Suuri amerikkalainen pastoraali. Despootti valtatiellä 69. Katoavaa kansanperinnettä. Elettiin aikaa kun kyttiä ei vielä ollut motareilla ja despootit varustautuivat prätkillä ja nahkatakeilla. Amerikkaan on aina kuulunut liikkuminen.
Suuri rautatieverkosto, joka rakennettiin siirtotyöläisten avulla. Ei emme pelaa jalkapalloa. Meidän peli on amerikkalainen futis. Smoking diamonds. Lucy in the sky. Melkein arvaan se on skandaali.
Pitkätukat valtaavat maan.
Jo aikoinaan Ziggy Pop lauloi siitä. Anteeksi kuka. No se ziggy. Ei kun Iggo pop. So what ever.
Sä olet niin yesterday. So never heard susta.
Musta on aina musta. Hyvä väri, kuin 5 ässää yhdessä pokeri pelissä.
Näillä eväillä. Ilman evästeitä jatketaan tasatahtia. :)
Sellaista tällä kertaa. Suuri Runeberg kiersi etsien tarinoita ja Sven Tuva muun muassa sai siten alkunsa.
Mutta tähän päivään itsellä on tuo aktiivisuus mittari tai siis askelmittari, jolla mitata askelia. Olen huomannut, että n. 8-10 kilometria on peruspäivä ja jos lähden lenkkeilemään niin taivalta tulee jo n. 20 kilometria. Hieman yli vähän alle. En niin intohimoisesti tavoittele kovia tuloksia tuohon. Muutoin vain mittailen. Tuo siis tulee aika lailla huomaamatta.
Mutta siis keskiajalla Turusta Hämeeseen taivaltaminen olisi varmaankin käynyt muutamassa päivässä ihan jalan kulkien. Ja yöt nukkunut kestikievarissa. Teltassa tai ihan taivasalla.
Omaa käsitystä ainakin muutti aivan kokonaan välimatkoista ja niiden taivaltamisesta. Kannattaa kokeilla tuota askelmittaria. Ja pohtia sen nojalla eri välimatkoja. Ja vaikka tuota historian käsitystä.
Talven tulo yllätti autoilijat. Talvi tuli siis tänäkin vuonna. Nyt näyttää siltä. Talvella autoilu on riemua. Varsinkin kun astuu sisälle jääkaappiin. Ottaa lapaset pois ja alkaa odottamaan sulamista. Siis auton sulamista.
Kummallinen on lada. Se on aina hidas ja varsinkin talvella, erittäin kylmä. Tie on roudassa ja auto on kuin kelkka. Muutama vinkki minulla olisi.
Auton ovien lukot saa sulatettua jäästä.
1. Kaada muovipussiin niin kuumaa vettä kuin hanasta tulee.
2. Paina muovipussi vasten auton lukko pesää.
3. Pussissa oleva kuuma vesi sulattaa lukot hyvin nopeasti.
Muista että jos muovipussista pääsee vettä lukkoon niin se jäätyy uudestaan myöskin nopeasti. Tällöin sama toimenpide pitää toistaa uudestaan.
Siinä ei muuta kuin innolla leijonan luolaan, jos saisi vaikka sijoittaja kumppanin tai vaikka patentin.
Okei nyt on aika analysoida Joulua. Mitä jäi käteen, paloiko kuusi. Kaatoiko kukaan edes kuusta. Oliko pukki selvänä ja syntyikö iso riita. No siis lähtökohta on, että en ole ollenkaan jouluihminen. Jouluahdistus alkaa jo marraskuun puolella, kun joulu alkaa tunkemaan kaikkialta vastaan. Joulua joka tuutista. Sitä ei helpota ollenkaan joulun ympärille kietoutunut kulutushysteria. Siis pidän lahjoista ja olenhan toki materialisti, kuten tässä ajassa on suotavaa olla.
-Mitäs sitten, kun ei ole enää mitään ostettavaa.
-Emme kutsu järjestelmäämmä markkinataloudeksi. Siis meidän järjestelmä perustuu kuluttamiselle ja sille, että raha kiertää.
Joulu oli hyvin rauhallinen. Ei tullut riitaa. Siskoni totesi, että joulu ollaan selvinpäin. Ja sitten oltiin selvinpäin. Itse olen todennut, että jos on yhden päivän vuodesta selvänä niin koita tähdätä joulun tienoille. Raju kommentti, mutta lasten oikeus on saada selvä joulu.
Rajuimmat joulu kertomukset ovat tosiaan nuo perheriidat, kun kaikki ei ole mennyt aivan hyvin. Joulukuusi on kaadettu, On rähjätty pukille. Pukki ei ole ollut aivan selvä, ym. ym.
Jouluun liittyy valtavasti odotuksia, ja mukana saattaa tulla pettymyksiä. Näin ei käynyt joten joulu oli menestys. Lahjat olivat kivoja myös. Paljon rokki tavaraa, bändipaitoja, mukeja ja ninjutsu tarvikevyö, trekkaus syömäpuikkoja ym ym. Alles Gut.
Ja perheelle kanssa kivoja lahjoja, Rokki matskua ja kipukoukut, jotka jo olivat aika hyviä. Ja kävelykeppi + sählypalloja lapsille.
Joten näin on taas selvitty yhdestä joulusta. Ja miksi ei, hyvinhän se sitten kuitenkin meni. :)
No niinpä uusi City on käsissä. Ihan printti versiona. Jokseenkin käsittämätöntä, että lehti lakkautettiin kannattamattomana. Mitä kaupunki kulttuuri on ilman Cityä. Tuo urbaani lehti, joka käsittelee asioita suoraan ja mutkattomasti. No euroissa mitattuna tuo on roskapuhetta. Se on raha, joka puhuu ja köyhät kyykkyyn.
City käsittelee urbaania kulttuuria, ei finanssi politiikkaa tai hyvinvointia. Myöskään kunta uudistus ei ole se kaikkein tärkeintä Cityssä. Elämän makuinen lehti siis.
Raha tuo hyvinvointia se on selvä. Monesti päivitellään alkoholi veroa. Mietitäänpä: Alkoholi vero on korkea. Ja samoin alkoholin kulutus. Josta nostetaan verot. Hauskuus alkaa tässä. Kaikki kolmannen sektorin ja taksien työ on suoraan tai välillisesti liitoksissa alkoholin kulutukseen.
[IMG undefined]
Kun ihmiset juovat he eivät voi hyvin ja tarvisevat usein apua ongelmiinsa. Ja ajavat taksilla. No kolmannen sektorilla riittää töitä ja he saavat siitä palkkaa, josta otetaan verot ja samoin takseilla.
Siis monikertainen voitto rahassa mitattuna valtiolle eli meille kaikille, sillä valtio tukee meidän hyvinvointia meidän verorahoilla.
Asia kaksi on, että kaikesta tulosta maksetaan progressivisen vero-opin mukainen vero. Samoin siis opintotuesta, työttömyystuesta, eläkkeistä ja toimeentulotuesta. Ihan vinkkinä. Mutta harmittaahan se kun toiset juovat kaljaa työkkärin tuella. Ahaa, mutta he tukevat meidän hyvinvointi valtion toimintaa. Heureka.
Raju aihe. 2/3 urheilijoista on sanonut, että voittaisi olympiakullan, jos tietäisi, että kuolisi seuraavan kolmen vuoden sisällä. Tulos tai ulos. Milloin urheilusta tuli kilpailua. Menestyä pitää jolloin pystyy elämään urheilijan kurinalasta elämää. Tämä on eräänlaista huippuunsa vietyä anoreksiaa, jossa kaikkea tarkkaillaan ja valvotaan. Tulos tai ulos.
No siinä se. Oma kehon karvoitus häiritsee minua. No se on perimän tulosta ja koska polveudumme apinoista (toiset enemmän kuin toiset) niin karvoja meillä kasvaa. Hyppää voltti niin saat banaanin. Olen jo tässä harkinnut liittymistä Itä-Sakasan kuulantyöntö maajoukkueeseen. Saattaisi olla vahvat perusteet.
Bella tutti, bene Di monkey.
No ei kai se voittaminen aina ole tärkeintä. Aina tulee parempi nuorempi ja nopeampi. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ainoastaan itsensä kanssa voi kilpailla. Itsensä ylittäminen on hyve. Itse on oman itsensä herra ja tulisi tarkkaan vartioda omia ajatuksiaan. Keho on temppeli, joten sitä tulisi myös vartioda hyvin. Mutta ylimitoitettu ruumiin kurittaminen johtaa heikkouteen ja pettymykseen.
Se on hiukan huonot hommat, jos ei pysty maitolitraa kotio kantaa.
Eli siis kultainen keskitie on se oikea tie. Ei liikaa, mutta ei liian vähän. Samoin kitara soi hyvin, kun kielet ovat sopivan kireällä. Ei silloin, jos ne ovat löysät tai liian kireät. Liian kireät napsahtavat poikki ja löysät eivät soi ollenkaan.
Ja kuka olikaan kaikkein suosikein urheilija. No se ompi Aikidon perustaja O Sensei. :)
Minua on usein opetettu, että asiakas on aina oikeassa, vaikka olisi kuinka väärässä tahansa. Siis rahat pois ja sääli on sairautta. Tämä pätee työelämään. Vielä parempi kommentti akateemiseen maailmaan on: Publish or perish. Tulee pakostakin mieleen Nietzcheläinen ajatusmalli, jonka mukaan super ego on menestyjä. Toisten jalkoihin polkeminen ei kuitenkaan ole välttämättä aivan paras asenne. Se diagnosoidaan narsistiseksi persoonallisuus häiriöksi.
Banaani on iloinen ja keltainen. Nietzche ei ole samanlainen. Banaanissa on kuitenkin paljon hiilareita eli pitkäkestoista energiaa ja se auttaa jaksamaan. Banaanin avulla selviää, mutta pyrkikö Nietzche siihen. Hänelle tärkeää oli suoliston moitteeton toiminta. Olisiko sittenkin banaani auttanut.
No tuo on hölynpölyä.
Samoin on wumenkuan eli portittoman portin portti. Se on klassikko kiinan keskiajoilta. Silloiset munkit kirjoittivat aivan tietoisesti jokapäiväistä hölynpölyään kirjaan ja siitä heidät muistetaan. He varmasti etukäteen näin analysoivat.
Mielenkiintoista on, että Nietzche ei tuominnut Buddhaa vaan kutsui häntä suureksi opettajaksi. Nietzche jotenkin merkillisesti samaistui ja hyväksyi Buddhan opetuksen vaikkka luulisi asian olevan aivan päinvastoin.
On olemassa monia mielipiteitä. Ja sitä kutsutaan sananvapaudeksi. Se on sinänsä hieno juttu, mutta vapaus tuo suuren vastuun. Siis rasistisia ja loukkaavia mielipiteitä ei tule esittää. Mutta ei niissä oikein mitään järkeä olekaan. Kusipää on kusipää ihon väriin katsomatta.
Mutta siis mihin viittasin mielipiteen merkityksellä oli se. Että tottakai valtion johtajilla on mielipiteensä ja niillä on merkitystä. Samoin on poliisilla. Varsinkin poliisin mielipide totta kai on aika selkeä ja tuomitsee kaiken, mikä liittyy rikoksiin ja varsinkin huumausaine rikollisuuteen.
Ihmiset jotka ovat näyttäneet kyvykkyytensä ja saavuttaneeet tietyn aseman yhteiskunnassa ovat asiantuntijoita omalla alallaan ja silloin heidän mielipiteillään alkaa olemaan merkitystä.
Esimerkiksi teoreettisen ja metafyysisen fysiikan osa alueeseen kuuluva UFO kysymyksen asiantuntija ei ole pena tai jipe (nimet kuvitteellisia) tai muu vastaava kallion lähi pubin nurkkapöydässä istuva villa-paita tyyyppi. Eikä tuo kysymys ole edes alkuunkaan ajankohtainen. Eli meidän ajassa koko kysymys on irrelevantti.
Ja toki meidän aikanamme emme saavuta sellaista ymmärrystä, että rikoksia ei enää tehtäisi. Totta kai poliisit mieluiten istuisivat asemalla juoden cokista syöden chipsejä ja donitseja ja sanoisivat pitävänsä päivystystä yllä, mutta kun valitettavasti kansalaiset jatkuvasti tötöilevät rikoksia, joihin pitää jokin ratkaisu saada. Ja siis kukaanhan ei tee rikoksia selvin päin.
Samoin on armeijan kanssa olen laskenut, että 70% nykyajan ihmisoikeiksien ja sananvapauden ja suhteellisen rauhantilan parantumisesta on Venäjän Spetnaz komppanjan ansiota ja vain 30% Nato joukkojen ansiota. Ja systema on hieno laji, jossa on omat perusteensa. Eikä se kuitenkaan ole aivan liike improa, kuten Herra Kervinen vakaasti uskoo. Kyllä se vain on heipå dei ja suoraan lanttuun. Mutta siis sisäistä koulukuntaa ja siitäkin on muutama eri versio. Riippuen harjoituksiin osallistuvista.
Mutta miettikääpäs. Yhtäkään lätkä matsia ei järjestetä ilman poliisin lupaa. Sama koskee festareita. Rokki keikkoja. Ja toki tekno jukat ja räppärit järjestävät juhliaan ainoastaan poliisin luvalla samoin tuliporukat ym. ym. Näin tällä kertaa.
Minusta lapsille on hyödyksi legot ja nuket. Lapset ovat siitä hauskoja, että he jo pienestä noudottavat sukupuoli roolejaan. Pojat ovat kiinnostuneita autoista ja tytöt nukeista. Legoja rakentamalla oppii hahmottamaan laajoja rakenne kokonaisuuksia. Muusikkona ja atk-osaajana voin kertoa, että nykyään pienet asennus projektini saattavat olla hieman hankalahkoja. Kuten padin yhdistäminen langattomasti, netti tikkuni nettiin, jossa on samalla läppärini on line ja jonka netti kaistan olen jo etukäteen määritellyt itselleni. Ja se vielä onnistui. Joten Huoston olemme on line.
Tämän on mahdollistanut loputun kiinnostukseni uusista teknologioista ja avaruudesta ja filosofiasta ja sitä myöten myös fysiikasta. Ja kyllä myös legoista. :)
Jotenkin usein olen huomannut, että työelämä on liukuhihna mentaliteetin sanelemaa. Maanantaista perjantaihin, palkka käteen ja baanalle.
Ei sen niin pitänyt mennä. Meidän pitäisi löytää keinoja toteuttaa itseään työelämässä. Kun työ tuntuu mielekkäältä niin työilmapiiri on mukava ja syntyy parempaa tulosta. Ei luovuutta voi pakottaa. Se on sitä perse edellä puuhun ajattelua. Mutta kun ihmiset ovat rennolla ja mukavalla tuulella syntyy uusia innovaatioita ja sitä myöten tulosta.
Kaikki tunteet säteilevät meistä. Jo jollakulla on todella paha olla. Ja hän kiroilee ja on vihamielinen totta kai sen kaikki huomaa. Samoin positiivisuuden. Ylipirteyden, väsymyksen, jne.
Siis työn ei pitäisi olla itsearvo tai autuaaksi tekevää. (Huom. sarkasmi), tai palkka paikka. Siis pelkästään raha. Nuo ovat juuri niitä oikeistolaisia kylmiä arvoja.
Työn tekemisen sopisi olla motivoivaa ja palkitsevaa ja silloin myös palkka on mukava plussa. Ja ruoho on aina harmaampaa aidan toisella puolen, sehän suomalaista työelämä/ perustoimeentulo keskustelua leimaa. :)
Ou, poro. No perjantai. Mutta ei 13, joka oli surkuhupaisa episodi, kuten tänään. Siis perjantai 13 päivä, hukkasin lompakkoni ja mp3 soittimen kuulokkeet hajosivat. Lompakon palautti kiva nuori keski-ikäinen hippi nainen ja sain uudet kuulokkeet ja ne ovat paremmat kuin vanhat.
Mutta tänään oli hautajaiset, eikä minulla pysynyt niissä pokka. Ei sitten millään. Osittain noloa repeillä hautajaisissa, mutta minkäs teet. Tuskimpa vainaja itse siitä pahoittaa mieltänsä. :) Jotenkin se oli täysin irrationaalinen kokemus ja sinänsä vainaja oli lähi omainen. Mutta sureminen ei jostain syystä minulta onnistu. En ole enää masennukseen taipuvainen voisi olla hieman alimitoitettu analyysi tuosta.
Tuota ajattelen elän jatkumisesta. Tai siis olemassa olo on jotain, mitä ei voi kyseen alaistaa. Mikä on Descartesin kuuluisa teesi.
Sen lisäksi pojat hävisivät säbä matsin heti sen jälkeen. Mutta tenttasin siskoni vanhimmalta pojalta kertotaulua ja täytyy myöntää, että kertotaulu oli hallussa. Kai sillä on merkitystä enemmän kuin yhdellä pelissä. Että on ymmärrystä ja taitoa tehdä päätelmiä. Aivot ovat kuitenkin tärkein sisäelin mikä meillä on. Se ompi niin, että olemme orgaanisia olioita. Jotka kykenevät analyyttiseen ja eettiseen pohdiskeluun ja toimimaan niiden pohjalta. Elämä on siis syytä käyttää yhteishyödyllisesti. Eikä tuhlata turhan päiväiseen.