuksesta.
Helsingin ilmastopolitiikan häpeä on hiilikasoissa. Meidän tehtävämme on hankkiutua niistä eroon. Helsingin sähkö ja lämpö pitää tulevaisuudessa tuottaa paljon pienemmin päästöin, 2050 mennessä käytännössä päästöttä.
Ensi vuoden suuri kysymys on Hanasaaren hiilivoimala. Pöydällä on ehdotus vanhojen voimaloiden remontoimisesta 40-50 prosenttisiksi biovoimaloiksi. Saattaa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä tämä tarkoittaisi hiilen polttamisen jatkamista hamaan tulevaisuuteen.
Vaihtoehtona on luopua Hanasaaren hiilivoimalasta ja korvata se uudella laitoksella, joka voi käyttää 100 prosenttisesti biomassaa. Tarvitsemme parempaa energiatehokkuutta, jotta lämmitystarve olisi pienempi. Tarvitsemme Helsingin edustalle tuulivoimaloita, tarvitsemme katoille aurinkopaneeleita. On hyvä, että Helen rakentaa Kalasatamaan Suomen suurimman aurinkovoimalan.
Kamppailua lumisten joulujen puolesta ja ilmastonmuutosta vastaan käydään jokaisen hiilivoimalan ja jokaisen energiahankkeen kohdalla. Me Helsingissä emme voi olla ilmastopolitiikan vapaamatkustajia. Meidän on investoitava uusiutuviin. Koska jos emme me, niin kuka?
Maapallon uusiutuvat luonnonvarat on tänään kulutettu tältä vuodelta loppuun. Tästä päivästä lähtien elämme loppuvuoden lainaten luonnonvaroja lapsiltamme.
Ylikulutuspäivä on joka vuosi aikaisemmin. Käytämme luonnonvaroja vuosittain 1,5 maapallon edestä. Maapalloja on kuitenkin vain yksi. Maailman kapasiteetti ei riitä tuottamaan luonnonvaroja tai käsittelemään kasvihuonekaasupäästöjä sitä tahtia kuin meidän elämäntapamme edellyttäisi. Meidän on opittava elämään järkevämmin.
Jokainen voi kantaa oman kortensa kekoon ja miettiä miten omaa ekologista jalanjälkeä voisi pienentää. Voimme asua ekologisemmin, syödä enemmän kasvisruokaa sekä liikkua auton ja lentokoneen sijaan julkisilla ja polkien.
Muutosta ei voi kuitenkaan jättää vain yksilöiden vastuulle. Suuria päätökset luonnonvarojen kulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisen on pystyttävä tekemään politiikan tasolla.
Mitä tämä sitten voisi tarkoittaa Helsingissä? Helsingin Energian on luovuttava kivihiilestä ja investoitava uusiutuvaan energiaan. Ruokailussa on voitava suosia ekologista kasvisruokaa. Meidän on rakennettava energiatehokasta ja tiivistä asumista. Meidän on pistettävä verorahat moottoritieliittymien sijaan joukkoliikenteeseen.
Tämän valtuustokauden aikana olemme tehneet Helsingistä vihreämmän. Matkaa maailman vihreimmäksi pääkaupungiksi vielä kuitenkin on. Se eteen on vaan tehtävä hemmetisti töitä.
"Kasvisruokapäivä on vakiinnuttanut paikkansa koulujen arjessa." Näin totesi opetuslautakunta valtuustolle antamassaan lausunnossa kasvisruokapäivästä.
Kun neljä vuotta sitten tein valtuustoaloitteen koulujen kasvisruokapäivästä, en osannut kuvitella millainen keskustelu asiasta seurasi. Valtuutetut puhuivat stalinismista, pakkosyöttämisestä ja fariseuksista. He kertasivat vuosikymmenien takaisia kokemuksiaan koulujen kasvisruuasta, kertoivat itkemisestä, oksentamisesta pulpettiin ja itsemurhauhkauksista. Kasvisruuan väitettiin aiheuttavan anoreksiaa, diabetestä ja anemiaa.
Tänään valtuusto käsitteli kokoomuksen valtuutettu Terhi Koulumies esitystä kasvisruokapäivästä luopumiseksi.
Palmian opetusvirastolle antaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eikä kielteistä palautetta päivästä enää tule. Oppilailla ei siis enää ole ongelmaa kasvisruokapäivän kanssa. Joillain valtuutetuilla sen sijaan kasvisruokatraumat istuvat tiukassa.
Helsinkiläisten valtuutettujen omien vuosikymmenten takaisten kouluruokatraumojen siivittämänä kasvisruokapäivä lähti liikkeelle varmasti huonoimmalla mahdollisella tavalla. Belgiassa Gentin kaupungissa kasvisruokapäivä lanseerattiin suurella koko kaupungin kattavalla kampanjalla, johon kuului paitsi ruokatiedon lisääminen, myös uusien kasvisruokien esitteleminen kaupunkilaisille. Toinen ääripää löytyy Turusta, jossa kasvisruokapäivä otettiin käyttöön osana uuden ympäristöstrategian toteuttamista. Koska mitään julkista keskustelua ei käyty, ei vastareaktiota tullut.
Ruuan ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Ilmastonmuutoksen voimistuessa ja makean veden huvetessa lihansyönnin jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista. Helsinki on nyt ottanut oppilaat mukaan suunnittelemaan ruokalistoja ja listoille on valittu oppilaiden lempiruokia. Jotkut kasvisruoat ovat jo suositumpia kuin vastaavat liharuuat. Kasvisruuan menekki on lisääntynyt myös muina päivinä ja kasvissyönti kouluissa lisääntyy.
Kasvisruoka on siis oppilaille normaalia ruokaa. Meidän on vain tehtävä hyvää ruokaa.
