Highway

Ympäristö vaikuttaa jokaisen ihmisen biologiaan - oli tämä ympäristö sitten kuollut tai elävä. Myös aika monet yksilöiden ja yhteiskunnan päätökset vaikuttavat kehomme kemiaan ja biologiaan. Joidenkin ihmisten geenit sietävät paremmin ympäristöstressiä kuin toisten. Kehomme kemia muuttuu päivittäin - jollain enemmän jollain vähemmän. Kehomme absorboi päivittäin näitä vaikutuksia, vaikka emme välttämättä sitä tiedostakaan. Miksi jollain voi tänään olla tosi hyvä fiilis ja kaikki onnistuu hienosti mutta viime viikko oli tosi kurja. Ehkä joku ryyppäsi liikaa tai menetti työpaikan. Joku kärsi kaamosmasennuksesta tai puoliso haukkui tekemisiä tai tekemättä jättämisiä. Ehkä ylensöin tai sain sisääni jotain tuhansista ympäristömyrkyistä ruoan mukana. Mutta tänään - tänään joku voi kohdata rakkauden, hormonit lähtevät hyrräämään, endorfiinit kohoavat huippuunsa, mikään ei tunnu mahdottomalta - maailma hymyilee jälleen ja tietoisuuden taso kirkastuu sata prosenttia. Muistan lukeneeni, että 98 % sairauksista johtuu ympäristötekijöistä. Tuntuu siltä, että monet vaikutukset ovat negatiivisia. Kärjistetysti voisi sanoa, että tässä on yksi syy miksi ympäristö on niin tärkeä. Biologinen kehomme on sama kuin luolanaisella- ja miehellä mutta ympäristö on monessa suhteessa muuttunut. Iso osa siitä alkaa olla keinotekoista - ihmisen rakentamaa ympäristöä, johon biologiamme ei ole sovelias eikä sopeutunut. Solumme voivat hyvin kun ne saavat elää harmoniassa ympäristönsä kanssa ja kun ympäristö voi hyvin solummekin voivat paremmin ja tietoisuutemme hymyilee :) . Ympäristöön voimme lukea luonnollisesti myös ihmiset. 24/7 yhteiskunta ei ole biologisesti kestävää - sellaiseksi meidän kehomme on tehty. Monen ihmisen elämä näyttää jonkun muun päätösten seurauksena kuitenkin noudattavan armotonta jatkuvan hälytysvalmiudessa olon rytmiä, mikä aiheuttaa kehomme biologiaa syövää stressiä. Relax - take it easy - you are made for that. The beast is not there.

Jokainen koulussa biologiaa lukenut tietää, että koostumme biljoonista soluista, joista jokainen voisi periaatteessa olla oma itsenäinen pienen pieni olio. Kehomme muodostaa biljoonien pienten olioiden yhteisön, jonka hyvinvointi riippuu solujen harmonisesta yhteistyöstä- ja toiminnasta. Olemme itse asiassa yhteisöllisiä olentoja "from the very beginning". Tietoisuutemme on kapteeni, joka kuljettaa näitä pieniä oliota läpi elämän. Samoin on yhteiskuntamme pienten olioiden eli ihmisten yhteisö, jota kuljetetaan läpi elämämme yhteisin päätöksin. Joka päivä kohtaamme nämä päätökset, joista osa on tehty jo ennen kuin synnyimme. Elämämme tahti - ken sitä hallitsee ja ken siihen vaikuttaa...

Mutta ainakin tänään valo on kanssamme - tähtemme fotonit tunkeutuvat soluihimme ja saamme tähden energiaa ja voimaa :)

Kuka on Maapallolla kiinnostunut eksoplaneetoista? Uusia maailmoja on taas lisätty Maailmojen kirjaan. Nyt NASA on vahvistanut 1015 eksoplaneetan olemassaolon. Muutama viikko sitten luku oli 976 ja noin kaksi vuotta sitten kun aloitin blogaamisen eksoplaneettoja oli 709. Kahdessa vuodessa on vahvistettu yli kolmen sadan uuden maailman olemassaolo. Mutta tätä ei voi lukea päivälehdestä - se on kyllä kummallista. Mutta onneksi on internet, josta löytää sen mistä jotkut vaikenevat.

Jo näiden runsaan tuhannen ekson joukossa saattaa olla elämän planeettoja - ehkäpä jopa vieraita sivilisaatioita. Joukkoon mahtuu ns.super-Maapalloja, joista ainakin osalla on äskettäin päätelty olevan valtameriä ja mantereita. Eksoplaneettoja arvioidaan olevan galaksissamme n. sata miljardia, joista ihmiskunta on varmuudella löytänyt vasta nuo 1015. Ensimmäinen ekso löytyi 90-luvulla. Eksoplaneetoissa ei ole kyse vain tähtitieteestä tai tieteestä yleensä vaan Maapallon ja ihmiskunnan idyllin ja lapsuuden päättymisestä. Hyvin pian voi koittaa aika jolloin jonkun täytyy ottaa kantaa.ja selittää tietämättömille ihmisille mitä tämä kaikki voi tarkoittaa - ihmisen, ihmiskunnan ja elämämme kannalta. Tiedemiehetkö sen tekevät?

Akaasiat myrkyttivät kudut Kalaharissa...Ymmärrämmekö kasvit ja niiden elämän oikein vai olisiko ymmärryksessämme jotain pielessä. Eräässä mielessä näyttää ehkäpä yllättäen siltä, että kasvit olisivat jopa kehittyneempiä kuin jotkin eläimet. Kasvit kommunikoivat keskenään, niillä on sosiaalista elämää, ne reagoivat ympäristönsä muutoksiin, ne puolustautuvat, ne sopeutuvat ja ne tekevät yhteistyötä. Kasvit luonnollisesti myös tuottavat meille happea ja ylläpitävät omaa elämäämme. Ne muuntavat atomien ytimissä auringossa syntynyttä energiaa kemialliseksi energiaksi Maapallolla ja ylläpitävät monimutkaisia ekosysteemejä. Ne houkuttelevat makealla medellä hyönteisiä mukaan karkeloihinsa. Mitä upeampi kukka sitä suuremmat mahdollisuudet houkutella pörriäisiä ja jatkaa sukua. Jotkin kasvit vapauttavat siitepölyä, joka kulkeutuu kaikkialle - tuhlailevaa mutta nerokasta sekin. Ja kasvien aika on eri kuin ihmisten aika. Monet kasvien prosesseista ovat niin hitaita, että ihmiset eivät niitä huomaa. Monet kasvit elävät satoja ja jopa tuhansia vuosia. Ja eräät evoluution huippukasvit ovat kymmeniä miljoonia vuosia vanhoja lajeina kuten esim. orkideat, joiden esi-isät valloittivat Maan pintaa jo n. 80 miljoonaa vuotta sitten. Nyt orkideoita on jo tuhansia erilaisia mutta niitä häviää kiihtyvää vauhtia kun Maapallon biodiversiteettiä tuhotaan. Jotkin kasvit ovat lihansyöjiä kun taas jotkut ihmiset ovat kasvissyöjiä. Kasveista saamme lääkkeitä, jotka parantavat vaikeita sairauksia.

Kasvithan ovat todella nerokkaita organismeja. Kasvit täyttävät korvaamatonta perustehtävää maailmassamme mutta minkä arvon annamme tälle tosiasialle. Lyhytnäköisesti kasvit ignoroidaan usein taloudellisessa päätöksenteossa mutta pitkällä juoksulla taloutta ei ole ilman kasveja. Ne ovat ravintoketjujen perusta. Veikkaisinpa, että tulevaisuudessa sellainen ihmispopulaatio menestyy, joka osaa yhteensovittaa aineellisten hyödykkeiden tuotantonsa elämän eri muotojen välisen keskinäisyhteyden kanssa. Tämän yhteyden ymmärtämisessä olisi työmaata monella taholla maailmassamme. Onkohan muuten tutkittu tapahtuuko planeettamme metsissä biokommunikaatiota kun niitä kaadetaan. Maapallolta on tunnetusti kaadettu aika rutkasti metsiä...ja elämme kaikki samassa kaasussa kuin metsät. Ken tietää - ehkäpä puulajit kommunikoivat yleisemminkin biokemiallisesti kuten Kalaharin akaasiat, jotka reagoivat kasvaneen kudupopulaation aiheuttamaan ulkoiseen uhkaan tuottamalla myrkyllisiä pitoisuuksia tanniinia. Vaikuttaa siltä, että tämä kasvien biokommunikaatio ei ole yhteiskunnassa kovin tuttu juttu ...