Emma Karin blogi

Kun Östersundomin kaavaa viimeksi käsiteltiin yli kaksi vuotta sitten, Vihreät vaativat alueen luontoarvojen parempaa huomioimista. Äänestimme kaavaa vastaan, mutta kaupunginhallituksen enemmistö päätyi luontoarvojen huomioimisen sijaan poistamaan pohjaesityksestä luonnonsuojelualueita turvaavia kohtia.

Vihreiden kanssa samaa mieltä oli kuitenkin myös ELY -keskus. Kaavaa ei voitu viedä eteenpäin.

Tällä viikolla julkistettiin uusi ehdotus Östersundomin yleiskaavaksi. Moni asia on uudessa kaavassa paremmin, mutta se törmää samoihin ongelmiin kuin aikaisemminkin. Kaavan Natura-selvityksessä todetaan esityksen heikentävän Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -Natura-alueiden suojeluarvoja. Tämä tarkoittaa, ettei kaava voi toteutua ilman hallituksen myöntämää poikkeusta Naturasta.

Kaavan julkistamisen jälkeen on keskitytty kauhistelemaan sitä, että kolme lintulajia vievät ihmisiltä asuntoja. Kyse ei tietenkään ole vain pyystä, kehrääjästä ja ruisrääkästä. Natura on kokonaisuus. Alueen lehdot, lintuvedet ja kalliot on todettu valtakunnallisesti arvokkaiksi, ja ne muodostavat tärkeä luontokokonaisuuden.

Alueella on monia erilaisia biotooppeja ja se on linnustoltaan rikas. Porvarinlahti, Bruksviken, Torpviken ja Kapellviken kuuluvat yhtenä, kansainvälisesti arvokkaaksi määriteltynä kohteena valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.

Ja vaikka Natura-alueen luontoarvot eivät kiinnostaisi pätkääkään, fakta on, ettei Suomessa ole hyväksytty ainuttakaan Natura-alueiden heikennystä. Edellisen kaavan kaatuminen viivästytti Östersundomin rakentamista yli kaksi vuotta. Halu poiketa Naturasta tulee jumiuttamaan kaavaprosessin vuosiksi. Ja hyvin todennäköisesti poikkeusta ei saada. Eli palaamme alkupisteeseen.

Vihreät eivät missään vaiheessa ole väittäneet, etteikö Helsinki tarvitsisi kipeästi uusia koteja ja etteikö Östersundomiin voisi asuntoja rakentaa. Parhaiten kaupunkia kuitenkin rakennetaan luontoarvot huomioiden.

Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen näytti, mistä kokoomus puhuu, kun puhuu #normitalkoista: esimerkiksi luonnonsuojelun vesittämisestä. Niin ympäristön, lasten kuin työntekijöiden suojeleminen edellyttää hyvää sääntelyä. Viime aikoina puhuttaneet järjettömyydet (#viski) antavat tekosyyn myös hyvälle elämälle tarpeellisen sääntelyn purkamiseen.

Normitalkoiden nimissä uusi ministeri todennäköisesti hävittää Suomesta uhanalaisia suolajeja sukupuuttoon. Puolet kaikista suolajeista on uhanalaisia. Kuusi vuotta valmisteltu suoluonnon suojeluohjelma on mahdollisuus pelastaa se mitä pelastettavissa on. Nämä sannigrahnlaasoset käyttävät huonoa sääntelyä käsikassarana hyökätessään välttämätöntä sääntelyä vastaan.

Olen itse ollut tuhat ja yksi kertaa täysin pöyristynyt järjettömyyksistä, joita huonot lait ja normit tuottavat. Se ei ole ollut ihan pari kertaa, kun hätääntyneet yrittäjät ovat kääntyneet minunkin puoleeni, kun kaupungin virkakoneisto on meinannut tehdä heidän ideansa tyhjäksi. Onneksi esimerkiksi Kyriakoksen krepeskojulle lopulta löytyi paikka keskustasta.

Suomessa kuollaan ja sairastetaan aivan liikaa, koska on oltu liikaa alkoholin vaikutuksen alaisena. Siksi kannatan alkoholin hinnan ja saatavuuden rajoittamista. Ne ovat myös tutkitusti tehokkaita konsteja haittojen vähentämiseen. Sen sijaan en ymmärrä, miksi anniskelualueen pitää olla rajattu. En myöskään ymmärrä, miksei baarista ostettua tuoppia voi mennä juomaan läheiselle laiturille, mutta Tallinnasta tuodun kaljakeissin voi.

Alkoholilainsäädännöstä pitäisi karsia järjettömyydet ja säilyttää haittoja tehokkaasti ja tutkitusti vähentävä ydin. Tyhmästä sääntelystä eroon pääseminen on hyvän sääntelyn kannalta välttämätöntä.

Typeryyksien varjolla yritetään luoda kuvaa siitä, että kaikki lait ja normit, oikeastaan julkinen sektori ylipäänsä, on typerä ja tehoton.

Tällaiset normitalkoot tarkoittavat vain uusia talvivaaroja, kuolleita kuutteja ja tuhoutunutta kansallismaisemaa.