Emma Karin blogi

Ihmettelin Facebookissa niitä kevyitä heittoja, joilla Timo Soini vastasi esitettyihin huoliin hallituspohjan valitsemasta kovasta leikkauspolitiikasta.

Puolue vastasi puolueen lehden päätoimittajan suulla. Tai siis ei vastannut. Puolueen lehdessä todetaan, että kyllä suomalaisten pitää saada katsoa formulaa ja saunoa. Muuten ihan hyvä, mutta kukaan ei ole ollut kieltämässä saunomista tai formulaa. Kukaan ei edes maininnut niitä. Miksi perussuomalaisen puolueen edustajat heittävät löysää läppää formuloista, kun ihmiset pelkäävät lastensa päiväkotien ja koulujen puolesta? Ovatko nämä leikkaukset heistä vain hyvä vitsi?

Ennen vaaleja julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa perussuomalaiset sanoivat sopeuttamistarpeen olevan 2-3 miljardia euroa. Myöhemmin Soini sanoi 6 miljardin leikkausten olevan mahdollisia, mutta ei yhden vaalikauden aikana. Nyt lähtökohdaksi on Juha Sipilä mukaan otettu 10 miljardin euron sopeutustarve. Tämä tarkoittaa Sipilän mukaan 6 miljardin leikkauksia ja 4 miljardin rakennepoliittisin toimin tehtävää sopeutusta.

Kuusi miljardia on todella paljon rahaa. Perussuomalaisen puolueen talouspoliittiset linjaukset eivät vastaa kysymykseen siitä, mistä rahat otetaan. Päinvastoin kovin moni ohjelman linjaus tuntuu edellyttävän lisärahaa. Puolue haluaa esimerkiksi poistaa autoveron, pistää vanhuspalvelut kuntoon ja lisätä puolustusmenoja. Pelkästään autoveron poisto tarkoittaa miljardin euron lovea tuloihin.

Ohjelmassa ei edes mainita kuntataloutta, johon nyt ollaan kohdistamassa 1-2 miljardin leikkaukset. Tämä siis tarkoittaa pahimmillaan viidennestä kuntien valtionosuuksista. Nämä rahat leikataan päiväkodeista, kouluista, terveyskeskuksista ja vanhusten palvelutaloista. Mistä Timo Soini siis aikoisi valtiovarainministerinä leikata?

Näin valtavat leikkaukset tulevat tekemään pahaa jälkeä suomalaisille perheille tärkeissä peruspalveluissa. Kiristävä talouspolitiikka keskellä taloudellista taantumaa on huono ajatus. Seurauksena on työttömyyden pahentuminen ja kasvun heikentyminen. Pahimmillaan tämä heikentämään julkista taloutta entisestään.

Perussuomalaisen puolueen reaktiot vaikuttavat siltä, että puolue ei välttämättä ole valmis kantamaan vastuuta niistä leikkauksista, joihin se on sitoutunut. Tavallisesti on ollut selvää, että valtiovarainministerin salkku kuuluu hallituksen toiseksi suurimmalle puolueelle. Puolue kuitenkin välttelee kysymyksiä talouspolitiikasta ja leikkauksista tavalla, joka saa kysymään, onko Soinilla edes rohkeutta ottaa vastaan valtiovarainministerin salkkua?

Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. SDP:n Kari Rajamäki esitti yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydällepanoa ja sai perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen esitykselleen. Tämä tarkoittaa, ettei tämä eduskunta ehdi käsitellä lakiesitystä lainkaan. Lakia ei siis tule.

Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja vain välttämättömään hoitoon, siihenkin maksullisesti.

Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lain kaataminen on julmaa vaalikikkailua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terveydellä.

Helsingissä päätös terveydenhuollon tarjoamisesta kaikille paperittomille siirtolaisille lähtömaasta riippumatta tehtiin jo yli vuosi sitten. Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa, vailla perusoikeuksia. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsyä lääkäriin. Perussuomalaisilta kukaan ei odota edes lasten tai raskaana olevien naisten ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta se, että sosialidemokraatit ovat mukana kaatamassa oman ministerinsä esitystä, on häpeällistä.

Lapset eivät koskaan ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu.

Seuraa Emman kampanjaa täällä.

Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa vailla perusoikeuksia. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä paperittomien oikeudesta terveydenhuoltoon. Esitykseen liittyen puhutaan paljon potaskaa.

1) Sitten ne kaikki tulee tänne

Ei pidä paikkaansa. Paperittomat ihmiset eivät elä Suomessa saadakseen hyvää terveydenhuoltoa tai sosiaalipalveluja. Monet heistä pakenevat usein syrjintää, vainoa tai köyhyyttä. Kukaan ei matkaa yli merien tai läpi mantereen päästäkseen lääkäriin.

Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lakiesityksessä Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille oltaisiin tarjoamassa samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja kiireelliseen hoitoon, siihenkin maksullisesti.

Lakiesitys on Helsingin mallia suppeampi. Kun Helsinki alkoi tarjota laajat terveydenhuoltopalvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille, puhuttiin valtavasta aallosta paperittomia. Eipä tullut. Paperittomia ei tullut lisää ja heidän kynnyksensä mennä lääkäriin on korkea. Onneksi muutama raskaana oleva nainen on nyt saatu neuvolajärjestelmän piiriin ja toivottavasti kaikki paperittomat lapset saadaan pian rokotusohjelmaan. Tämä on myös suomalaisten lasten etu.

2) Nykyinen järjestelmä toimii hyvin

Ei toimi. Aloite paperittomien oikeudesta hoitoon on tullut lääkäreiltä, joille oli vaikeaa huomata, etteivät he voineet työssään hoitaa kaikkia hoitoa tarvitsevia. Siksi lääkärit ovat perustaneet vapaaehtoisklinikoita eri puolille Suomea, joilla he omien pitkien työpäiviensä jälkeen hoitavat vapaa-ajallaan paperittomia. Hoitovälineet ovat alkeelliset, ja erityisesti lasten ja raskaana olevien naisten hoitaminen on koettu vaikeaksi.

Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja raskaana olevat naiset ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Lääkärien huolena on myös tartuntataudit, jotka pitää saada hoidettua. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

3) Se maksaa miljoonia

Ei maksa. Suurin osa paperittomista elää pääkaupunkiseudulla. Kun Helsinki päätti alkaa tarjota laajat terveydenhuoltopalvelut paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille, puhuttiin satojen tuhansien, ellei jopa miljoonien kustannuksista. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui Helsingin päätöstä tehtäessä, että nyt muut maat voivat ulkoistaa terveydenhuoltonsa Helsingille.

Miljoonien tai satojen tuhansien eurojen kustannuksia ei ole Helsingille tullut. Helsingin sosiaali- ja terveysviraston mukaan kustannukset ovat olleet täysin marginaalisia. Ja koska suurin osa paperittomista elää täällä, olisi vaikea kuvitella muualla tapahtuvan muuta.

Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsya lääkäriin, kun he sitä tarvitsevat. Tämä on kaikkien etu.

Tykkää Emmasta Facebookissa!

26.9.2012 Kaupunginvaltuusto hyväksyi tekemäni ponnen siitä, että Helsinki selvittäisi mahdollisuudet paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämisestä Helsingissä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

26.02.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Kaupunginhallitukselle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

06.05.2013 Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että paperittomien terveydenhuollon järjestämiseen ryhdyttäisiin välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitettiin, ettei palveluita järjestetä.

20.08.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään, millä edellytyksillä paperittomien henkilöiden terveyspalvelut voidaan järjestää sekä tehdään suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä niiden järjestämiseksi välittömästi, viimeistään vuoden 2013 aikana.

Vastaus eteni silti kaupunginhallitukseen, sillä lain vaatima vastausaika oli menossa umpeen.

09.09.2013 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty vakuutti kaupunginhallitukselle, että viesti on poliittisesta tahdosta on ymmärretty ja esitys palvelujen järjestämisen toimenpidesuunnitelma järjestämisestä tuodaan sosiaali- ja terveyslautakuntaan vuoden 2013 aikana.

26.11.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunnalle kuitenkin esitetään, ettei palveluita järjestetä.

Pikkuhiljaa alkaa jo ärsyttää.

"Suomea vaivaa ihmisoikeusarroganssi. Täällä ajatellaan, että ihmisoikeussopimukset koskevat ainoastaan kehitysmaita." Näin totesi Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntijalakimies Suvianna Hakalehto-Wainio tänään Pakolaisneuvonnan järjestämässä seminaarissa. Keskustelun aiheena oli paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa ja paperittomien lasten ja odottavien naisten jääminen perusterveydenhuollon ulkopuolelle.

Paperittomalla tarkoitetaan ihmistä, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Taustalla voi olla käännyttämisen pelko, ihmiskauppa tai lukemattomat muut syyt. Paperiton on erityisen haavoittuvassa asemassa, he ovat alttiita hyväksikäytölle ja huonolle kohtelulle. Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan.

Suomi on allekirjoittanut YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen yli 20 vuotta sitten. Sen mukaan lapsille kuuluvat yhtäläiset oikeudet riippumatta heidän vanhempiensa tilanteesta. Terveydenhoidossa tämän pitäisi tarkoittaa sitä, että paperittomien lapset saavat saman hoidon kuin suomalaiset lapset. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Muu terveydenhoito on vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämän paperittomien klinikan, eli Global Clinicin, varassa. Klinikka on auki pari tuntia viikossa ja lääkäreillä on käytössään hyvin alkeelliset tutkimusvälineet.

Poikkeusta ei tehdä myöskään raskaana olevien naisten kohdalla. Abortti Suomessa saattaa maksaa paperittomalle naiselle jopa useita tuhansia euroja. He eivät ole raskauden seurannassa. Synnyttävä nainen harvoin käännytetään sairaalan ovelta, mutta synnytyksen jälkeen paperittomat naiset ovat jälleen omillaan. Lähes joka viides Global Clinicin asiakas hakee apua raskauteen ja ehkäisyyn liittyviin ongelmiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todennut, etteivät paperittomien oikeudet terveydenhoitoon Suomessa toteudu. Myös Suomen lääkäriliitto on pitkään vaatinut asian korjaamista. Ruotsissa lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito turvataan kesällä voimaan tulevalla lailla. Paperittomat lapset tulevat olemaan oikeutettuja samaan terveydenhoitoon kuin ruotsalaisen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat. Samaan tilanteeseen tulisi päästä myös Helsingissä.

Tein viime valtuustokaudella asian hoitamisesta valtuustoponnen, joka sai sekä kaupunginvaltuuston että sosiaali- ja terveyslautakunnan tuen. Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. Vähintään lasten ja odottavien äitien oikeus terveydenhoitoon on tällöin turvatta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsingissä lähdetään etsimään keinoa taata paperittomille ihmisille pääsy välttämättömään terveydenhuoltoon. Asia oli käsittelyssä viime vuonna tekemäni valtuustoponnen takia.

Suomessa arvioidaan asuvan 2 000 - 3 000 paperitonta siirtolaista. Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmistä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joita joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon.

Erityisen vaikea tilanne on raskaana olevien naisten ja lasten kohdalla. Jokaisen sairaan lapsen tulisi päästä lääkäriin ja jokaisen odottavan äidin pitäisi saada synnyttää turvassa. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkää toivoneet tilanteen korjaamista. Lisäksi erityisesti hiv-, hepatiitti- tai tuberkuloositartuntaa pelkäävien ihmisten pääsy testeihin on turvattava. Tartuntatautien hoitaminen on meidän kaikkien etu.

Nyt paperittomia ihmisten terveydenhuolto on lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa. Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä työaikansa jälkeen paperittomien klinikalla.

Useimmista EU-maista poiketen Suomessa ei tarjota edes välttämätöntä terveyden- ja sairaanhoitoa. Esimerkiksi Ruotsin hallitus päätti kesäkuussa, että paperittomille ryhdytään tarjoamaan samat terveydenhuoltopalvelut kuin turvapaikanhakijoille. Nykytoiminnalla rikomme kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia.

Seuraavaksi asiaa käsitellään kaupunginhallituksessa. On hienoa, jos Helsinki lähtee nyt luomaan mallia siitä, miten näiden kaikkein huonoimmassa asemassa olevien ihmisten terveydenhuolto saadaan kuntoon.

Nuori nainen astuu sisään synnytyssairaalan liukuovista. Hän on hermostunut ja peloissaan, hikikarpalot valuvat otsaa pitkin. Nainen ohjataan synnytyssaliin, sillä synnytys on jo ehtinyt pitkälle. Lapsi tulee maailmaan nopeasti. Hän on terve ja kaunis. Väsynyt äiti pääsee omaan huoneeseen tutkimaan uutta pientä ihmistä. Pian ovelta kuuluu koputus. Sairaalan henkilökunta on soittanut poliisit. Naisen epäillään olevan maassa laittomasti.

Suomessa arvioidaan asuvan 2 000 - 3 000 paperitonta siirtolaista. Useimmista EU-maista poiketen Suomessa heille ei tarjota edes välttämätöntä terveyden- ja sairaanhoitoa. Monet paperittomat eivät edes uskaltaisi käyttää julkisia palveluita, sillä vaikka lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus, se ei tunnu aina pätevän paperittomiin.

Jokaisen naiset tulisi saada synnyttää ilman pelkoa ovelle koputtavista poliiseista. Jokaisen sairaan lapsen tulisi päästä lääkäriin. Jokaisen hiv-tartuntaa pelkäävän pitäisi päästä testeihin. Monelle lääkärille on ollut vaikeaa huomata, että Suomessa asuu ihmisryhmä, jolla ei ole oikeutta lääkäriin. Suomen lääkäriliitto onkin pitkään vaatinut, että paperittomille turvataan pääsy terveydenhoitoon.

Helsinkiin avattiin puolitoista vuotta sitten paperittomien klinikka, Global Clinic. Apua voivat hakea ihmiset, jotka oleskelevat maassa laittomasti eivätkä näin ollen voi saada julkisia palveluita sairaaloista. Klinikka toimii salaisessa paikassa, sillä vastaava toimipiste Oulussa jouduttiin sulkemaan jatkuvan häiriköinnin takia, asiakkaat eivät enää uskaltaneet tulla lääkäriin. Kunnon hoitoa vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämällä klinikalla on kuitenkin vaikea antaa. Labrakokeisiin ei ole mahdollisuutta. Välineinä ovat lähinnä stetoskooppi ja verenpainemittari.

Viikko sitten kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuustoponteni siitä, että Helsinki alkaa selvittää, miten paperittomien ihmisten terveydenhoito voitaisiin järjestää. Asiaa tuntevat lääkärit ja ihmisoikeusaktivistit olivat riemuissaan, mutta osalle oli vaikea ymmärtää, miksi laittomasti maassa olevalla tulisi olla mitään oikeuksia. Paperittomat elävät huomattavasti meitä huonommissa ja turvattomammissa oloissa. He ovat alttiimpia tarttuville taudeille ja muille infektioille. Näiden tautien hoitaminen on paitsi inhimillistä, se myös estää tautien leviämistä.

Ruotsin hallitus päätti kesäkuussa, että paperittomille ryhdytään tarjoamaan samat terveydenhuoltopalvelut kuin turvapaikanhakijoille. Nyt kaikki lapset ja aikuiset pääsevät lääkäriin, eikä yhtäkään raskaana olevaa käännytetä neuvolan ja synnytyssairaalan ovelta. Nyt kun Helsingin valtuusto on näyttänyt asialle vihreää valoa, tulisi muutoksen lähteä Helsingistä. On sosiaali- ja terveysministerin tehtävä varmistaa, että kaikkialla Suomessa sairaat ihmiset pääsevät lääkäriin.