Teknotytöt

Tupsulakkinen jäynäävä espoolainen insinöörisielu, jonka työpaikka on Nokialla ja vaimo sairaanhoitaja? Entä teekkarityttö? Silmälasipäinen etupulpetin tyttö, joka teki aina matikan laskut ajoissa? Vai tyttö, joka leikki poikaa jo yläasteella? Selvitimme teekkaritytön anatomiaa ja annoimme puheenvuoron Otaniemen vaietulle vähemmistölle.

Viisikymmentä vuotta sitten naisarkkitehtiopiskelijaa kutsuttiin tipuksi Teknillisessä korkeakoulussa. Ja kolmekymmentä vuotta sitten opettaja saattoi ihmetellä, mitä varten nainen opiskeli teknistä alaa. Tekniikkaa opiskelevaa naista ihmetellään yhä, vaikka esimerkiksi Otaniemen Teknillisen korkeakoulun

11 000 opiskelijasta yli 2 000 on naisia.

”Ulkopuoliset suhtautuvat ennakkoluuloisimmin. Olin Jyväskylässä baarissa ja keskustelimme tapaamani miehen kanssa moottoripyöristä, koska harrastan pyöräilyä. Kerroin miehelle opiskelevani Teknillisessä korkeakoulussa ja mies kysyi, olenko lesbo”, kertoo teekkari Hannele Holma ja virkkaa. Farkut, beessi poolopaita, tukka poninhännällä, ripsiväriä. Hän näyttää kiltiltä lukiolaistytöltä.

”Kaikki ystäväni, jotka eivät opiskele täällä, kuvittelevat, että osaan korjata kaikki laitteet.”

Olemme kokoontuneet uudelleenkäynnistetyn Teekkarityttö-yhdistyksen kerhotilaan Espoon Otaniemeen, teekkarityttöjen viini-iltaan. Heikki Sirénin suunnitteleman kerhotilan ovessa tervehtii Teekkarityttöjen motto:

”Luulen, että vastaus naiseuden mysteeriin löytyy jostain keskustelun ja suklaan välimaastosta.”

En vie roskista ilman meikkiä

Teekkarityttöyhdistyksen toiminta käynnistettiin uudestaan puoli vuotta sitten syksyllä. Yhdistys oli toiminut 1930-luvulta 1970-luvulle ”Otaniemen naisasiayhdistyksenä”. Uudelleenlämmittely sai alkunsa, koska:

”Tytöillä on tarve puhua muutakin kuin inttijuttuja ja nyt saunassa voi käydä kasvonaamion kanssa.”

Yksikään yhdistyksen tytöistä ei ole käynyt armeijaa.

”Tiedän teekkarityttöjä, jotka ovat käyneet armeijan. Ei minulla intin käymistä mitään vastaan ole, mutta ei ole vain aikaa”, toteaa Reetta Mäkelä.

”Armeija olisi kiva käydä pelkästään teknisten vehkeiden takia”, miettii Hannele.

”Pikkusiskoni ja hänen ystävänsä puhuvat luontevasti armeijaan menosta. Minä en menisi armeijaan, mutta minusta on mukava, jos mies on käynyt armeijan”, sanoo Hanna Koskinen.

Jos teekkaritytön stereotypia on ”sukupuoleton” nainen, Hanna ei sitä vastaa. Pitkät violetiksi lakatut kynnet. Vaalea, pitkä tukka nutturalla. Musta polvien yläpuolelle päättyvä hame. Pari senttiä korkeat korot. Helmet.

”Eivät teekkaritytöt miehiä ole. Minusta on mukava laittaa itseäni. Meikkaan joka päivä. Käytän mielelläni hametta. Eikä se, että käyttää lyhyttä hametta tai voimakasta meikkiä, vie työelämässä uskottavuutta”, kertoo Hanna.

”Mä en vie edes roskista ilman meikkiä”, huikkaa yksi tyttö väliin.

Hanna kokeili ennen TKK:lle tuloaan pehmeämpää vaihtoehtoa.

”Luin kirjoitusten jälkeen psykologiaa ja olin vakuuttunut siitä, että minusta tulee psykologi. Vuoden kuluttua huomasin, ettei psykologia ole alani. Teknillinen korkeakoulu oli tuttu, koska isäni opettaa täällä. Kiinteistötalous on juuri minun alani.”

”Minä taas halusin lukioaikana oikikseen. Aloitin 1 000-sivuisen pääsykoekirjan lukemisen ja pääsin puoleen väliin, kunnes totesin, ettei tämä ole minun alani. Olen niin laiska, etten jaksa lukea paljon. Siksi matikka on mukavaa”, naurahtaa Satu Hautamäki.

Diplomi-insinöörin tyttöjä

Mutta millainen tyttö valitsee teknisen? Ainakin liian harva. Jo 30 vuotta teknisen alan korkeakouluopiskelijoista tyttöjen osuus on pysynyt 15–20 prosentissa. Kun opiskelijamääriä on kasvatettu, on korkeakoulu ottanut huomiinsa jo kaikki potentiaaliset pojat. Tytöistä moni pitkän matematiikan lukija valitsee lääketieteellisen – tai minkä tahansa muun alan kuin teknisen.

Tutkimusten mukaan tekniselle alalle valikoituu tyttöjä, jotka ovat omaperäisiä, suorituskeskeisiä, ei-uskonnollisia ja tietävät hyvin, mitä heidän isänsä tekee työkseen. Heidän vanhempansa ovat hyvin koulutettuja, ja heidän äideillään on ollut positiivinen asenne matematiikkaa kohtaan. Tekniikan ylioppilastyttöjen isät ovat useammin tekniikan alalla ja äidit korkeammin koulutettuja kuin tekniikan ylioppilasmiesten. Kodin kannustus tekniselle alalle on ollut tytöille tärkeämpi syy alanvalintaan kuin pojilla. Lukion keskiarvo tytöillä on ollut parempi kuin pojilla, matematiikan numeroissa ei ole eroa.

Toisaalta vaikka tyttö valitsee teknillisen korkeakoulun, hän valitsee siellä alat, joilla mahdollisuudet johtoportaaseen ovat huonoimmat. Harvinaisen vähän tyttöjä opiskelee tietotekniikkaa tai teknistä fysiikkaa. Vain maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa tyttöjä on enemmän kuin poikia.

Sydämen valittu: teekkaripoika

Tutkimuksen mukaan teekkaripojat ovat innokkaampia saamaan kampukselle enemmän naisia kuin teekkarinaiset. Syy: parisuhteiden solmiminen olisi helpompaa.

94-prosenttisesti miesten hallitsemaa tietotekniikkaa opiskeleva mies kuvaili tilannetta näin:

”Opiskelupaikka on viihtyisämpi kun molempia sukupuolia on tasaisesti. Kun pääsin sisään, tuli uusia opiskelijoita noin 150, joista naisia oli noin viisi. Kuka jaksaa lähteä bileisiin, jossa on vain miehiä ja jotka puhuvat vain tietokoneista.”

Poikien halukkuuden ilmeisesti huomaa.

”Olin aivan hämmentynyt täällä ensimmäisenä syksynäni, kun miehet avaavat oven naisille. Joka päivä joku avaa oven”, ihmettelee Kaisa Harju.

Muut tytöt nyökkäilevät.

”Täällä vaalitaan herrasmieskulttuuria”, vakuuttaa Hanna. Vieressä istuvaa Teekkarityttöjen ulokejäsentä Mark Mehtosta, 24 vuotta, naurattaa. Kun Teekkaritytöt-yhdistys käynnistettiin, perustamiskokoukseen ilmestyi kolme miestä – hameet päällä. He kelpasivat ulokejäseniksi. Mark on yksi yhdestätoista.

”Meidän poikakavereita.”

Kaikki paikalla olevat teekkaritytöt, yhtä lukuunottamatta, seurustelevat teekkareiden kanssa.

”Seurustelin teekkarin kanssa lukioaikana. Tänne tultuani suhdetta kesti noin puolitoista vuotta. Nyt on uusi teekkari kainalossa”, kertoo Hannele. Myös Reetta on seurustellut teekkarin kanssa ennen Teknilliseen korkeakouluun tuloaan.

Joku tytöistä muistelee kuulleensa, että jopa 98 prosenttia teekkaritytöistä seurustelee teekkaripojan kanssa.

”Teekkarin kanssa seurusteleminen on luonnollista, helppoa. Ei täällä muita poikia näe. Jos kampus olisi keskustassa, tilanne olisi erilainen”, toteavat tytöt yksimielisesti.

”Samanlainen järjenjuoksu yhdistää”, lisää vielä Satu.

Todellakin. Joskus muiden alojen miehiin tutustuminen voi olla vaikeaa.

”Yksi mies tuli kerran juttelemaan kanssani baarissa ja kyseli, mitä teen. Kerroin opiskelevani TKK:lla, johon mies totesi, että wau sä oot varmaan niin viisas, ettet halua jutella kanssani”, Kaisa kertoo.

Reetalla on samantyyppisiä kokemuksia.

”Juttelin myyntityössä olevan miehen kanssa ja kun kerroin hänelle, että opiskelen TKK:lla, hän ei tiennyt, mikä se on. Kerroin, että tekniikkaa korkeakoulutasolla, ja miehen katse alkoi harhailla. Tuli mieleen kohtaus Sinkkuelämää-sarjasta, jossa Miranda kertoo olevansa osakas asianajotoimistossa ja mies alkaa katsella muualle.”

Teknonainen siis pelottaa miehiä, jotka eivät ole teknisellä alalla.

Mutta haluaako teekkarimies mieluummin teekkarinaisen?

”Mulle ei ole väliä, mitä nainen on opiskellut, kunhan hän on mukava. Moni ystäväni ajattelee samoin. Teekkaritytöt ovat tervejärkisiä ja osaavat olla miesten kanssa rennosti”, sanoo Mark.

Korkeintaan kosmetologi

Aina tytöt eivät ole olleet yhtä tervetulleita Teknilliseen korkeakouluun. Nyt arkkitehti SAFA Tarja Nurmi opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa 1970-luvulla.

”Kirjoitin kuusi laudaturia, keskiarvoni oli lukiossa kymmenen ja minulle sanottiin korkeakoulussa, että olen päässyt opiskelemaan arkkitehdiksi vain koska numeroni olivat hyviä.”

Nurmen mukaan naisiin suhtauduttiin vähintääkin alentuvasti, ja sama jatkui työelämässä.

”Olin ykköskurssilainen, kaunis nuori nainen ja töissä arkkitehtitoimistossa. Juhlimme työtä ravintola Elitessä, jossa kantapöydässään istui Aallon arkkitehtitoimiston herrasmiesarkkitehti. Minun toimistoni arkkitehdit tunsivat miehen, ja menimme hänen pöytäänsä. Minut esiteltiin miehelle: Tässä on arkkitehtiylioppilas Tarja Nurmi. Mies totesi, että ei, tuolla naamalla korkeintaan kampaaja tai kosmetologi.”

Onneksi ajat muuttuvat. Viime vuoden alussa tehdyn tutkimuksen mukaan teekkarinaiset viihtyvät TKK:lla paremmin kuin teekkarimiehet. Toisaalta miehet uskoivat tasa-arvon toteutuneen TKK:lla paremmin kuin naiset. Neljä prosenttia TKK:n naisista on kokenut koulussa syrjintää sukupuolensa vuoksi.

Tietotekniikkaa opiskeleva nainen kertoi tutkimuksessa seuraavaa:

”Koin syrjintää toisella osastolla yhdellä kurssilla, jossa assari antoi naisopiskelijoille aina huonommat arvosanat. Me testattiin tätä kopioimalla yksi kotitehtävä suoraan kirjasta. Miespuolinen kaveri sai 5, minä 4+.”

Ja arkkitehtiosastolla opiskelevaa naista taas ärsytti, koska:

”Joidenkin miesarkkitehtien mielestä naisarkkitehtejä tarvitaan vain miesarkkitehdeille vaimoiksi.”

Teekkaritytöt eivät löydä Teknillisestä korkeakoulusta valitettavaa. Paitsi.

”Annokset ovat todella suuria ruokalassa. Toin kerran humanistiystäväni tänne syömään ja hän kauhisteli annosten kokoja”, ilmoittaa Hannele.

”Koemme olevamme täysin tasa-arvoisia poikien kanssa”, vakuuttavat teekkaritytöt.

”Tytöt pärjäävät opinnoissaan yhtä hyvin kuin pojat täällä. Vuosittain yhdelle TKK:n opiskelijalle jaettava palkinto annettiin tytölle viime vuonna”, kertoo Mark.

Tyttöjä eivät mietitytä työelämän tasa-arvoasiat, vaikka 40 prosenttia tekniikan ylioppilasnaisista on kokenut sukupuolensa vaikuttaneen esimerkiksi työharjoitteluun.

”Ehkä rakennusalalla voi kohdata asenteellisuutta.”

Ihan tavallisia tyttöjä!

Mistä on teekkaritytöt tehty. Pistimme 15 tekniikan ylioppilasnaista ”missikisojen kirjalliseen osioon”, jossa kysyttiin muun muassa meikeistä, videon ajastamisesta ja laihduttamisesta.

14 osaa ajastaa videon.
13 tietää, mikä on valokynä,
12 juo ryyppynsä Pohjanmaan kautta, ainakin silloin tällöin.
11 itkee surullisissa elokuvissa.
10 kohentaa ulkonäköään joka päivä puolti tuntia tai enemmän.
9 meikkaa lähes joka päivä.
7 ei koskaan laihduta.
5 osaa nimetä Miss Suomi 2002:n.
2 laihduttaa harvoin.
1 ei osaa sanoa, osaako tankata.

Kuuluisat teekkaritytöt

Marjo Matikainen
”Havuja perkele” –hiihtäjästä tuli diplomi-insinööri ja europarlamentaarikko.

Katariina Ebeling
Triathlonisti vaikuttaa tällä hetkellä Laakkosena Kytäjän kartanossa.

Satu Hassi
Ympäristöministeri opiskeli Tampereella aikoinaan.

Ensimmäinen teekkari-tyttö oli drop out

Vuonna 1879 ensimmäinen nainen Ida Meller aloitti ylimääräisenä opiskelijana opintonsa Teknillisessä korkeakoulussa, silloisessa polyteknillisessa opistossa. Ida Meller opiskeli arkkitehtiosastolla. Opinnot loppuivat 1883.

Mahdoton yhtälö: tytöt + matematiikka?

Ainakin neljän kansainvälisen arvostetun tutkimuksen mukaan tytöt osaavat matematiikkaa yhtä hyvin kuin pojat. 20 maassa tehty tutkimus osoittaa, että maakohtaiset erot ovat suurempia kuin sukupuolten väliset erot.

Tutkimusten mukaan matematiikanopettajat kiinnittävät koulussa enemmän huomiota poikiin ja kysyvät enemmän pojilta kuin tytöiltä.

Koeasetelmassa opettajat antoivat samasta vastauksesta paremmat pisteet, kun luulivat vastaajan olevan poika kuin silloin kun luulivat vastaajan olevan tyttö.

Tytöt luulevat olevansa huonoja matematiikassa: kun pojalla on 70 prosenttia oikein kokeessa, hän iloitsee siitä, että kokeessa suurin osa oikein, tyttö suree, että kokeessa kolmannes oli väärin.

Myös lelut vaikuttavat matemaattisiin kykyihin. Kun tytöille annettiin ns. poikien leluja, tytöt saivat avaruudellisen havaintokyvyn testeissä parempia tuloksia kuin vertailuryhmä. Avaruudellista hahmotuskykyä tarvitaan muun muassa fysiikassa ja kemiassa.

Toisaalta toiset tutkimukset osoittavat, että kyse ei ole pelkästään kasvatuksesta. Miesten aivojen oikea puoli kasvaa nopeammin kuin vasen. Aivojen oikea puoli on ns. loogisen päättelyn ja avaruudellisen hahmottamisen puoli. Testosteronin tuotanto hidastaa vasemman aivopuolen kehittymistä. Tytöillä molemmat puolet ovat tasaisesti kehittyneitä.