Itämeri vai Kuollut Meri?

Ilmastonmuutos on täällä ja viimeistään katastrofielokuvista olemme jo oppineet, että se sulattaa napajäätiköt ja nostaa merenpintaa. Mutta onko pelko aiheellinen? Jäävätkö Helsinki ja Hanko vuonna 2030 vedenpaisumuksen alle?

Haloo, Merentutkimuslaitoksen tutkija Jouni Vainio!

“Suomen kaupungit eivät jää veden alle. Nykyisin arvioidaan merenpinnan nousevan sellaista vauhtia, että Suomen etelärannikolla se kompensoi maan kohoamisen vaikutuksen melkein kokonaan Hangossa ja suurelta osin Helsingissä. Ilmastonmuutoksen seurauksena vedenpinta siis säilyy nykyisissä lukemissa tai kohoaa hitaasti.”

Ei siis huolta?

“Muutos rakentamisessa ja yhdyskuntasuunnittelussa on otettava huomioon ja niin Suomessa jo tehdäänkin. Pitemmällä tähtäimellä mannerjäätiköiden massan muutokset Grönlannissa ja Antarktiksella voivat vaikuttaa enemmänkin, mutta sellaiseenkin muutokseen voidaan varautua, koska se ei ole yhtäkkinen.”

Ketkä Itämerta uhkaavat

Itämeren suurin ongelma ei tottavie ole veden pinnan kohoaminen vaan merta kuormittavat fosfori ja typpi. Luonnonsuojelujärjestöt syyttävät ennen muita maanviljelijöitä Itämeren surkeasta tilasta.

Mitä sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton vesiensuojeluhankkeen koordinaattori Hannele Ahponen.

On vanha kansanviisaus, että Pietarista valuu kahden miljoonan ihmisen ja satojen firmojen jätökset puhdistamattomina Itämereen. Onko meidän turha yrittää Suomessa mitään, kun veli venäläinen pilaa kuitenkin kaiken?

“Me painotamme työssämme sisävesien ja Itämeren muodostamaa kokonaisuutta. Rannikkovesiä ei saada puhtaiksi, ellei sisävesien kuormitusta vähennetä.”

Onko Suomen rannikoiden saastuminen omaa syytämme?

“Maatalous on merkittävin rannikkovesiemme kuormittaja ja maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden avulla ei kuormitusta olla saatu riittävästi alenemaan. Tämä vaatisi tehokkaampia menetelmiä, kuten kuormittavimpien peltojen poistamista viljelykäytöstä, ennen kaikkea poliittista tahtoa puuttua asioihin. Toki myös haja- ja loma-asutus on edelleen merkittävä kuormittaja ja sen vähentämisellä on merkitystä.”

Niin, loma-asutus. Itämeren tila alkaa varmasti kiinnostaa muitakin kuin ympäristöaktivisteja viimeistään siinä vaiheessa, kun oman merenrantamökin laituri peittyy sinilevään?

“On tärkeää saada ihmiset näkemään ympäristöasioita kokonaisvaltaisesti. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ilmastonmuutos, vesien tila ja ihmisten elämäntapa kietoutuvat yhteen. Se, peseekö mattonsa laiturilla vai kauempana rannasta, on toki tärkeää. Mutta esimerkiksi vesiä kuormittava tehomaataloustuotanto riippuu meistä. Yhteiskunnassamme yleinen ajattelutapa on, että aina vain isompia mökkejä ja autoja ja vähemmän monimuotoisia vapaita rantoja. Monesti jo se, että jättää jotakin tekemättä, ostamatta ja tarkkailee hetken ympäröivää maailmaa, voi olla hyvä.”

No mutta entä ne pietarilaiset?

“Pietarin ja esimerkiksi Puolan suurten kaupunkien jätevedet ovat toki merkittävä kuormittaja koko Itämeren kannalta ennen kuin jäteveden puhdistus saadaan siellä tehokkaammaksi. Suomen rannikon huonoon tilaan vaikuttavat kuitenkin omat päästömme.”

Venäjällä yhteiskuntarakenteet eivät ole koskaan suosineet luonnonsuojelua ja tavallisella kansalaisella on vähemmän aikaa ympäristöasioiden miettimiseen kuin suomalaisella.

Helsinkiläinen yritys Zerkalo on erikoistunut Venäjän matkoihin. Toimiston johtaja Jukka Timonen on asunut Pietarissa, ja tuntee kaupunkilaisten ajatukset.

Jukka, välittääkö keskiverto pietarilainen ympäristöasioista hevon helvettiäkään?

“Vaikka ympäristötietous Venäjällä on lapsenkengissä Suomeen verrattuna, jokainen pietarilainen kyllä tietää Suomenlahden perukan vesien likaisuuden. Siitä huolimatta sekä Nevassa että Suomenlahdella uidaan huoletta. Koska keskiverto Kirill kokee yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamisen mahdottomaksi, ei hän myöskään ympäristökysymyksillä päätään vaivaa, vaan keskittyy päivittäisestä toimeentulostaan huolehtimiseen.”

Negatiivinen julkisuus hyväksi

Asiat Itämeren suhteen tuntuva olevan päin huitsin helvettiä. Minusta tuntuu, etten voi jäädä vain hakkaamaan näppäimistöä, kun viimeinen sampi tukehtuu.

Mitä on tehtävissä, WWF:n viestintäjohtaja Päivi Rosqvist?

“Kaikenlaiset jutut mediassa sinileviin kuolleista koirista, sinilevistä ihottumaa saaneista lapsista, limoittuneista verkoista, pienentyneistä kalansaaliista ja vähentyneistä matkailijamääristä ovat hyviä. Tällaisilla aspekteilla Itämerestä tulisi vähän niin kuin borrelioosi. Pelottava asia, joka pilaa ihmisten kesän. Se lisäisi päättäjienkin mielenkiintoa asiaan.”

Miten päättäjät voisivat toimia Itämeren hyväksi?

“Maatalouden ravinnepäästöjen pienentämiseksi tarvitaan uusia tehokkaita toimia, sillä nykyinen ympäristötukijärjestelmä ei ole johtanut haluttuun tulokseen. Suurin ongelma ovat maatalouden ympäristötuet, jotka ovat nykyään tuottajille käytännössä perustukea eivätkä kohdistu parhaimpiin ympäristönsuojelutoimiin. Ympäristötukijärjestelmässä on mukana 98 % peltopinta-alasta ja yli 90 % viljelijöistä mutta silti Itämeren tila ei ole parantunut.”

“Suomen on kyettävä varaamaan korvamerkittyä rahaa EU- ja kansallisesta maataloustuesta esimerkiksi kosteikkojen perustamiseen, sillä tutkimusten mukaan se on yksi tehokkaimmista keinoista vähentää maataloudesta vesistöihin tulevaa ravinnekuormitusta ja kiintoainetta. Tärkeä keino olisi saada EU:ssa valmisteilla oleva Itämeri-strategia hyväksyttyä niin, että sen avulla EU:n

maataloustukia voisi ohjata Itämeren tilaa parantaviin toimiin.”

Toimittajien ja poliitikkojen lisäksi jokainen voi maailmanloppua tai käännettä kohti parempaa odotellessaan kantaa oman kortensa kekoon.

Ongi vielä kaupungissa

1. Lauttasaari Silakan kalastaminen Lauttasaaren sillalta on tänäkin vuonna in ja erikoisempana siian pohjaonginta.
2. Mustikkamaa ja Korkeasaari Ahvenen ja särkikalastuksen ehkä otollisinta seutua.
3. Vanhankaupunginlahti Hyvät saaliit komeissa maisemissa.

Uhanalaisimmat kalat

1. Ankerias Liikakalastus ja yhtä- aikainen poikastuotannon romahtaminen uhkaavat tätä pötkylää.
2. Sampi Eräs mielenkiintoisin merikalamme on hävinnyt Itämereltä ympäristömuutosten ja kalastuksen takia lähes kokonaan.
3. Meritaimen Vesistörakentamisen ja kalastuksen takia alkuperäiskannat ovat luonnonvaraisina erittäin vähissä. Kalastus on istutusten varassa.
4. Elaska Kalan biologiasta ei tunneta eikä tiedetä paljon mitään, ja ympäristön muutosten takia laji on harvinaistunut entisestään.
5. Pilkkusilli Ennen runsas, nykyään harvinainen, pilkkusilli päätyy silakan troolikalastuksessa sivusaaliiksi.

Jeesaa edes vähän

1. Käytä ympäristöä vähän kuormittavia ja helposti hajoavia pesuaineita ja muita kodin kemikaaleja.
2. Huolehdi, että käyttämäsi pesuvedet eivät kulkeudu vesistöihin.
3. Retkeillessäsi tai liikkuessasi merellä, rannikolla ja saaristossa ota huomioon herkkä luonto ja sen eläimet.
4. Suosi kotimaisia laivayhtiöitä ja vaadi niiltä ympäristön huomioiminen.
5. Suosi luomuruokaa, koska sen tuottaminen kuormittaa ympäristöä vähemmän.

Merentutkimuslaitos

Se suuri katastrofi

Venäjä on avannut viimeisen viiden vuoden aikana kaksi uutta öljysatamaa Suomenlahdella ja Suomenlahden meriliikenteen uskotaan kolminkertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Venäjä on lisäksi rakentamassa uutta öljysatamaa lähellä Viron rajaa. Suuren öljykatastrofin vaara on kasvanut huomattavasti.

Jos Itämerellä sattuu öljyonnettomuus, on öljy saatava pois nopeasti merestä. WWF:n vapaaehtoisiin öljyntorjuntajoukkoihin pääsee kuka tahansa 18–69-vuotias terve henkilö.

Ilmoittautudu: www.wwf.fi/itameri.