Mulla on ollut pieniä vammoja, jotka ovat vaatineet hieman huilaamaan hetkeksi. Olen viime aikoina miettinyt todella paljon elämää. Menneisyyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Näen että pysähtyminen on tehnyt todella hyvää. Vaikka ajoittain onkin ollut todella rankkaa, koska en ole päässyt toteuttamaan itseäni. Sitä nyrkkeily mulle on. Itseni toteuttamista. Luomista, nauttimista ja aitoa rakkautta lahjaani kohtaan.
Joskus on niin kiire, ettei kerkeä ymmärtämään olennaisuuksia. Lähimmäiset ja niiden kanssa kohtaamiset on kaikki kaikessa. Lähimmäisillä tarkoitan tietysti sekä perhettä ja ystäviä, mutta myös muita kanssaeläjiämme.
Olen saanut tosi hyviä kohtaamisia sekä monen tutumman, että vähän tuntemattomman henkilön kanssa ja ne ovat puhutelleet kovasti. Kaikkia näitä kohtaamisia ei välttämättä olis tapahtunut jos olisin vaan päättömänä juossut ympäri oravanpyörääni. Umpi väsyneenä en välttämättä olisi jaksanut mennä niin syvälle niihin tilanteisiin, sekä itseeni.
Seuraava teksti saattaa kuulosta sulle naiivilta ja haihattelulta. Sitä se onkin. Silti mulle täyttä totta.
Olen miettinyt, että kuinka menneisyys ja siellä tapahtuneet asiat muokkaavat toimintaamme tässä hetkessä. Miten kohtaa toista ihmistä ja minkäkin takia? Näkeekö pohjimmiltaan toisen yhtä arvokkaan kuin itse on? Kuinka se näkyy teoissa? Miksi me viipotetaan vauhdilla ohi monesta niin samassa tilanteessa olevasta ihmisestä, eikä ollenkaan olla kiinnostuneita miten hänellä menee?
Mielestäni meitä kaikkia yhdistää tämä kaunis elämän lahja tämän maapallon päällä ja se on arvokas. On sitten presidentti tai kerjäläinen. Haluaisin osata aina myös toimia sen mukaan.
Kaikki me saadaan erilaiset eväät tähän elämään, jonka takia myös toimitaan eri tavalla erilaisissa tilanteissa. Uskon, että jokainen meistä kuitenkin yrittää tai ainakin haluaisi toimia parhaansa mukaan oikein. Joskus vaan ne palapelin palat eivät napsahda ensimmäisellä, toisella tai kymmenennelläkään kerralla kohdalleen ja sitä myöten elämä antaa risut ja ruusut. Teoilla on seuraukset jne. Niin mun teoilla kun sunkin teoilla. Jokainen meistä on tehnyt virheitä, mutta miksi niin harvoin ymmärretään niitä toisten tekeminä? Eniten mä olen oppinut tekemistäni virheistä.
Olen pitkään miettinytkin, että haluan koko ajan enemmän oppia näkemään toisen ihmisen täydellisen arvokkaana. Nähdä sen ihmisen kuorikerrosten ja virheiden tai sen hienon säihkyn läpi.
Siten miten Taivaan Isä meitä katsoo.
Ollaan armollisia itseämme ja toisiamme kohtaan. Kannustetaan ja autetaan.
Haluan kiittää jokaista, joka on vaikuttanut mun elämään jollain tavalla.
Ennen vammoja kerkesi taas tapahtua kaikenlaista. Ottelin kotikaupungissani Kotkassa ja se ilta oli upea! Kotkalaiset ottivat mut vastaan kuin oman poikansa ja kannustivat upeasti koko ottelun ajan. Voitin Puolalaisen Robert Talarekin pisteillä 8 erän jälkeen. Ottelun jälkeen kroppa tuntui aika kipeältä ja lämmön haihtuessa huomasin kovaa kipua rinnassa, joka myöhemmin osoittautui 2. kylkiluun murtumaksi. Hanskat kun vedettiin käsistä pois niin molemmat kädet olivat todella arat ja vasen käsi oli aivan turvoksissa. Myöhemmin se turposi niin pahasti, että näytti kumihanskalta, joka olisi puhallettu täyteen ilmaa. Ottelun jälkeen tuli siis pitkä treeni tauko.
Parin viikon jälkeen pystyin alkaa polkemaan kuntopyörää. Murtuman hieman parannuttua pääsin enemmän treenaamaan ja heti ekalla viikolla polvi kipeytyi todella pahasti. Yhdellä lenkillä purin vaan hammasta ja juoksin kivusta huolimatta. Sitä ei todellakaan olisi kannattanut tehdä. Polvi kipeytyi niin pahasti, etten pystynyt kunnolla edes kävelemään. Diagnoosina juoksijan polvi. Isäni hieroi ja hoiti sitä ansiokkaasti Joulun ja uuden vuoden ajan ja kotona Helsingissä hierojani Teuvo (http://kehojahyvinvointi.com) laittoi pisteen iin päälle avaten jalan mm. triggeripisteitä painaen. Nyt olen tehnyt jo 8 harjoitusta ja jalka alkaa tuntua pikkuhiljaa suht hyvältä. Uinti korvaa juoksemisen hetkeksi.
Ennen Joulua käväisin mun ison yhteistyökumppanin TKP-printin pikkujouluissa. Olivat painaneet musta pahvisen version, joka oli todella hienon näköinen. Mikä kunnia! Vaivaannuttavan hieno ja hauska juttu. Painoin myös TKP:llä pari kuvaa tauluiksi, jotka meni joululahjoiksi. Erittäin hienoa jälkeä! Jos siis tarvitset painaa kuvia tauluiksi tms. suosittelen ehdottomasti TKP-printiä. Henkilökunta on vielä todella mukavaa porukkaa, että on ilo asioida heidän kanssaan.
Joulun ja uuden vuoden vietin siis vanhemmillani Kotkassa. Rakastan mun perhettä. Äitini oli taas loihtinut hienon tunnelman kotiin, joten oli todella helppoa vaan nautiskella ja levätä.
Sain joululahjaksi mm. mehulingon. Se on huippu! Teen sillä joka aamu terveellisen mehun. Käytän mehuun poikkeuksetta inkivääriä ja sitruunaa ja muita juttuja lisäilen sitten miten lystään. Varsiselleriä, porkkanaa ja omenaa tulee käytettyä myös usein. Lopuksi sekoitan mehuun vielä Cocovin viherjauheita ja opti-msm:mää. Voin kertoa että tekee todella hyvää :)
Ravinnosta puheenollen. Helsingissä on aivan kuninkaallinen ruokamesta/kahvila. Be good bar! Tuoretta, laadukasta ja erittäin ravinnerikasta ruokaa. Mm. salaatit, smoothiet, leivät ja raakakakut ovat todella maukkaita ja terveellisiä. Kahvila sijaitsee Helsingin keskustassa City centerissä makkaratalossa. Kannattaa käydä testaamassa. Käyn siellä miltei päivittäin, joten jos näät mut mestoilla, niin tuuhan heittämään femmat. Tarjoan pirtelöt tai kahvit :)
