Miten Gallen-Kallelan susikoirat raatelivat Ville Vallgrenin lemmikkipossut

Kävin pitkästä aikaa Akseli Gallen-Kallelan museossa Espoon Tarvaspäässä. Nikolai Roerichin näyttelyn ohella mieleen jäi tarina, jonka näyttelypäällikkö Anne Pelin kertoi. Hieman lisätietoa kaivoin vielä Tarvaspää-kirjasta.

Akseli Gallen-Kallela rakennutti Tarvaspään taiteilija-ateljeen ja muutti vaimoineen sinne asumaan 1910-luvulla.

Samaan aikaan Havis Amanda -patsaan veistäjänä tunnettu kuvataiteilija Ville Vallgren asusteli Pariisissa, ja oli mennyt onnettomiin naimisiin naisen kanssa, joka juopotteli ja käytti kokaiinia. 27-vuotias vaimo näyttää nelikymppiseltä, väitettiin. Tarinan mukaan Vallgren pakeni vaimoaan ikkunan kautta, vaihtoi pari pronssiesinettä käteiseen ja pääsi lopulta takaisin Suomeen.

Suomessa Vallgren tapasi Viivi Paarmion ja he ihastuivat toisiinsa. Tämä oli ilouutinen Gallen-Kalleloille, sillä kerrotaan että Paarmio oli ollut Akselin kimpussa vuosikausia, eikä ollut jättänyt tätä rauhaan. Kun Gallen-Kallela rakennutti Tarvaspään, niin eiköhän Paarmio ollut ostanut tontin siitä läheltä.

Paarmio ja Vallgren muuttivat sitten sinne lähes Tarvaspään naapuriin. Paarmion ja Gallen-Kalleloiden suhde oli hyvin viileä, eikä rouva ollut tervetullut Tarvaspäähän.

Pariskuntien suhteet olivat koetuksella myös siksi, että Gallen-Kallelan susikoirat Kova ja Kiivas kävivät raatelemassa Vallgrenin ja Paarmion lemmikkipossut kuoliaaksi.

Tarvaspää-kirjassa kerrotaan, että Vallgren arvioi possut 125 markan arvoisiksi per kappale, ja hän karhusi rahoja Gallen-Kallelalta. Vallgrenin kirje Gallen-Kallelalle lokakuussa 1913:

"Parahin veli, Et lähettänytkään minulle viikko sitten lupaamaasi 250 markan shekkiä. tarvitsen rahat. Toivon, että lunastat lupauksesi. Ystävällisin terveisin, Ville Vallgren."

Ne taiteilijat!

Niin, ja se Roerichin näyttely on oikein kiinnostava. Suosittelen.

Kirjoitettaessa soi Baha Men: Who Let the Dogs Out?