Useimmat ihmiset tuntuvat vihaavan vihreitä arvoja omaavia ihmisiä kuin suurimpia vihollisiaan. Miksi? kokevatko he heidät jonkinlaisina riistäjinä? Ilkeä, paha ja tuhma ympäristönsuojelija tulee ja vaatii luopumaan kaikesta kivasta?
Eikö heille todellakaan ole tärkeää miettiä millaisen maailman lapsilleen jättävät? Itselle kaikki rusinat pullasta ja lapsille vain räävitty kuiva pullankannikka? (Ja jos eivät tee lapsia, hyvä sitten niin.)
Vihervihaajilla tuntuu olevan käsitys, että ympäristön/luonnon-suojelija haluaa riistää ihmisiltä kaiken. Ja toisaalta luonto on kuin alistettu vihollinen, jolta kuuluu ottaa kaikki ajattelematta seurauksia. Nykyään pienistäkin luonnolle jätetyistä rippeistä valitetaan kovaan ääneen.
Ajatukset heräsivät tämän vuoden vaaleista. Vihreät kärsivät tappion. Mutta kunpa ihmiset, mitä tahansa kamalia virheitä Vihreät ovatkin tehneet, eivät ajattelisi sokeassa vihassaan, että saasteet, ympäristömyrkyt, luonnonriisto ja maailmamme monimuotoisuuden köyhtyminen sekä muuttuminen tukalammaksi paikaksi ovat oikeastaan ihan mukavia asioita. Vai ajattelevatko sittenkään yhtään mitään aiheeseen liittyen?
En ole vielä paljoa politiikkaan perehtynyt mutta jokin käsitys minulla on miksi Vihreät nimenomaan puolueena saavat osakseen niin paljon vihaa niskaansa. Mm. ympäristöverot. Jos kosket ihmisten kukkaroon, arvosi ovat heidän mielestään tyhjiä ja merkityksettömiä.
Tässä kohtaa Vihreiltä voisi hyvin kysyä: "Kummalla aasi (itsepäinen ja omaa napaa pidemmälle ajattelematon kansanosa) lähtee liikkeelle paremmin, kepillä (ympäristöverot) vai porkkanalla (jokin muu, parempi ratkaisu)?"
Ja anteeksi nyt hirveästi niiltä, jotka kokevat tämän kovin loukkaavaksi. Mutta itse koen loukkaavaksi ja todella ahdistavaksi sen, että minuakin kohdellaan kuin pohjasakkaa vaikka olen vain oikeasti huolissani luonnon ja ihmisten TODELLISESTA hyvinvoinnista. Ihminen ei voi hyvin jos ympäristö kärsii.
Se, että odotan nyt uutta ihmiselämää sisälläni, ei ole sulkenut silmiäni ja poistanut huolta siitä, millaiseen maailmaan tämä uusi ihminen syntyy ja millaisessa maailmassa hänen tulee elää. Mehän olemme edelleen luonnon j a sen lakien armoilla ja ne jotka unohtavat sen, saavat siitä ennen pitkää kärsiä itsekin.