Työhaku ei tämän päivän Suomessa ole helppoa, kilpailu on kovaa ja erottautua pitää. Tässä blogissa tuodaan esille vinkkejä miten pärjätä kilpailussa, chekkaa myös https://www.facebook.com/tyonhaku
"Työnhakijat eivät työllisty työkkärin kautta" ei tule varsinaisena yllätyksenä juuri kenellekään, mutta nyt se on tutkittua faktaa eikä vain huhuja ja arvailuja. Sitra julkistaa uuden tutkimuksen maanantaina (jolloin tämäkin kirjoitus tulee ulos), ja Uuden työn valmiudet ja reitit - tutkimuksen mukaan pyöreästi 3/4-osa kaikista työpaikoista täytetään muiden kuin TE-toimistojen kautta ilmoitettujen työpaikkojen avulla. Oma aktiivisuus, henkilökohtaiset suhteet ja verkostot, sekä "löydetyksi tuleminen" ovat tässä merkittävässä roolissa.
Tutkimuksen mukaan haastatelluista työllistyneistä 23% haki avointa paikkaa, 2% löysi paikan julkissektorin julkisesta ilmoittelusta, ja 4% sai työpaikan TE-toimiston avulla. Kaikki muut työllistyivät joillain muulla tavoin. Näistä 20% sai suoraan työtarjouksia (tuli löydetyksi tai oma verkosto auttoi työnsaannissa), 20% lähestyi työnantajia itse oma-aloitteisesti (ilman julkista ilmoittelua), 1% päätyi henkilöstökonsultin kautta töihin, 4% sanoi paikan tulleen suoraan verkostosta, ja 4% haki töitä näkyvästi omissa verkostoissa ja työllistyi. Verkostot ja suhteet siis auttoivat huomattavan monia työnhakijoita työllistymään. Yhteenvetona voidaan todeta verkostojen olleen suurin yksittäinen mahdollisuus työllistyä.
Osalle nämä verkostot ovat reaalimaailman verkostoja, osa verkostoituu sujuvasti somessa. Osalle ne ovat henkilökohtaisia kanavia ja verkostoja, toisille ammatillista toimintaa ja ammatillisia verkostoja. Yhtäkaikki, verkostoitumisessa on tolkkua! Miksi siis niin moni suomalainen ei uskalla kertoa osaamisestaan tai työnhaustaan julkisesti? Miksi niin moni verkostoituu vain suppeasti eri kanavissa vanhojen tuttujen luottoihmisten kanssa, eikä avoimemmin tapahtumissa, LinkedInissä, Twitterissä tai muissa verkkopalveluissa? Miksi Verkostoja ei haluta aktivoida kun työnhaku tulee ajankohtaiseksi, vaan jatketaan pään hakkaamista seinään?
Syitä on varmasti monia, mutta olisiko syytä pikku hiljaa nostaa katse työkkärin kortistosta ja ottaa oma elämä haltuun aktivoitumalla pro-aktiiviseen työnhakuun, someen, ja reaalimaailman verkostoihin? Kysynpähän vain.
Suomessa on aika ajoin nähty julkisestikin yritysten lupaavan liidipalkkioita kenelle tahansa joka vinkkaa yritykselle sopivasta hyvästä osaajasta, joka saadaan houkuteltua yritykseen töihin. Yritykset ovat jo pitkään lupailleet liidipalkkioita työntekijöilleen siitä hyvästä että nämä "ilmiantavat" kavereitaan yrityksen uusiksi työntekijöiksi.
Usein palkkiot ovat suuruudeltaan satoja, joskus jopa tuhansia euroja. Olisiko Sinulle 1000 euroa sopiva palkkio suositella työnantajaasi kavereille, joiden tiedät olevan hyviä työssään ja osaamiseltaan sopivia tulevia työkavereita? Entä 5000 euroa? 10.000?
Jos rekrytointiyritys laskuttaa asiakkaaltaan rekrytointipalkkiona 5-10.000 euroa per haku, paljonko olisi sopiva liidipalkkio? Pääkaupunkiseudulla 10.000 euroa on kovien teknisten osaajien ja keskijohdon kohdalla aivan realistinen rekrytointipalkkio, paljon kovempiakin pyyntöjä on. Mikä on se ekspertiisi ja työsuoritus jolla 10.000 euron palkkiota perustellaan? Tuntuuko reilulta että saat 500 euron liidipalkkion siitä hyvästä että työnantajasi säästää 10.000 euron rekrytointipalkkion?
Parhaimmillaan työnantajakuva muodostuu yrityksen työntekijöiden viestimästä tarinasta, tyytyväisyydestä ja ylpeydestä työhönsä. Monet yritykset näinä aikoina kannustavat työntekijöitään jakamaan yrityksestä tietoa sosiaalisen median kautta, kun ollaan huomattu että työntekijän viestimänä viesti on paljon uskottavampi ja tehokkaampi kuin se korporaation virallinen markkinointiviesti, joka hukkuu kaiken muun kaupallisen viestinnän joukkoon, ja ei ole läheskään niin uskottava kuin se hyvin tuntemasi kaverin vinkkaama työpaikka, palvelu tai firma - onhan se sentään luotettu ja arvostamasi ystävä joka vinkin tai suosituksen antaa.
Työnantajakuvaan ja työpaikkailmoitusten jakamiseen harvoin tarjotaan mitään rahallisia kannusteita, vaikka ne työntekijöiden jakamat työpaikkailmoitukset saattaisivat rekrytointiin johtaakin. Huippuosaajien ilmiantaminen on hieman eri juttu.
Huippuosaajista puhuttaessa yleensä tarkoitetaan sellaisia oman alansa asiantuntijoita, joita ei vapailla työmarkkinoilla juurikaan näe. Ihmisiä, jotka saavat työtarjouksia pyytämättä, ja jotka vinkatessaan Facebookissa tyytymättömyydestä työhönsä, saavat piakkoin puolisen tusinaa viestiä henkilöiltä jotka haluaisivat nähdä asiantuntijan omassa tai asiakkaansa firmassa jakamassa viisauttaan.
Tällaisia huippuosaajia on nyt valtameren tuolla puolen lähdetty joidenkin yritysten toimesta tavoittelemaan tavallista melko huomattavasti suuremmilla liidipalkkioilla.
- Hubspot on tarjonnut 30.000 USD liidipalkkiota designerin palkkaamiseen johtavasta vinkistä.
- ThoughtSpot on tarjonnut 20.000 USD liidipalkkiota yleisesti rekrytointiin johtavista vinkeistä, ja
- Asana on tarjonnut 20.000 USD palkkiota tietyistä insinööri-tason positioista
Eikä siinä vielä kaikki. Myös työnhakijat ovat alkaneet saada mielenkiintoisia "allekirjoituspalkkioita", hieman NHL:n tapaan.
- HubSpot on uusille työntekijöilleen antanut käyttöön 4.000 USD jotta he voivat ostaa haluamansa teknisen "vimpaimen".
- Kaikki loppusuoralle päässeet hakijat, vaikka eivät olisi tulleet valituiksikaan, saavat Hubspotilta ilmaisen iPadin.
- Yammer tarjosi erityisesti Yahoolta siirtyville insinööreille 25.000 USD työsopimuksen allekirjoituspalkkion
- Scopely:llä allekirjoituspalkkiona annettiin paketti, joka sisälsi 11.000 USD käteisenä, mittatilauspuvun, partaöljyä, sikareita, Sex Panther hajuvettä, vuoden oluet, harppuunan (!), ja öljymaalauksen henkilöstä itsestään.
- Hipster tarjoaa allekirjoituspalkkiona 10.000 USD, loppuelämän (!) ilmaiset oluet, farkut, rusetteja, ja Buddy Holly -tyyliset silmälasit
Koska Suomessa päästään messeviin allekirjoituspalkkioihin ja liidipalkkioihin, joiden vuoksi kannattaa jo nähdä vähän vaivaakin, kultaiset kädenpuristuksethan meillä jo on? Tiedätkö Suomesta tapauksia joissa liidipalkkio on ollut huomattavan suuri?
Pitkään on puhuttu mobiilirekrytoinnista ja mitä se oikeasti tarkoittaa. Ensin se oli tekstiviestin hyödyntämistä, multimediaviestejä, ja suoraan rekryjärjestelmistä kandien lähestymistä massatekstiviestein. Norjassa mentiin aika pitkälle ja pitkään myös WAP-sivujen käytössä tavoiteltaessa mobiililaitteiden käyttäjiä. Sitten tuli sosiaalinen media ja muutti (lähes) kaiken.
Nyt monet sosiaalisen median palveluista kertovat yli puolen asiakkaistaan käyttävän palvelua mobiilipäätelaitteilta. Alla muutamia lukuja miksi ja miten mobiililaitteita hyödynnetään rekrytoinnissa ja työnhaussa tänä päivänä. Monet tilastot ovat Yhdysvalloista, joka tarkoittaa että trendi ei ole vielä niin vahva Euroopassa, Suomesta puhumattakaan, mutta ennakoi tulevien vuosien trendiä täälläkin.
- Maailmassa tehdään jo yli miljardi työpaikkahakua kuukaudessa mobiililaitteilla!!!
- 72%työnhakijoista on käynyt yrityksen työpaikkasivuilla mobiililaitteella
- 64% työnhakijoista on etsinyt työpaikkoja sosiaalisen median sivustoilta mobiililaitteella
- 45% aktiivisista työnhakijoista on suoraan hakenut työpaikkaa mobiililaitteella
- 43% työnhakijoista on ladannut ansioluettelonsa mobiiliaplikaatioon
- 38% työnhakijoista EI ole hakenut töitä mobiililaitteella, koska heillä ei ole ollut ansioluetteloa tallennettuna ko. laitteelle
- yli 41% LinkedInin käyttäjistä käyttää palvelua mobiililaitteilla (alkuvuosi 2014)
- Vuoden 2014 loppuun mennessä LinkedInin käyttäjistä yli 50% käyttää palvelua mobiilipäätelaitteilta
- 62% passiivisista (!) työnhakijoista suunnittelee tutustuvansa yrityksen työnhakusivuihin mobiililaitteella
- 40% mobiililaitteella työpaikkoja tutkivista keskeyttää hakuprosessin jos se ei ole "mobiili-ystävällinen"
- 80% yrityksistä ei ole optimoinut työnhakusivujaan mobiililaitteille!!!
- Fortune 500 -yrityksistä vain 26 on optimoinut työnhakuprosessin mobiililaitteille
Jos haluat hyödyntää mobiililaitteita työnhakuun, aloita laittamalla sosiaalisen median profiilit kuntoon - LinkedIn erityisesti, lataa ansioluettelosi (ja versio hakukirjeestäsi) .doc(x) ja PDF-muotoisena Dropboxiin ja/tai Evernoteen, SlideShareen ja LinkedIn-profiiliisi. Voit pitää myös valmiiksi kirjoitettua työnhakukirjettä luonnos- (draft-) tilassa sähköpostissasi, josta voit sen kätevästi laittaa eteen päin - muista ladata siihen ansioluettelosi valmiiksi liitteeksi.
Vaikka tulemmekin aika paljon Yhdysvaltoja ja muutamia Länsi-Euroopan maita perässä, Suomestakin löytyy jo yrityksiä ovat luoneet mobiiliaplikaatioita työnhaun tueksi. Oletko Sinä valmis hyödyntämään mobiililaitteita, -aplikaatioita ja toimintatapoja työnhaussa tai rekrytoinnissa?
Jobviten tutkimus Yhdysvalloissa osoitti hiljattain että amerikkalaisista työikäisistä 70% vaihtaa työpaikkaa 1-5 vuoden välein, ja 38% vaihtaa paikkaa 6-10 vuoden välein. Yli 100% menevä osuus tarkoittanee että kyselyssä yhtenä vaihtoehtona on ollut vaihtaa työpaikkaa 5-6 vuoden välein.
Useammin työpaikkaa vaihtavat käyttävät 2 kertaa enemmän sosiaalista mediaa hyödykseen työnhaussa ja osaamisen esittelyssä kuin harvemmin työpaikkaa vaihtavat, ja harvemmin vaihtavat hakevat pääasiassa perinteisin tavoin työpaikkasivustojen kautta ja ansioluetteloja lähettelemällä.
Useammin työpaikkaa vaihtavat työsuhteessa jo olevat henkilöt. Keskimäärin useimmin työpaikkaa vaihtavat yli 40-vuotiaat, korkeastikoulutetut ja hyvin ansaitsevat naiset.
- 59% useammin työpaikkaa vaihtavista on yli 40-vuotiaita
- 60% naisia
- Vähintään AMK- tasoinen (Bachelor-tason) tutkinto
- 46% tienaa yli 100 kUSD, muut palkkaryhmät selkeästi pienemmillä prosenttiosuuksilla
- 80% on ennestään työsuhteessa, eli eivät ole vapailla työmarkkinoilla olevia
- Useammin vaihtavien toimialoina yleisimmin opetus/koulutus, kirjanpito ja terveydenhuolto.
Loogisin selitys sille miksi juuri yli 40-vuotiaat hyvin palkatut naiset ovat useimmin työpaikkaa vaihtava ryhmä on mielestäni ajatus siitä, että lapset hankittuaan yli 40-v. naiset ottavat urallaan spurtin jolla pyritään korvaamaan sitä uranrakennusaikaa joka on kulunut kotona lasten kanssa. Toisaalta korkeasti koulutetut naiset ovat varmasti monen yrityksen mielestä huomattavan potentiaalinen kohderyhmä - motivoituneita urallaan etenemishaluisia ihmisiä - joita lähdetään mielellään headhunttaamaan.
Nuoremmille sukupolville työpaikan useammin vaihtaminen tuntuu olevan uusi normaali, kun taas viime vuosien irtisanomisalloon myötä Suomessa työmarkkinoille on päätynyt paljon osaajia jotka ovat työnhaussa ensi kertaa 25-30 vuoteen.
Yhdysvalloissa Bureau of Labor Statistics julkaisi pari vuotta sitten tutkimuksen, jossa nuoret kokivat sopivaksi työnvaihtosykliksi 3 vuotta. Tämä ei välttämättä tarkoita työnantajan vaihtoa, vaan rooliin ja vastuisiin kuuluvaa muutosta.
Työnantajan joka haluaa pitää kiinni osaajistaan, onkin syytä muistaa tukea työntekijöitään rakentamaan parempia ja pidempiä uria yrityksen sisällä, kouluttaa ja tukea työntekijöitään kehittymisessä ja uralla etenemisessä. Varsinkin kun useasti kuultu arvio uuden työntekijän perehdyttämiseen ja tuottavaksi kääntymiseen kuluvasta ajasta on kuusi kuukautta. Siis 6 kuukautta siitä kun uusi työntekijä tulee yrityksen palvelukseen, hän alkaa varsinaisesti tuottaa työllään positiivista tulosta kun kaikki rekrytointiin, perehdytykseen ym. kuluneet resurssit on kuitattu.
Toisaalta Suomessa huonona esimerkkinä toimii Nokia, jossa organisaatiomuutos on ollut arkipäivää. Uutta organisaatiota ei olle aina ehditty saattaa päätökseen, kun jo uusi organisaatiomuutos on julkistettu. Henkilö joka on työskennellyt Nokialla 10 vuotta on keskimäärin kokenut 7 organisaatiomuutosta! Aina muutos ei ole ollut edes kunnolla huomattava - työkaverit, vastuut ja pomo ovat pysyneet samana - mutta toisinaan muutoksessa kaikki palaset ovat liikkuneet ja työtehtävät ovat olleet huomattavan erilaiset aiempaan verrattuna. Alle vuoden kestäneessä organisaatiorakenteessa eivät vastuiden vaihtumisen kokeneet työntekijät ole päässeet kunnolla sinuiksi työnsä ja sidosryhmiensä kanssa kun jo uusi muutos on tuloillaan.
Miten usein Sinä olet vaihtanut työpaikkaa? Kuinka pitkä on mielestäsi normaali työnvaihtamisen sykli?
Aika monelle alkaa LinkedIn olla nimenä, käyttötarkoitukseltaan ja toiminnallisuuksiltaankin tuttu, mutta valitettavan usein käsitys on hieman väärä tai vanhentunut. Erityisesti työnhaun näkökulmasta palvelun suhteen on monilla vanhentunutta tai vajaavaista tietoa. Tässä muutamia pointteja jotka kannattaa ottaa huomion ja miksi erityisesti korkeakouluopiskelijoiden kannattaisi harkita LinkedInin hyödyntämistä.
LinkedIn on perinteisesti ollut fokusoitunut hitech-/ICT-toimialoille, korkeasti koulutetuille, ja asiantuntija- tai johtotehtävissä toimiville henkilöille, mutta tähän kohderyhmään rajoittuminen on varsin vanhentunut käsitys. Tänä päivänä toimialoista käytännössä kaikki ovat palvelussa Suomestakin laajasti edustettuina. Valmistavassa teollisuudessa ja julkisella sektorilla toimivien määrät ovat olleet erityisen kovassa kasvussa viime vuosina.
18-24 - vuotiaita suomalaisia LinkedInistä löytyy reilusti yli 42.000, kun taas yli 55-vuotiaita palvelussa on runsas 16.000. Nuorten määrä on kasvanut kovaa tahtia viime vuosina, vaikka monesti kuulen tätä ja LinkedInin hyötyä opiskelijoille epäiltävänkin. Viimeistään tämän vuoden kesätyöhaut todistivat että LinkedIn on relevantti myös asiantuntijatehtäviin tähtääville korkeakouluopiskelijoille. Erikseen pitää mainita että korkeakouluopiskelijoista liiketalouden, teknisten alojen, lääketieteen, oikiksen ja opetustoimen opiskelijoille LinkedInin merkitys on suurempi kuin muille aloille perinteisen toimialapainotuksen perusteella.
Keväinen Metson kesätyöhaku oli yhdenlainen vedenjakaja sille että kesätyöpaikkoihinkin voidaan houkutella merkittäviä määriä hakijoita LinkedInin kautta. Hakuprosessiin aktivoitui pelkästään LinkedInin kautta pitkälti yli 700 hakijaa (Jo 5 päivässä 720 hakijaa heti haun alkajaisiksi!), puhumattakaan paljonko hakijoita päätyi hakemaan paikkoja LinkedInin ulkopuolella. Oletan että Metson logiikan mukaan tässä haettiin juuri tulevaisuuden asiantuntijoita, opintojen loppuvaiheille olevia tai vastavalmistuneita hakijoita, joiden toivotaan rakentavan Metsolla pitkää työuraa, joka alkaa kesätyön kautta talon tavoille oppimisella. Metso on aiemminkin aktivoitunut sosiaalisen median kautta avaamaan kesätyöhakuja, ja varsinkin Facebookissa on luotu erityisiä kesätyösivuja hyvällä menestyksellä.
Työpaikkojen määrä LinkedInissä on noussut merkittävästi viime kuukausina. Vielä marraskuussa LinkedInissä Suomeen julkaistujen paikkojen määrä oli 250 tienoilla, joulukuussa se nousi yli 300, tammikuussa yli 400, ja helmikuun alussa päästiin parhaimmillaan yli 500 avoimen paikan. Määrä tasaantui 450-500 väliin helmi-maaliskuun ajaksi, mutta sen jälkeen rikottiin taas ennätyksiä ja paikkoja on parhaimmillaan ollut jonkun verran yli 530 per päivä. Vielä heinäkuussa kesälomakaudellakin paikkoja on ollut auki 350-400 per päivä. Aika merkittävää kasvua viime vuoteen, ja syksy tuonee mukanaan uusia ennätyksiä.
Osin tämä tarkoittaa että perinteisistä työpaikkailmoittelukanavista osa ilmoituksista on valunut LinkedInin suuntaan, mutta myös aiemmin rekrytointifirmojen ja headhunttereiden tekemistä hauista osa on palautunut yritysten itsensä tekemiksi, ja näissä tapauksissa LinkedIn on muodostunut monelle parhaaksi vaihtoehdoksi ilmoitella avoimista paikoista.
Toukokuun alussa luodatessani kesätyöhakua harjoittelupaikkoja LinkedInissä oli auki 9 ja entry-tason paikkoja 39, ja lisäksi useita kesätöitä ilmoitellaan muiden tasojen nimissä.
Suomeen auki olevista kesätyö- ja harjoittelupaikoista 50-100 hakemusta olivat kevään katsantohetkellä keränneet Vaisalan, F-Securen, Microsoftin, CapGeminin, Intelin, Outotecin ja Accenturen paikat, ja haut olivat edelleen auki.
Oletko harkinnut LinkedIniä harjoittelupaikkoja, kesätöitä tai lopputyöpaikkaa hakiessasi? Joko olisi korkea aika harkita? Tätä kirjoitettaessa mm. Procter & Gamble ja IBM hakevat Suomessa LinkedInin kautta useita harjoittelijoita erilaisiin tehtäviin.
Vieläkö joku muistaa Googlen viimeisimmän harjoituskappaleen omasta sosiaalisen median verkostosta? Puhun siis Google Plussasta. Jollet ole vielä huomannut, se on vaivihkaa aktivoitunut hyvin mielenkiintoiseksi palveluksi. Jos olet myymässä omaa osaamistasi tai haluat parantaa yrityksesi näkyvyyttä lähes mihin tarkoitukseen tahansa, Google Plussasta tuli juuri tämän kirjoituksen luettuasi se tärkein tai toiseksi tärkein sosiaalisen median palvelu jossa sinun tulee olla läsnä.
Ok, siis hiukan perusteluja. Miltä kuulostaa yli puoli miljardia käyttäjää ja maailman toiseksi suurimman some-kanavan status Facebookin jälkeen? Lokakuussa 2013 arvioitiin palvelussa olevan 540+ miljoonaa "aktiivista" profiilia. Google on fiksusti linkittänyt Gmail, Google Plus ja YouTube -tilit saman sateenvarjon alle josta käyttäjät lasketaan ja joita ristiinlinkitetään mahdollisuuksien mukaan. Suomalaisissa arvioidaan olevan juuri nyt 625.000+ aktiivia, aktiivisten käyttäjien määrä on tippunut yli 100.000 käyttäjällä viimeisen puolen vuoden aikana samaan aikaan kun Google Plussan hyödyt ovat vihdoin alkaneet konkretisoitua. Kuinka paljon noista 625.000 käyttäjistä on oikeasti juuri Google Plussan aktiivikäyttäjiä on vaikea arvioida, mutta oletettavasti vain murto-osa, varmasti reilusti alle puolet.
Google Plussan merkitys kasvaa
Menemättä varsinaisiin ominaisuuksiin jotka jätän myöhempää blogausta varten, voi yleisesti todeta G+:n jääneen LinkedInin ja Facebookin välimaastoon monessa mielessä. Ominaisuuksia on sekä ammattikäyttöön että viihteelliseen käyttöön, ja moni käyttäjä käyttää palvelua sekä että, vähän niinkuin varmuuden vuoksi kun niitä konkreettisia hyötyjä on ollut vaikea hahmottaa.
Muutamat suomalaisyritykset, Algol Group etunenässä, ovat hyödyntäneet G+:a rekrytointiin hyvinkin aktiivisesti, ja monet osaajat ovat alkaneet miettiä palvelua vakavasti työnhakumielessä ja osaamisen esittelyyn eri tavoin. Varsinkin visuaalinen kuvien ja videoiden avulla tehty esittely on ollut palvelun vahvimpia valtteja. Mutta palataan siis hangoutteihin, ryhmiin, ja moniin muihin ominaisuuksiin toisessa yhteydessä. Tämän päivän kiinnostavin kokonaisuus on osaamisen esittely/myyminen, brändäys ja hakukoneoptimointi.
Kävi nimittäin niin, että huomasin hiljattain Google Plus -profiilien ohittaneen - yllätys, yllätys - LinkedInin ja monet muut some-palvelut hakukoneiden kautta tapahtuvien hakujen tuloksissa huikealla kaulalla muihin. LinkedIn on perinteisesti ollut some-profiileista se helposti korkeimmalle nouseva henkilöprofiili hakukoneiden kautta, ja Facebook on pikku hiljaa kuronut kaulaa sitä myötä kun palvelu on entistä laajemmin sallinut hakukoneiden indeksoida sisältöjä. Suomessa pikku hiljaa "poistuvan" asiantuntijahaku.fi -sivuston profiilit ovat myös pärjänneet hakukonenäkyvyydessä yllättävän hyvin. Nyt on kuitenkin jo jonkun aikaa ollut selvää että Googlen +1 -toiminnon ja muutamien fiksujen pakkolinkitysten myötä G+ on noussut ylivoimaisesti parhaaksi some-palveluksi kun halutaan nousta hakukonerankingeissa todella korkealle.
Jos tuntuu että pelibisneksessä ja startuppien keräämissä sijoituskierroksissa viimeisen 10 vuoden aikana luvut ovat karanneet täysin käsistä ja nousseet käsittämättömiin sfääreihin, koin samanlaisen tunteen Google Plus -profiilien katselujen suhteen. Jos perinteisesti monelle on tuntunut siltä että LinkedInin 500+ seuraajaa on ollut monen mielestä iso luku, parista kymmenestä tuhannesta puhumattakaan, miltä kuulostaisi saada yli 500.000 seuraajaa? Vertailun vuoksi kerrottakoon että suomalaisyritysten LinkedIn-seuraajien kärkipaikkaa pitävä Nokia on onnistunut keräämään vain n. 258.000 seuraajaa. Eniten seuraajia Google Plussassa kerännyt suomalainen yksityishenkilö Jaana Nyström, yksi Suomen johtavia G+ -guruja, joka on kerännyt ko. palvelussa reilusti yli 540.000 seuraajaa!
Entä sitten profiilien katselut? Jos ajatellaan että myyt osaamistasi joko freelancerina tai jonkun asiantuntijayrityksen kautta, olet mahdollisesti tehnyt hakukoneoptimointia verkkosivuillesi ja luonut some-profiilin jos toisenkin osaamisesi esittelyyn ja löydettävyyden varmistamiseksi, miltä kuulostaisi 1 miljoona sivukatselua osaamisprofiilillesi? Kuinka suuren osan tästä määrästä pystyisit konvertoimaan tarjouspyynnöiksi, tarjouksiksi, kaupoiksi? Miljoona katselua. Google Plus -profiilit nousevat siis hakukoneissa (Googlessa erityisesti) erittäin helposti erittäin korkealle. Jaana on onnistunut keräämään omalle G+ -profiililleen n. 55 miljoonaa katselukertaa! 55 miljoonaa! Ja Jaana myy osaamistaan. Paljonko sinun verkkosivuillesi on kertynyt viimeisen parin vuoden aikana katselukertoja yhteensä?
Miltä kuulostaisi 55 miljoonaa katselukertaa CV:llesi?
Jaana ei ole yksin. On jo useita suomalaisia joille on kertynyt G+ -profiililleen yli 10 miljoonaa katselukertaa, heitä on jo 8 henkilöä. Yli miljoonan katselukerran on päässyt jo 86 (!) suomalaista. Ja aika monet heistä ovat graafisen alan osaajia tai harrastajia, jotka ovat omilla tuotoksillaan onnistuneet keräämään katseluja ja seuraajia aika hurjia määriä. Vertailun vuoksi suosituimmalla suomalaisella yrityssivulle (Angry Birds -profiili), seuraajia on toistaiseksi kertynyt n. 6,5 miljoonaa ja katselukertoja on kertynyt jo 81 miljoonaa, ja sivu on siis aivan omassa luokassaan, muilla suomalaisten organisaatioiden sivuilla on vain murto-osia Angry Birdsin lukemista.
Nyt jos innostuit G+:sta ja ajattelit että tässäpä helppo tapa kerätä huikeita seuraaja- ja katselumääriä, pitää muistuttaa että tällaisia määriä ei kerätä yhdessä yössä. Se vaatii profiiliin hyvää sisältöä, aktiivisuutta, kiinnostavuutta, sosiaalisuutta eri tavoin, ryhmissä aktivoitumista, ja vain jos olet "tarpeeksi" kiinnostava voit alkaa saavuttaa suuria numeroita. Suurin osa meistä ei ole niin pitkäjänteisiä, osaavia ja/tai kiinnostavia että ikinä tavoittaa miljoona-luokan massoja, mutta mieti onko tämä sinulle vaihtoehto, miten voit palvelua hyödyntää, korvaako se esim. verkkosivusi tai blogisi, vai mikä on se järki ja logiikkaa jolla voit saada palvelusta kaiken sinulle sopivan irti. Ja siinä samalla voit aloittaa vaikkapa seuraamalla minun tuotoksiani (https://plus.google.com/+TomLaine/). Nyt kun olen pikku hiljaa tajunnut palvelun "ison kuvan", aion itse siirtää sinne merkittävästi omaa aktiivisuuttani muiden some-palveluiden kustannuksella. After all, minäkin myyn itseäni ja tämä saattaa hyvinkin tulevaisuudessa olla se paras kauppapaikka tai ainakin hemmetin merkittävä sellainen!
Jotkut ehkä huomasivatkin LinkedInin vähän aikaa sitten tekemän vaivihkaisen ilmoituksen siitä että yritysprofiileissa tulee piakkoin tapahtumaan suuri muutos, ja se päivä oli tänään, muutos astui voimaan juuri hetki sitten. Veikkaanpa että juuri yksikään suomalainen yritys ei sitä huomannut...
Eli yritysprofiileissa ollut välilehti Products & Services on hetki sitten poistunut käytöstä. Hieman aiemmin esitelty uusi ominaisuus, Product Showcase Pages, on korvaava toiminto tuote- ja palveluvälilehdelle, vaikka ei aivan samoja toiminnallisuuksia sisälläkään. Alla esimerkkinä Metson yritysprofiilin kohdalta ko. muutos. Yrityssivulla muutos näkyy vain yhden välisivun puuttumisena...
Metson tili ajalta jolloin Products-välilehti vielä oli käytössäMetson profiili muutoksen jälkeen
Muutos ei tässä kohtaa näytä isolta, mutta sen vaikutus on varsin merkittävä. Monet yritykset ovat nähneet paljon vaivaa saadakseen tuotteensa ja palvelunsa välisivulle fiksusti esille, jotkut ovat jopa hankkineet tuotteilleen suosittelijoita, sekä lisänneet sinne videoita ja muuta visuaalista sisältöä. Nyt kaikki tieto on yhdessä hujauksessa kadonnut. Yritykset jotka haluavat kerätä tiedot ja referenssit talteen, voivat vielä yrittää saada LinkedIniltä tiedon jossain muodossa haltuunsa, mutta sivuille niitä ei enää saa näkyviin millään tavalla.
Uudet Product Showcase -sivut
Yrityksemme Innopinion oli ensimmäinen suomalaisyritys joka otti uudet tuotesivut käyttöön heti niiden tultua julki. Käytännössä entisten tuotevälilehtien yksittäisten tuotteiden ja palveluiden ympärille voidaan nyt rakentaa kokonaisia sivuja, jotka muistuttavat monelta osin varsinaista yrityssivua. Samankaltaisuuksia yrityssivun kanssa on monia, alkaen erillisistä tuotteisiin liittyvistä tilapäivityksistä suureen kansikuvaan, päivitysten tykkäys- ja jakomahdollisuuksiin, ja entistä merkittävästi parempaan analytiikkaan.
Innopinionin Product Showcase -sivu
Analytiikka on varsin mielenkiintoista, sillä nyt nähdään hyvin se aktivointitaso ja katsojamäärät jotka yksittäinen tilapäivitys on saanut aikaan. Alla kaksi esimerkkiä, ensin tilasto tilapäivityksestä ilman sponsorointia, ja toinen esimerkki tilapäivityksestä sponsoroituna.
Kuten huomataan, sivunäyttöjä on tullut sponsoroinnin kautta melko merkittävästi muutaman kympin panostuksella. Kohdennus on näissä kohtuullinen, mutta vaikuttavuus edelleen melko alhainen.
Olen tehnyt nyt Showcase -sivuja muutamalle asiakkaalle, ja kaikkien mielestä nykyinen tuote-esittely mahdollistaa paljon enemmän asioita ja on selkeä parannus sisällöiltään, tilastoiltaan, näyttävyydeltään, ja monella muullakin tavalla, mutta on merkittävästi työläämpää tuottaa ja ylläpitää sivuja kun sisältöä pitää "oikeasti" tuottaa ja analytiikkaakin olisi suotavaa seurata.
Tilastoja voidaan seurata laajasti hieman Google Analytics -tyyppisesti kuten alla olevista esimerkeistä selviää.
Ehkä merkittävin muutos on kuitenkin tuotesivujen jälkimainingeissa vaivihkaa tullut tuotehaku. Eli Product Showcase -sivut ovat etsittävissä yläpalkin hakukentästä perinteisten yrityssivujen yhteydessä. Tämän tuoma lisäarvo esimerkiksi brändäykselle on mielenkiintoinen lisä.
Sosiaalisen median palveluita syntyy ja kuolee, toiminnollisuudet muuttuvat, kohderyhmissä tapahtuu muutoksia, ja kaiken kaikkiaan on haastavaa pysyä perässä ja ymmärtää mitkä sosiaalisen median palvelut ovat oikeasti hyödyllisiä työnhaussa Suomessa. Aina kun törmään uusiin sosiaalisen median palveluihin jotka liittyvät jollain tavalla rekrytointiin tai työnhakuun, käyn kirjautumassa palveluun ja testaamassa mitä hyötyä siitä voisi olla. Mitä enemmän uusia palveluita löydän, sitä kriittisemmäksi muutun sen suhteen milloin koen palvelun olevan oikeasti hyödyllinen. Nykyisin top 10 listalleni (varsinkaan kärkisijoille) päätyy uusia palveluita aniharvoin, koska jo etabloituneita ja stabilisoituneita hyviä palveluita on jo monia, ja uusissa palveluissa harvemmin on mitään niin erityistä etteikö samoja toimintoja olisi jossain muodossa jo toteutettu muualla. Alla on lista top 10 palveluista joiden koen olevan hyödyllisimpiä juuri Suomeen suuntautuvan työnhaun kannalta tällä hetkellä.
1. LinkedIn
LinkedIn
Yksikään ammatilliseen käyttöön suunnattu sosiaalisen median palvelu ei ole päässyt listallani vuosikausiin lähellekään LinkedIniä, siitäkin huolimatta että LinkedInin palvelutaso ja ominaisuudet ovat mielestäni menneet merkittävästi huonompaan suuntaan pörssilistautumisen jälkeen.
LinkedIn on listaykkönen mielestäni erityisesti seuraavista syistä;
- yli 645 000 suomalaista ja n. 285 miljoonaa käyttäjää maailmanlaajuisesti muodostavat maailman suurimman CV-tietokannan
- LinkedInissä ilmoitettujen työpaikkojen määrä on kasvanut pelkästään viimeisen n. 5 kk aikana yli 100%:lla. Marraskuussa LinkedInissä maksullisesti ilmoitettuja paikkoja oli keskimäärin n. 250 per päivä, kun maaliskuussa määrä on alkanut tasaantua reilusti yli 500 paikkaan per päivä. Ennätys on parin päivän takaa, 536 avointa työpaikkaa.
- LinkedInissä suoritettujen suorahakujen määrä tuntuu nousseen merkittävästi. Ei niinkään suorahakufirmojen toimesta, vaan yritysten itsensä tekeminä. Kuulen näinä päivinä huomattavan usein ihmisten saaneen työtarjouksia ja työllistyneen LinkedInin kautta tulleiden suorien kontaktointien kautta.
- Käyttäjämäärät ovat kaikkien aikojen kovimmassa kasvussa, tammikuussa 2014 yli 20.000 uutta suomalaista käyttäjää rekisteröityi palveluun, ja tahti on pysynyt lähes yhtä kovana sen jälkeenkin.
- Vuoden 2014 kesätyöhauista entistä useampi tehdään LinkedInin kautta. Metson hiljattain sulkema kesätyöhaku tuotti pelkästään LinkedInin kautta n. 750 hakemusta (LinkedInin tilastojen mukaan), ja tämä osoittaa hyvin LinkedInin merkityksen kasvun myös korkeakouluopiskelijoille. Yritykset haluavat palkata kesätöihin tulevaisuuden asiantuntijoita, eivät "ketä tahansa".
- LinkedIn on ainoa merkittävä sosiaalisen median palvelu jossa ammatillista profiiliaan voi käytännössä kuka tahansa optimoida löydettävyyden parantamiseksi ilman teknistä osaamista.
2. Twitter
Twitter pääsi listan 2. sijalle hieman yllättäen, sillä sen merkitys on kasvanut aika salakavalasti. Twitter on mennyt Facebookista heittämällä ohi. Twitterin kautta on jo tullut mielenkiintoisia onnistumisia ihan työnhaussakin, mutta lähinnä merkitystä on kasvattanut se seikka, että Twitter toimii loistavana trafiikin houkuttelijana erityisesti blogeille, Pinterestille ja työpaikkailmoittelu-/työnhakuvideoille. Monet viimeisen vuoden aikana laajaan tietoisuuteen nousseet some-työnhakuonnistumiset liittyvät jollain tavalla Twitteriin, ja miten siellä on onnistuttu herättämään huomiota ja houkuttelemaan lukijoita blogiin tai muuhun osaajaprofiiliin. Myös hashtägien selkeä standardisoituminen rekrytointi-ilmoittelussa nostaa Twitterin merkitystä ja käytön helppoutta. Ja jos palvelussa on jo arvioitu olevan reilusti yli 600.000 suomalaista ja määrä tuntuu kasvavan kovaa tahtia, voi Twitterin merkityksen olettaa vain kasvavan.
3. Blogit
Blogit ovat yllättäneet minut täysin! En olisi uskonut että niillä tulee olemaan niin suuri merkitys työnhaussa kuin mitä olemme nähneet viimeisen vuoden aikana. Julkisuuteen on tullut jo huomattavan monta tarinaa siitä miten ihmiset ovat luoneet asiantuntija- ja/tai työnhakublogeja ja työllistyneet sitä kautta. Toki blogien suhteen pitää muistaa että blogi itsessään on aika huono väline tulla löydetyksi ja työllistyä, mutta kun trafiikin houkuttelussa hyödynnetään Twitteriä ja muita some-välineitä, on saatu huomattavan hyviä tuloksia.
4. Facebook
Facebookin merkitys tuntuu vähentyneen työnhaussa, eikä se sinänsä ole edes suuri ihmetyksen aihe. Facebookissa kun oman osaamisen esille tuonti on äärimmäisen haastavaa ja vaatii joko erityistä luovuutta tai kikkailua. Facebook-henkilöprofiili on huono osaamisen esite, mutta Facebook-sivut toimivat siihen hieman paremmin. Toki niistäkään ketään ei tulla hakemaan, osaajia ei yksinkertaisesti etsitä Facebookista, vaan profiili/sivu pitää tulla löydetyksi muulla tavoin. Facebookin kiinnostavuus työnantajakuvan luonnin ja massamarkkinoinnin työkaluna on työnantajien puolella ollut kasvussa, mutta mitään erityisen merkittäviä ja mitattavia saavutuksia sieltä ei olla saatu, vain harva yritys onnistuu hyödyntämään Facebookia tehokkaasti rekrytoinnissa. Työnhakijan kannalta Facebook vaatii paljon jalkatyötä, pitää löytää ne yritysten tuottamat sisällöt ryhmistä tai Facebook-sivuilta, ja se on usein haastavaa jollei mielessä ole listaa tietyistä erityisen kiinnostavista firmoista joita aletaan etsiä ja seurata. Facebook-aplikaatiot ovat muodostuneet suureksi pettymykseksi, viime vuonna hypetetyt BranchOut ja BeKnown eivät ole muodostuneet menestytarinoiksi, vaan pikemminkin tasoltaan heikentyneet ja passivoituneet Suomen osalta. Facebookin paras anti on omien verkostojen aktivointi! Kerro mitä etsit, mistä, milloin ja millä osaamisella, ja läheisesi osaavat auttaa sinua työnhaussa, vinkata työpaikoista sinulle ja sinusta työnantajille.
5. Pinterest
Pinterest on ollut ilon aihe ja positiivinen yllättäjä jo jonkun aikaa, ja käyttäjämäärien kasvaessa ja palvelun kehittyessä ja aktivoituessa entisestään syntyy tasaisin väliajoin uusia hyviä käytäntöjä. Josko palvelu onkin edelleen haastava hyvin rajoittuneiden ominaisuuksiensa puolesta, on käyttäjien luovuus tuonut siitä esiin parhaat puolet. Työpaikkoja palvelussa jaetaan jo kohtuullisen aktiivisesti, ja moni yritys laatii erityisiä työnantajakuvaa ja rekrytointia tukevia kokonaisuuksia Pinterestiin. Työnhakijat ovat alkaneet hienosti ymmärtää Pinterestin mahdollisuuksia, ja erilaiset graafiset tuotokset ja portfolio-ajattelu on vallannut alaa, ja ollaan jo nähty hienoja onnistumisia Pinterest-työnhaussakin. Uskon lähiaikoina nähtävän paljon uusia Pinterest-kansioita jotka on tarkoitettu juuri työnhakuun ja jotka toimivat hienoina portfolioina ja lisänä perinteisen ansioluettelon sijaan. Pinterestin paras kaveri on Twitter, palveluiden rajallisuudet tuntuvat tukevan toisiaan loistavasti.
6. Google Plus
Suomi-ryhmän työpaikkoja Google Plussassa
G+:n suhteen oltiin jo menettämässä toivoa tuleeko siitä ikinä millään tavalla merkittävä rekrytoinnin ja työnhaun näkökulmasta, mutta kiitos parin aktiivisen ihmisen ja yrityksen viimeisen vuoden aikana Google Plussan kautta on rekrytoitu useita suomalaisia hyvin erilaisin osaamisin sekä pysyviin että freelance-työsuhteisiin. Varsin positiivista josko tuskin yllätyksellistä on ollut huomata Google Plus -profiilien nousu hakukone-Googlen hakutulosten kärkipaikoille. Jos siis haluat tulla löydetyksi hakukoneiden kautta, Google Plus on aika varma vaihtoehto. Palvelu on selkeästi piristymään päin. Maailmalla sitä käytetään myös paljon hangouttien eli ryhmävideochättien pitoon rekrytoinnissa, mutta tämä toimintatapa ei - vielä - ole Suomeen rantautunut.
7. YouTube
YouTube on niin täynnä kaikkea hauskaa ja viihteellistä krääsää että sieltä on vaikea löytää järkevää sisältöä ammatillisesti, mutta videotyöpaikkailmoittelu ja videotyöhakemusten pyytäminen on lisääntymään päin ja varsinkin Tampereen seudulla tähän monia (minuakin!) vielä kammoksuttavaan ilmiöön on törmätty usein. YouTubesta löytyy sekä työpaikkoja että työnhakijoita videolla esittelemässä asiaansa, mutta löytäminen on haastavaa... Palvelussa on hiljattain nähty ensimmäinen suomalainen vlogi työpaikkailmoitteluun liittyen, katsotaan onko tästä trendiksi.
8. Vimeo
Vimeo on YouTubelle hyvä vaihtoehto ja sen merkitys tuntuu pikku hiljaa nousevan. Palvelu on kuin YouTuben siisti pikkuveli, jossa on vähemmän krääsää, vähemmän ominaisuuksia, vähemmän kaikkea, mutta sinne on valunut pikku hiljaa enemmän ja enemmän sekä työnantajien että työnhakijoiden tuottamia videokokonaisuuksia. Kannattaa chekata esimerkiksi ruotsalaisen Karl "Kalle" Lehmannin työnhaku-räp ja miettiä mikä se sinun oma tehokeinosi massasta erottautumiseen on, Kallelle Vimeo ja video on toiminut loistavasti, mutta meille suomalaisille tämä voi olla hieman turhan suuri kynnys ylitettäväksi - ja lähes kaikkien kohdalla sen voi sanoa olevan hyvä asia!
9. SlideShare
SlideShare on maailman suurin esitystenjakopalvelu, mutta vasta LinkedInin ostettua SlideSharen siitä on tullut oikeasti kiinnostava palvelu työnhaunkin kannalta. SlideSharessa on hienoja ominaisuuksia asiantuntijabrändäykseen, mutta kun sieltä ei osaajia koskaan etsitä, on se enemmän kikkailua kuin realistista työnhakua. Sen sijaan oikein Twitterin tai muun palvelun kautta linkitettynä ja LinkedIn-profiiliin upotettuna sen merkitys sen sijaan voi olla hyvinkin suuri. Varsinkin LinkedIn-profiilin osana se tukee hienosti portfolio-ajattelutrendiä, joka on melkoisessa hypetysvaiheessa. Mieti mitä voisit presentaatio-muodossa esitellä osaamisestasi!
10. ResumUp
ResumUp-palvelu
ResumUp-palvelu tuli tähän listalle hieman yllättäen kun aloin käymään läpi palveluita joiden oikeasti koen olevan hyödyllisiä. Palveluita on paljon, pitkään mietin tähän Quoraa, Xingiä, Instagramia, Flickriä, ja monia muita palveluita, mutta viime kädessä uskon että ResumUp tai sen henkiset sukulaiset Re.vu ja muutama muu tulevat valtaamaan alaa kiitettävästi Suomessakin. ResumUp nimittäin edustaa alansa tämän hetkistä parhaimmistoa, ja se ala on graafiset ansioluettelot. ResumUp on palvelu joka muotoilee LinkedIn-profiilista graafisen esityksen, jossa on yhteen kerättynä kaikki olennainen työnhakuun liittyen. Esitysmuoto on parhaimmistoa tällaisten palveluiden joukossa, se on ilmainen, helppo käyttää, ja tuo juuri ne olennaiset osat LinkedInistä esille tiiviissä paketissa. Voi olla että ResumUp itsessään ei tule voittamaan kilpajuoksua vastaavien palveluiden keskuudessa, mutta tällä hetkellä se on parhaimmistoa, ja osoitus graafisten ansioluettelojen merkityksen kasvusta. Tänä päivänä kuulen hyvin usein yritysten saavan graafisia ansioluetteloja mitä erikoisemmissa muodoissa, ja tässä työllisyystilanteessa se on monille erittäin hyvä vaihtoehto nousta esille suuren hakijamassan keskeltä.
