Cityn ja Psykoterapiakeskus Vastaamon yhteisessä juttusarjassa johdatetaan lukijat hyvään mieleen.
Muistisairaus alkaa usein vähitellen, salakavalasti, melkeinpä huomaamatta. Sairastuneella ja hänen läheisellään on usein tiedostamaton ymmärrys siitä, että jotakin on tapahtumassa. Tilanne alkaa pelottaa ja hämmennys saa aikaan kieltämisen ja halun selittää asiat parhain päin. Sairastunut saattaa huomata itsessään tapahtuvia muutoksia, mutta oppii pian peittelemään pieniä unohduksia tai taitojen häviämistä. Hänestä voi kehittyä taitava kiertoilmaisujen käyttäjä. Tällä taidolla hän selviytyy useimmiten niistä kontakteista, joissa hän tapaa muita henkilöitä vain satunnaisesti tai harvoin. Muistisairauksia voi ilmetä jo keski-ikää lähestyttäessä.
Vaikutukset lähipiiriin
Puoliso tai muut läheiset huomaavat muutoksen esimerkiksi lisääntyneessä tukeutumisen tarpeessa tai aloitekyvyn puutteena ja aikaansaamattomuutena. Läheinen ei uskalla ottaa asiaa puheeksi, koska pelkää pahoittavansa toisten mielen. Hän ei voi puhua kenenkään kanssa, koska ei ole varma. On vain epäilys.
Sairastunut häpeää lisääntyvää avuttomuuttaan. Omainen alkaa pelastaa sairastunutta tilanteista tekemällä asioita hänen puolestaan, tai täydentämällä hänen lauseitaan. Hämmennystä lisää se, että toisinaan sairastunut on kuin ennenkin. Muistisairaus etenee yksilöllisesti, ja vaatii omaiselta jatkuvaa sopeutumista uuteen tilanteeseen. Jokainen hetki on ennakoimaton.
Muutoksia parisuhteessa
- Sopeutuminen muistisairauden tuomiin muutoksiin tapahtuu puolisoiden ainutlaatuisessa vuorovaikutussuhteessa. Kun toinen muuttuu, ei toinenkaan jää ennalleen.
- Puoliso on sekä sairastuneen että omien tunteidensa kantaja. Hän kokee voimakkaita tunteita läheisensä muuttuessa, ja joutuu myös kysymään samoja kysymyksiä läheisensä muuttuvan persoonallisuuden vuoksi. Omaisesta tulee molempien tunteiden tulkki.
- Puolison sairastuessa joutuu toinen ottamaan yhä lisääntyvää vastuuta arjen asioista, ja sujumisesta.
- Sairastunut puoliso kokee ahdistusta huomatessaan muutoksia itsessään ja joutuu pohtimaan omaa identiteettiään. Lopulta hän ei enää tiedä kuka on.
- Elämänkumppanin dementoituminen on traumaattinen kokemus. Se merkitsee luopumista ja menetyksiä sekä suhteen yhteisillä alueilla että molempien yksityisyydessä.
- Seksuaalinen käyttäytyminen voi muuttua huomattavasti. Tämä voi aiheuttaa vaikeuksia ihmissuhteissa sekä häpeän tunteita puolisossa.
- Luopumista yhteisestä tulevaisuudesta.
Emotionaalisesti haastava tunteiden vuoristorata
Muistisairauden kohtaaminen on emotionaalisesti varsin haastava tilanne koko perheelle. Tunteet myllertävät monenlaisena. Muistisairaus aiheuttaa läheisissä hämmennystä, epätietoisuutta, neuvottomuutta ja pelkoa, eivätkä vihan tunteetkaan ole poissuljettuja kun sairaus etenee. Viha, rakkaus ja häpeä ovat ihmisen perustunteita. Nämä tunteet ovat ajoittain suloisessa sekamelskassa hämmentävässä tilanteessa. Itse sairastunut kokee usein mielialan laskua tai masennusta. Mielialan vaihteluja kokee myös omainen. Ei ole helppoa nähdä tai kokea läheisessä tapahtuvaa muutosta.
Sopeutumista ja luopumista
Rakastavaan toimintaan kuuluu myös avoin tunteiden ilmaisu. Usein on vaikeaa ja syyllisyyttä aiheuttavaa myöntää tuntevansa vihaa tai vastenmielisyyttä, tai edes tunnistaa näitä tunteita itsessään. Jos näitä tunteita ei ole mahdollista ilmaista tai käsitellä, voi syntyä kaikkivoipaisuuden kierre, joka uuvuttaa.
Rakkaus ja huolenpito, halu hoitaa ja pysyä rinnalla, mahdollistavat sairastuneen puolison ymmärtämisen ja antavat voimia. Voi kuitenkin käydä niin, että nämä tärkeät tunteet altistavat liialliselle toisen hoitoon omistautumiselle, jolloin itsestä huolehtiminen unohtuu. Saattaa käydä niin, että voimat hupenevat, ja sairastuu itsekin.
Omaiselle saattaa tulla tunne, että elämä on pettänyt! Yhdessä suunnitellun tulevaisuuden ja tasavertaisen kumppanin menettäminen on traagista. Erityisen kuormittava ja vaikea tilanne on silloin, kun sairastunut on työikäinen ja puoliso vielä työelämässä.
Psykoterapia auttaa
Muistisairauden diagnoosin jälkeen omaiset kokevat usein jäävänsä vaille tarvitsemaansa tukea ja huolenpitoa. Vaikka diagnoosi toisaalta selventää tilannetta, jää monia kysymyksiä avoimeksi. Englannin eri yliopistoissa on tehty tutkimuksia, jotka vahvistavat, että läheiset tarvitsevat muistisairausdiagnoosin jälkeen nopeasti ulkopuolista tukea. Tutkijat kävivät läpi yli 100 tutkimusta, joihin osallistui yli 3000 henkilöä (Psyk.fi, artikkeli 1/2013).
Ratkaisu- ja voimavarakeskeinen tuki auttaa läheisiä selviytymään tilanteesta, jossa epätietoisuuden turbulenssi uhkaa imaista heidät mukaansa. Keskustelujen aikana läheinen saa kokemuksen, että hänen omat tunteensa ovat sallittuja. Hän myös oivaltaa, että hänellä on keinoja ja voimavaroja niiden purkamiseen ja käsittelyyn.
Parisuhdeterapia voi auttaa muistisairasta ja hänen puolisoansa sopeutumaan sairauden tuomiin muutoksiin ja löytämään uutta perustaa parisuhteen vahvistamiseksi.
Älä jää yksin, apua on saatavilla ja jo yksikin kerta voi auttaa ja riittää.
Kirjoittajat:
- Irmeli Vähämäki, muistihoitaja ja psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja, Psykoterapiakeskus Vastaamo
- Nina Tapio, johtava psykoterapeutti, Psykoterapiakeskus Vastaamo
Psykoterapiakeskus Vastaamo
Psykoterapialla vahvistetaan ihmisen toimintakykyä ja hyvinvointia yksityis- tai työelämässä. Psykoterapeutin ammattinimikettä saavat käyttää ainoastaan Valviran hyväksymät, riittävän koulutus- ja kokemustaustan omaavat henkilöt (esim. psykologit, psykiatri ja teologit), jotka ovat saaneet psykoterapiaan 3-6 vuoden erikoistumiskoulutuksen. Psykoterapeutit ovat erikoistuneet:
- Psyykkisen sairauksien ja oireiden hoitamiseen
- Sosiaalisten ja psyykkisten valmiuksien kehittämiseen
- Elämän kriisitilanteista selviämisessä auttamiseen
Psykoterapiakeskus Vastaamolla on toimipisteet Helsingissä sekä Tampereella. Palveluksessamme on yli 60 psykoterapeuttia, psykiatria tai psykologia. Palvelemme yli 2500 yksityishenkilöä sekä kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä, järjestöjä ja vakuutusyhtiöitä.