Avaruusajan "Aatamit ja Eevat"

Luin äskettäin, että kymmeniä tuhansia ihmisiä on ilmoittautunut yksisuuntaiselle matkalle Marsiin. Varsin paljon ottaen huomioon, ettei Marsissa ole ainakaan juuri nyt lainkaan elämän edellytyksiä ihmiselle. Onko Maapallolla niin kurjaa, että elottomalta vaikuttava Marskin on parempi. Jos elävänä pääsee Marsiin asti niin voihan se olla aika hurja kokemus (varsinainen ekstreme-kokemus) vaikka se voi päättyä nopeasti Marsin pinnalla. Tietysti jos se suunnitellaan perusteellisesti ja kaikki menee nappiin niin kai siellä jonkinlaista siirtokuntaa voidaan ruveta perustamaan. Tie Marsiin ja etenkin tie sen pinnalla on kuitenkin lievästi sanottuna kuoppainen. Ei ilmaa, kosmista säteilyä tappavia annoksia, vettä tosin on mutta se pitää kaivaa esiin tai sulattaa navoilta ja painovoima on marginaalinen meikäläiseen verrattuna. Mutta ihmiskunnan pioneereja on lähtenyt seikkailemaan ennenkin uusille mantereille (tosin lasten leikkiä Marsiin verrattuna) joten odotamme ensimmäistä marsilaista...

Mutta mitä tekisimme, jos löytäisimme toisen Maapallon mutta ilman ihmistä tai muun lajin sivilisaatiota? Tätähän kukaan ei ole vielä vakavissaan pohtinut...? vaikka uudet planeetat alkavat pomppia silmillemme. Löytyisiköhän vapaaehtoinen pari aloittamaan uuden elämän uudessa maailmassa: kosminen Matti ja Maija synnyttämään ensimmäiset uuden ihmiskunnan jäsenet - ihmiskunnan, joka olisi kantaihmiskuntaa viisaampi. Pari saisi ihmiskunnan kaiken tiedon ja taidon mukaansa mutta sen pitäisi läpäistä tiukka kosmisen kypsyyden seula ennen lähtöään. Aika hassua tässä on se, että periaatteessa jokaiselle ihmiselle tai parille saattaa olla ikään kuin oma planeetta galaksissamme. Tämänhetkisen arvion mukaan galaksissamme on n. 60 miljardia planeettaa, joilla on vettä eri olomuodoissa ja vesi on elämän neste.

Veroviranomaisille voi olla tietysti aika haastava paikka jos ihmiset päättävät lähteä suurin joukoin vieraille planeetoille - vain lappu luukulla kertoo, että lähdin 12 valovuoden päähän Tau Cetille perustamaan uutta ihmiskuntaa...:) Kosmiset etäisyydet pitäisi tietysti vielä voittaa...Todellisuus ei varmaan osoittautuisi näin idylliseksi. Uusi neitseellinen planeetta joutuisi varmaan rajun valtioiden välisen poliittisen taistelun kohteeksi. Jos me ei täällä kotipihallamme kyetä sopimaan planeetan pelastamisesta niin mitäköhän intohimoja neitseellinen planeetta aiheuttaisi johtavissa valtioissa...YK varmaan olisi sopiva foorumi tällaisten asioiden käsittelyyn mutta senkin onnistuminen riippuu samaisista valtioista.

Ehkä joku yrittää joskus tulevaisuudessa epätoivoisesti säätää lailla että Maapallolta ei saa lähteä pois (kuin kuolemassa), koska väki rupeis vähenee...tai sitten tähän aletaan kannustaa, koska Maapallo täyttyy ihmisistä kovaa vauhtia, luonto uhkaa loppua ja ilma kuumentua. Scifin huuruista viikonloppua kaikille "matin ja maijan" jälkeläisille :)