Aamusesta pirteydestä ei oo enää jäljellä mitään. Lataus lopussa, akku lähes tyhjä..
Tahtoo kotiin nukkumaan. Ja piirtämään. "Enkelikokoelma" on pyöriny ajatuksissa jo niin pitkään, ett jotain pitäis saada paperillekin.
Kolme päivää enää ja ens viikolla taas ollaan työkkärin listoilla.
Chaoz
Joo´o, W-ellu heitti otsikossa olevan lauseen perjantaina, kun oltiin Raumalla Mustan pitsin yössä. Sain nimittäin kutsun Karvialle futismatsiin, olisin saanu kyydin joukkueen bussissa. Jätin sit kuitenki väliin, ku kotiin olisin päässy vasta tiistaina, jollon mulla on palkkapäivä. Oli ihan mielettömän kivaa nähdä Jugi pitkästä aikaa. En tosin odottanu näkeväni Jugia, enkä myöskään Jaria, joka toimi pitkään mun luotto-baarimikkona sillon ku asuin Raumalla. Mutt näinpä sit kuitenki. =) Ketään niistä kenelle ilmotin tulostani, en kuitenkaa nähny, joten kaipa tää meni ihan tasan näin. Mutt mennäänpä keikkafiiliksiin taas kerran.
Tosiaan perjantaina olin töissä vajaan neljän tunnin unien jälkeen ja tytöt tuli hakemaan mua iltapäivällä töistä, jonka jälkeen lähdettiin melkist suoraan Raumalle ajamaan. Oltiin ihan hyvissä ajoin, tytöt halus kattoo Aleksi Kaunisvirta bandin, ku ne on Aleksin kanssa niin hyvää pataa. Aleksia kehuttiin mullekin tosi mukavaks ja kivannäköseks kaveriks, mutt tilaisuuden tultua kukaan ei taaskaan vaivautunu esittelemään mua Aleksille, joten en päässy tekemään omaa arviotani asian todellisesta tilasta. Käytiin syömässä AKB:n jälkeen, Rauman iki-ihanassa La Bambassa. Olivat menneet muuttamaan. Koko kaupunki oli muutenkin kauheen myllerryksen vallassa, vanhat kotikulmat oli muuttunu niin, ettei meinannu mitään löytää..
Syötyämme palattiin takasin lavan lähistölle ja alettiin odottelemaan. Kuunneltiin siinä joutessamme Hanna Pakarista, se vähä mitä laulusta kantautu sinne takariviin. Basso kyllä kuului ihan kiitettävästi, mutt paljon muuta ei sit kuulunukkaa. Taisin mä yhden biisin tunnistaa.. Siinä sit odotellessa näin ensin Jarin, tän aiemmin mainitsemani baarimikon. Baarihommat on kuitenki kuulema jääny enemmän tai vähemmän ja vaimoke löytyny siihen rinnalle. Mukavan tuntunen ihminen, täytyy sanoo. =) Siinä Jarin kanssa kertailtiin tapahtumia mun muuton jälkeen, kun Jugi käveli siitä vierestä ohi. Tönäsin sateenvarjolla Jugia kylkeen ja sain yllättyneen ilmeen ja sen perään halin. Juteltiin Jarin kanssa vielä hetken aikaa ja sit huomasin, ett Jugi oli jääny siihen lähistölle roikkumaan. Jugin kanssa sit juteltiin niitä näitä ja sain kuulla, ett Soulbro´ Iiro on Etelä-Afrikassa, Kapkaupungissa. Ihmekös ettei sällistä oo kuulunu mitään. Jugi myös oli se mysteerihenkilö, joka esitti mulle kutsun futismatsiin, "joukkuehenkeä kohottamaan". Yeah right. Olis varmaan pitäny laulaa pojille Tuiki, tuiki tähtöstä.. *wirn* Sit Jugi jatkoi matkaa ja me tyttöjen kanssa siirryttiin hetkeä myöhemmin lavan edustalle, kun Ressun piti tulla lavalle.
Kuunneltiin Ressun setti, naurettiin ihan älyttömiä juttuja.. Ja kuittailin Tontolle, en voinu jättää tilaisuutta käyttämättä. =D Onneks Tontolla on hyvä huumorintaju.. ja hyvä kuulo, se aina kuulee mun sanomiset. Tosin tällä kertaa mä en puhunu ihan hiljaa.. Ressun lopeteltua lähettiin autolle päin ja kotio.
Lauantaina nukuin pitkään ja tuijottelin telkkua pitkin päivää. Illalla sit raahautusin Rentoon Telaketjun keikalle. Ennen keikkaa näin tuttuja Raumalta, Homegrove oli tullu Orkidean keikalle. Juteltiin varmaan semmonen puolisen tuntia ja lähtiessään Homegrove totes, ett nähdään taas kolmen vuoden päästä. Oli pakko korjata, ettei meiän edellisestä tapaamisesta oo niin kauaa, olinhan mä joulukuussa? kattomassa Gigglissä hänen keikkaa. Homegroven muistikuvat oli hyvin vähäiset.. ;)
Telaketjun keikka oli ihan hyvä, mulla vaan alkoi olemaan kiintiö täynnä. Ei viihteilyn suhteen vaan eräs ihminen alkoi kypsyttämään. Kyseessä on tosi hyvä ystävä jo pitkältä ajalta, mutt viime aikoina tää ihminen on laukonu jatkuvasti todella häiritseviä lausahduksia ja muuten ollu jossain määrin rasittava. Halusin vaan kotiin. Keikan jälkeen poistuttiinki melko nopeesti paikalta, kaveri seuraavalle keikalle ja mä lähdin kävelemään kotiin. Ihana tuulettaa fiiliksiä pienellä yöllisellä kävelyllä. Onneks mun kotimatkan varrella ei ollu mitään viuhahtelijoita, ne olis ollu hätää kärsimässä, olin niin huonolla tuulella.
Sunnuntai menikin nukkuessa ja telkkua katellessa. Tänään tulin taas töihin ja sain kuulla, ettei mun työsopparia jatketa tän viikon jälkeen. Ihan sama, paska duuni tää olikin, palkkaa lukuunottamatta..
Sinner & Saint
Onneks mä en oo mies.. :) Ei mun baby-keesillä pitkälle pääsis. Vuoden parhaimmat lohkasut on taas kuultu ja niitä nauretaan vielä piiiitkääään.. Keesi-master Naku oli taas moottoriturpansa kanssa vauhdissa, koita nyt sit keskustella vakavissas sen ihmisen kanssa. Aina ei voi voittaa.. (Mä arvasin ett sä sanot sen, mutt mä toivoin ettet sä sanois.. *reps*) Varsinkin kun Naku ensimmäiseks kiistää olevansa ihminen.
Laituri on siis taas vieny mennessään. Keskiviikkona olin teltassa kuuntelemassa Crystal Extasya ja Apulantaa. Crystal Extasy oli ihan hyvä veto, harmi vaan, että Mayan laulu kuului hiukan huonosti (mikserille lähti noottia). Crystalin keikan aikana törmäsin ekan kerran Nakuun. Katottiin bäckärin suuntaan ennen keikkaa, ett toi lippispäinen on ihan ku Naku. Ja kuten kävi ilmi, niin se olikin. Vaihdettiin muutama sananen ja tiet eros taas joksikin aikaa. Sit odoteltiin Apulantaa. Rasta hilpas ohi kun siinä seisoskeltiin, iski käden kiinni kylkeen ohimennessään. En edes säpsähtäny, mä en ollu valmis kutitettavaks tai pelästytettäväks. Apulanta alotti ja kolmen neljän biisin jälkeen totesin, ett pakko päästä pihalle, kuuma. Apis veti ihan ok setin, onneks Via dolorosa oli jätetty setistä.
Setin jälkeen roikuttiin siinä ulkona ja odoteltiin Boycottii. Tytöt oli päättäny pakkokuunteluttaa sitä mulle. Mä olisin päässy livahtamaan, mä oon mestari tekemään katoamistemppuja, mutt en sit viittiny. Tosin en sit sinne eteenkään ängenny. Siinä odotellessa juttelin Rastan kanssa. Olin jo aikasemmin käyny moikkaamassa uudestaan ja kuten aiemmin kirjotettua, Rasta sanoi mua pelottavaks. Miksei ihmisiä saa enää halata ja koskee, ilman taka-ajatuksia (tai taka-ajatuksien kera)?! Niin, siitä sanoin Rastalle, ett en mä oikeesti oo pelottava. Rasta myönteli ja sanoi olevansa ite pelottava, johon mä totesin ettei hänkään oo pelottava. Sit aattelin lopulta suunnata telttaan kattomaan, ett mihin ne tytöt hilpas. Ennen poistumistani pyysin kuitenki halin ja sain sen, vähän vastahakosen halin tosin. W-ellu soitti mulle, kun olin menossa telttaan ja käännyin melkein kannoillani. Ulos W-ellun seuraan ja jotain muka-biukkaa-järkkärii pokaamaan. En mä vaan W-ellu. No, ehkä siitä vielä poikii jotain hyvää, vaikka poreallas.. ;) Boycott kyllä meni aika sujuvasti ohi, en muista mitään niiden soitosta. Klo 23 dösällä kotiin ja aukosin vielä bussissa päätäni joillekin teinijätkille, kun toinen hakkas koko ajan mun penkkii.. Ne jäi pysäkkiä ennen mua kyydistä ja se toinen koitti hymyillä ja vilkuttaa mulle. Nopeet refleksit ja silleen, näytin keskaria ikkunasta ennen ku ehdin ees ajatella asiaa..
Eilen, torstaina olin taas menossa telttaan. Kävin ensin töiden jälkeen kotona, nukuin päikkärit, söin, kävin suihkussa.. Tavote oli ehtii kattomaan/kuuntelemaan Viikatetta. Kuulin mä vikan biisin setistä. Ohjelma oli myöhässä ja 69Eyesia sai odotella aikansa. Sit ku ne alotti niin puolet keikasta naureskelin Jussia, kun soittomaneerit ja ilmeetkin oli Nakun kanssa niin samanlaiset, ett välillä piti ihan hierasta silmiä, ett kumpi siellä oikeesti on soittamassa. Mutt hieno keikka. Ja mun eka 69ers, en oo livenä aikasemmin nähny. Ei jääty sit enää W-ellun kanssa kuuntelemaan Neljää Ruusua, Rokkiturbiini odotti Rennossa. Sitä paitsi mulla meni hermot.. Miten monta kertaa ihmisen pitää esitellä ittensä, jotta voi olettaa toisten jo muistavan sut? Ja onko ihan hirveen väärin odottaa kaverin ottavan homman omaan hanskaansa jos näin ei tapahdu ja sanovan, ett "Täs on *****, muistatteko."?? No kumpaakaan näistä ei tapahtunu ja koska mä totesin esitelleeni itteni jo ainakin neljään ellen useempaankin kertaan näille ihmisille ja koska kaverille asia tuntu olevan yhdentekevä, me siis poistuttiin paikalta.
Käytiin matkalla syömässä ja sit rantauduttiin Rentoon. J-rocks oli ehtiny sinne ennen meitä vaikka just ennen ku lähettiin teltalta se oli siellä syömässä. J-rocks oli aivan ihanalla tuulella! Muaki nyhjäs kyljestä niin, ett tällä kertaa mä säpsähdin ja tunsin J-rocksin näpit kyljessäni vielä ainakin parikyt minsaa sen jälkeen. Kerranki joku pääsi yllättämään mut. Myös loput meiän porukasta oli ehtiny paikalle ennen mua ja W-ellua, joten me vallattiin vakipöytä kulmasta ja odoteltiin. Lopulta poijjaat tuli lavalle ja meininki kohos kattoon. Hetkeks aikaa. Kunnes aikasemmasta kohtaamisesta tuttu henkilö tuli paikalle. Taas kaikki muut huomattiin, mutt meitsiä ei edes katottu päin. Kai mä oon jotain pohjasakkaa.. Tässä kohtaa mun mitta täytty. Tiesin ett J-rocks istu terassilla, ajattelin mennä tuulettamaan tuntojani jollekin, joka tunnistaa ja muistaa mut ilman esittelyjä, melkeinpä pelkästä olkapäälle taputtamisesta. Bongasin J-rocksin seurueen ja kaikki paska hävis mun mielestäni. Näin "The Keesin" ja viimeistään siinä vaiheessa, ku Naku käänty ympäri ja sen naamalle veny smile jonka vaan Naku hallitsee, pahaa maailmaa ei mun silmissäni enää ollu olemassa. Onneks on olemassa ihmisiä, ystäviä, joille kelpaa semmosena v***upäänä ku on.
Nakun kanssa juoruttiin taas kaikenlaista, kerroin miten haksahdin taas väärään mieheen yms. mistä en oo kenellekään muulle sanonu puolta sanaa. Tänään aamulla ajattelin, että laitan Nakulle simppelin viestin "kiitos kulta" ja oma nimi alle, mutt eihän se niin mee. Kirjotin taas asiaa ja asian vierestä.. Mutt pitihän mun saada kertoo ASIAT niiden oikeilla nimillä. Mun kaveri käski mua jo keskiviikkona rauhottumaan, ettei se tyyppi taju, ett mä tykkään siitä. Mitä sitten jos se tajuuki?! Mä voin sen kyllä sanoa kyseiselle henkilölle päin naamaa, jos asia tulee puheeks, ei mua haittaa. Ja sit jatketaan kavereina kuten tähänki asti. Missä tässä on ongelma, mä en nää sitä.. No anyway, tytöt tuli sisältä ja olivat olleet siinä uskossa, ett mä olin jo poistunu takavasemmalle (Mä yritin kadota, enhän mä sillon infoo mihin mä meen.. jos olisin lähteny himaan, niin olisin asiasta sanonu..). Kyyti kotiin ja vajaan neljän tunnin unet.
Ja täällä sitä ollaan taas töissä. Vartin vaille neljään asti. Ja sit suoraan töistä lähtö Raumalle Mustan pitsin yöhön. Tytöt haluu mennä kattomaan Ressuu. Mä meen moikkaamaan koulu- ja työkavereita.. Ja lauantaina mua ollaan raahaamassa heavy-karaokeen.. Häviäisinkö maan pinnalta..?
Baby-face
En oo pelottava. En vaikka Rasta niin väittää. Itsepäinen, kyllä. Rehellinen, ehdottomasti. Horny.. tunnustan. ;)
Tai ehkä mä oonki pelottava. Onhan se aika karmivaa, jos nainen tuntee itsensä ja tietää mitä haluaa. Tai jos nainen on helvetin hyvä jätkä, sekin voi olla pelottavaa. Ehkä. Varmaan. Luultavasti.
Mä rakastan Nakua, koska se ei pelkää mua. Mä voin sanoo ja tehdä mitä vaan, olla oma itteni ilman, ett Naku alkaa skitsoilemaan siitä. Rasta, ota mallia.. =) Joo, tykkään.. Ei, en väkisin.. Kavereita? Toivottavasti.
Tykkään susta mies! Älä stressaa sitä, maailma ei kaadu siihen.
"..She was queen for about an hour.."
Se on täällä. Laituri-festarit. Lippu tälle ja huomiselle. Ja lauantaina terassille.
Me rock
Paska sää. Tällasina päivinä mä harmittelen sitä, ett pitää käyttää "liian" pitkiä housuja. Siis semmosia kantapään alle meneviä, jotka toimii korkokenkien kanssa mainiosti, mutt matalapohjasten lenkkareiden kanssa ei ehkä niinkään. Palelen ja housun lahkeet on ihan märät.. Paska sää.
Red Bull..?! Ei kyllä virkistäny mua tänään, vaikka maistukin hyvälle. Mä oon niin loppu tänään, haluaisin vaan poistua kotiin nukkumaan. Mutt jotain piristystä kuitenkin tuli heti aamusta, Naku ei sit kuitenkaa oo ihan täysin unohtanu mua (Se oliski synti, jota ei vois antaa anteeks..). No enivei, aamulla, kun avasin sähköpostin, siellä odotti viesti, lyhyt, mutta viesti kuitenki. Sen viestin innoittamana rupesin sit käymään sähköpostia läpi muutenkin. Poistelin turhia viestejä ja kävin läpi, ett mitkä on säästämisen arvosia. Päädyin Lähetetyt-kansioon... Se on täynnä Nakulle lähetettyjä viestejä. Tai no, oli siellä yks Tugellekin lähetetty viesti.. Lueskelin kirjottamiani tekstejä ja nauroin itelleni. Kaikkea sitä onkin tullu avauduttua. Parhaimmat naurut irrotti viesti, jossa valittelin, ett pitäs löytää avec broidin häihin, jotka on ens kesänä.. "Valtuutin" Nakun bongaamaan mulle miehiä: "Että jos nyt törmäät johonki mulle sopivaan mieheen, niin saa ruveta järkkään treffejä.. Kyllähän sä mun miesmaun tunnet?! Vaikee, itteään täynnä ja kaikkee muuta ku musta kiinnostunu. ;) Ilmottelet sit vaan mullekin ajan ja paikan.." Luottamus Nakuun TÄYTYY olla melkonen jos tollasen kuvauksen pohjalta saa järkätä mulle sokkotreffit.. Aika huoleton asenne mulla aina ajottain. :D
Tugesta tuli mieleen.. Bro´ palas kotimaahan runsas puoltoista kuukautta sitten. Ei oo paljoo miehestä kuulunu, se on taas niin seurustelun solmuissa. Ei kuitenkaan yksinhuoltajan kanssa tällä kertaa.. Mä olin oikeestaan jollain tavalla kai hiukan pettynykin, kun Tuge tuli kotio ja ilmotti asiasta.. Olin nimittäin odotellu sitä hetkeä, ett joku muukin ku minä on sinkku ja ett päästään "jätkien" kesken kaljalle. Sit se pöljä on alottanu seurustelun.. Ei sillä, tytsi jonka kanssa Tuge seurustelee on ihan ok ja ihmettelin itekseni jo samassa työpaikassa ollessani, ett miksei nää kaks oo kimpassa, mutt.. AAAAARGH! Juttelin Tugen kanssa puhelimessa ja kun kuulin asiasta, niin hiukan siinä tuli nieleskeltyä.. ett onnee vaan teillekin.. Ja sit Tuge vielä meni johonki halvatun Saloon töihin!! Ei hitto mies.. Mutt no joo, kiva ku tulit takasi. :)
Butterfly
Lueskelin eilen kotiin päästyäni viimesintä City-lehteä ja erityisesti juttua 30 seconds to Marsista ja Jared Letosta. Jutun viimenen lause "how gay is that?" hymyilytti ja pyörittelin sitä mielessäni pitkin iltaa, jos vaikka saisin siitä jotain juttua aikaseks blogiin, samalla kun katoin telkusta kaikenlaista hömppää. No, homoista en nyt suuremmin saanu kehiteltyä asiaa, kun mua ei paljoo liikuta onko joku homo vai ei, mutt telkun hömppäohjelmista sitten tulikin mieleen kaikenlaista. Ja olihan yhdessä mun eilen kattomassani sarjassa homo..
Project runway eli Muodin huipulle on sarja, josta mä puhun. Sen sarjan miehet on kaikki sen verran erikoisia tapauksia, ett ne olis kiva tavata ihan face-2-face.. Nick on tosin ollu hiukan varovaisen ja itseensä vetäytyvän olonen sen jälkeen ku Zulema vei Nickin mallin. Daniel, eli mun aikasemmin mainitsemani homo, on mahtava! Tosin, jos mä olisin ollu Nick, niin puvun sijaan mä olisin pukenu Danielin glamrock-tyyliin. Pitkä tumma tukka kun löytyy jo valmiiks, samoin kalkkilaivan kapteenin kalpeus. Mutt entäs sit Santino.. Santinosta nyt ei oikeestaan pitäis edes puhua samaan hengenvetoon, ku näistä muista. Hauska mies ja sopivasti asennetta. Ja Santinon asenne on semmonen, ett Santino olis varmaan täydellinen suunnittelemaan Janice Dickinsonille vaatteita. Tää ajatus juolahti mieleen, kun näin mainoksen syyskuussa alkavasta Janice Dickinsonin mallitoimistosta. Siinä on kanssa varsin erikoinen tapaus. Toisaalta JD:stä saa vaikutelman, ett sillä naisella ei oo aivoja ollenkaan, mutt hetkeäkään en epäile etteikö ladyltä löytyis kovaa bisnesälyä. Ja asenne ainakin on timanttiakin kovempi. Mutta palatakseni vielä Santinoon.. Suurelta osin Santinon suunnittelemaa oloasuahan parjattiin kamalaks. Olihan se viimeistelemätön ja muuta, mutt mulle tuli siitä heti mieleen Sinkkuelämää ja Sarah Jessica Parker. Ei ihan mahdoton yhtälö..
Mutt ylitse muiden, täytyy SubTV:tä kiittää siitä, ett näiden edellämainittujen sarjojen lisäks kanava esittää kesän aikana todellista hömppäohjelmien aatelia. Nimittäin Bud Spencer ja Terrence Hill -leffoja! Aivan mahtavaa! Näitä on joskus muksuna tuijotettu töllöttimestä ihan intsinä eikä sillon ollu puhettakaan, että tv-ohjelmat vaikuttaa lasten väkivalta-käsityksiin. Nauroin ihan sairaasti kun katoin Trinity - paholaisen oikea käsi. Jo se alku, missä Hill makaa siinä hevosen perässä vaatteet pölysinä, bootsien roikkuessa siinä vieressä ja hattu silmillä. Ja se jatkuva papupadan syöminen.. Siinä kohtaa mä repesin ihan täysillä nauramaan, kun Hill kaatoi pullosta mukiin juotavaa ja se vaan kaatoi, kaatoi, kaatoi ja kaatoi.. niinku siinä mukissa ei olis ollu pohjaa lainkaan! Ihan mieletöntä! Ja tappelukohtauksista mä en ees jaksa alottaa.. voi sitä "tehosteiden" määrää ja laatua.. =D
Muutenkin täytyy todeta, ett Subin ohjelmat on irrottanu monet naurut ja muistelot lapsuusajoilta. A-team, Katuhaukka, Ihmemies, Aikahyppy... Näitä on kaikkia tuijotettu pentuna nenä kiinni ruudussa ja oltu ihan jännänä.. Ja nyt ku niitä kattoo, niin sitä ei voi ku nauraa, ett tätäkö me tosiaan pelättiin. Oi niitä ihanan viattomuuden aikoja!
Ironic
Onni suosii rohkeaa.. Nyt mä oon rohkee ja laitan mitä eilen mielessä liikkui nukkumaan mennessä. Tyhmää tai ei, ehkä joku yhdistää johonkin tai sit ei..
Festari flash back, omistettu herra 86:lle.. (86 ei oo kirjotusvirhe, vaikka kavereista löytyy se herra 68:kin.)
Lähellä sua.
Haluan suudella.
Nimeäsi himosta huudella.
Huomasitko edes?
Vastustin kiusausta.
Ikävääni en tunnusta.
Wannabe (yours)
Juttelin tossa projektipäällikön kanssa tästä mun jatkosta. Alkuun tehdään nyt sit työsoppari kuukaudeks eteenpäin ja katotaan sit taas tilanne, mutt tavote olis, ett mikäli budjetti antaa myöden niin olisin vielä pidemmälle tätä vuotta. Ihan jees suunnitelma. Mä voin siis toisin sanoen katella tässä nyt kuukauden ihan rauhassa vielä eteenpäin ja sit miettiä tilannetta uusiks, ett haluanko jatkaa vai en. Periaatteessahan tää homma ei niin paljoo mua kiinnosta, mutt raha on aina tervetullutta. Mistä tulikin mieleen, ett pitäis jossain välissä ehtiä KELAanki..
Kavereiden kanssa on taas tänään viestitelty joka suuntaan. Viikonloppuna oon siis menossa Mynikseen synttäribileisiin, tiedossa on kakkua, boolia, grillausta ja saunomista. Ja sit tänään tuli poikien sivulle viestiä, ett niillä olis keikka huomenna. Hiukan huono ajotus! Kaverin synttäribileistä on kuitenkin jo sovittu about puoltoista kuukautta sitten, joten taitaa nyt jäädä keikka väliin... Viikonlopun ruokapolitiikkaa on sumplittu ja vaikka mun kyytini onkin jo melksit varma, niin sekin pitää vielä varmistaa. Ja laukku pitää varmaan pakata jo tänään. Makuupussi ja muuta tarpeellista.. kuten viinaksia.. ;) Toivottavasti ilmat suosii juhlijoita. Ja toivottavasti Pride saa jonku kaverin houkuteltua mukaan keikalle, ett saa kuulla mitä poijjaat veti.. Ja eilen oisin ollu kovaan menossa keikalle, mutt ku ei. Pojat peru sen keikan.. Ja tänään täytyy käydä kaupassa ja apteekissa ja kaverin luona ja ja ja... Kiva, kun tekemistä ja menoa riittää, riittäis vaan noi rahatki.
Täytynee palata töiden pariin. Että osaa olla rasittavaa hoitaa näitä hommia puhelimitse, musta olis paljon kivempaa tavata ihmiset kasvotusten ja nähdä ne paikat, joista mä yritän tietoa kerätä. Puhelimessa on joitakin asioita ni-iiin hankala selittää. Mutt no can do..
Tulis jo perjantai.. ei tätä jaksa vanha erkkikään..
Hyperlapsi
