Haitko LinkedInin kautta kesätöihin?

Aika monelle alkaa LinkedIn olla nimenä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnallisuuksiltaankin tuttu, mutta valitettavan usein käsitys on hieman väärä tai vanhentunut. Erityisesti työnhaun näkökulmasta palvelun suhteen on monilla vanhentunutta tai vajaavaista tietoa. Tässä muutamia pointteja jotka kannattaa ottaa huomion ja miksi erityisesti korkeakouluopiskelijoiden kannattaisi harkita LinkedInin hyödyntämistä.

LinkedIn on perinteisesti ollut fokusoitunut hitech-/ICT-toimialoille, korkeasti koulutetuille, ja asiantuntija- tai johtotehtävissä toimiville henkilöille, mutta tähän kohderyhmään rajoittuminen on varsin vanhentunut käsitys. Tänä päivänä toimialoista käytännössä kaikki ovat palvelussa Suomestakin laajasti edustettuina. Valmistavassa teollisuudessa ja julkisella sektorilla toimivien määrät ovat olleet erityisen kovassa kasvussa viime vuosina.

18-24 - vuotiaita suomalaisia LinkedInistä löytyy reilusti yli 42.000, kun taas yli 55-vuotiaita palvelussa on runsas 16.000. Nuorten määrä on kasvanut kovaa tahtia viime vuosina, vaikka monesti kuulen tätä ja LinkedInin hyötyä opiskelijoille epäiltävänkin. Viimeistään tämän vuoden kesätyöhaut todistivat että LinkedIn on relevantti myös asiantuntijatehtäviin tähtääville korkeakouluopiskelijoille. Erikseen pitää mainita että korkeakouluopiskelijoista liiketalouden, teknisten alojen, lääketieteen, oikiksen ja opetustoimen opiskelijoille LinkedInin merkitys on suurempi kuin muille aloille perinteisen toimialapainotuksen perusteella.

Keväinen Metson kesätyöhaku oli yhdenlainen vedenjakaja sille että kesätyöpaikkoihinkin voidaan houkutella merkittäviä määriä hakijoita LinkedInin kautta. Hakuprosessiin aktivoitui pelkästään LinkedInin kautta pitkälti yli 700 hakijaa (Jo 5 päivässä 720 hakijaa heti haun alkajaisiksi!), puhumattakaan paljonko hakijoita päätyi hakemaan paikkoja LinkedInin ulkopuolella. Oletan että Metson logiikan mukaan tässä haettiin juuri tulevaisuuden asiantuntijoita, opintojen loppuvaiheille olevia tai vastavalmistuneita hakijoita, joiden toivotaan rakentavan Metsolla pitkää työuraa, joka alkaa kesätyön kautta talon tavoille oppimisella. Metso on aiemminkin aktivoitunut sosiaalisen median kautta avaamaan kesätyöhakuja, ja varsinkin Facebookissa on luotu erityisiä kesätyösivuja hyvällä menestyksellä.

Työpaikkojen määrä LinkedInissä on noussut merkittävästi viime kuukausina. Vielä marraskuussa LinkedInissä Suomeen julkaistujen paikkojen määrä oli 250 tienoilla, joulukuussa se nousi yli 300, tammikuussa yli 400, ja helmikuun alussa päästiin parhaimmillaan yli 500 avoimen paikan. Määrä tasaantui 450-500 väliin helmi-maaliskuun ajaksi, mutta sen jälkeen rikottiin taas ennätyksiä ja paikkoja on parhaimmillaan ollut jonkun verran yli 530 per päivä. Vielä heinäkuussa kesälomakaudellakin paikkoja on ollut auki 350-400 per päivä. Aika merkittävää kasvua viime vuoteen, ja syksy tuonee mukanaan uusia ennätyksiä.

Osin tämä tarkoittaa että perinteisistä työpaikkailmoittelukanavista osa ilmoituksista on valunut LinkedInin suuntaan, mutta myös aiemmin rekrytointifirmojen ja headhunttereiden tekemistä hauista osa on palautunut yritysten itsensä tekemiksi, ja näissä tapauksissa LinkedIn on muodostunut monelle parhaaksi vaihtoehdoksi ilmoitella avoimista paikoista.

Toukokuun alussa luodatessani kesätyöhakua harjoittelupaikkoja LinkedInissä oli auki 9 ja entry-tason paikkoja 39, ja lisäksi useita kesätöitä ilmoitellaan muiden tasojen nimissä.

Suomeen auki olevista kesätyö- ja harjoittelupaikoista 50-100 hakemusta olivat kevään katsantohetkellä keränneet Vaisalan, F-Securen, Microsoftin, CapGeminin, Intelin, Outotecin ja Accenturen paikat, ja haut olivat edelleen auki.

Oletko harkinnut LinkedIniä harjoittelupaikkoja, kesätöitä tai lopputyöpaikkaa hakiessasi? Joko olisi korkea aika harkita? Tätä kirjoitettaessa mm. Procter & Gamble ja IBM hakevat Suomessa LinkedInin kautta useita harjoittelijoita erilaisiin tehtäviin.

Kirjoitettaessa soi Kiss - God gave rock'n roll to you 2