Okei, sauna kuulostaa pöljältä aiheelta kauhuelokuvalle. Saunassa on mukavaa ja rentouttavaa. Saunassa on samaa turvallisuutta kuin peiton alla – sinne eivät möröt pääse, kuuluu kauhuelokuvien klassikkosääntö. Siksi onkin harvinaisen epäreilua tehdä saunasta karmea kammio, jonne mennään tuomiolle, ei kylpemään.
Kun turvallisuuden rajat rikkoutuvat, alkavat mielet hajoilla. Eikä pelkästään katsojilla. Manaajan pikkutyttöä esittänyt Linda Blair näki raivokkaita painajaisia ja Stephen King alkoi nähdä näkyjä kirjoittaessaan Piinaa.
Psykologi Marjatta Hynysen mukaan herkkä ihminen ahdistuu kauhuelokuvan kuvauksissa helposti. Stressaava ja psykologisesti raskas kuvausprosessi muuttuu entistä rankemmaksi, kun elokuvan genre on kauhu. Vaikka kuvausten jälkeen olo olisikin kevyt, voivat kummitukset palata vaanimaan pitkänkin ajan päästä.
"Kauhun kanssa tekemisissä ollut ihminen voi kantaa mielessään muistijälkiä ja elää tapahtumia uudelleen unissaan."
Saunassa ruotsalaiset veljekset Knut ja Erik on määrätty vetämään uutta rajaa Ruotsin ja Venäjän välille. Matkallaan he telkeävät nuoren tytön kellariin kuolemaan. Tyttöpä ei kuolekaan suosiolla, vaan alkaa vainota veljeksiä tilille teoistaan. Veljekset päätyvät keskelle suota rakennettuun kylään, jossa kaikki ei ole kohdallaan. Rämelammen keskellä nököttää pahuutta huokuva sauna.
Elokuvassa hahmoilla ei ole kivaa, eikä aina näyttelijöilläkään. Veljeksiä esittävät Ville Virtanen ja Tommi Eronen paastosivat syksystä 2007 kevääseen 2008 ollakseen kuvauksissa sopivan riutuneita. Näyttelijöillä piti olla kurjaa myös kuvausten aikana, jotta 1500-lukulainen kylmyys ja märkyys näyttäisivät aidoilta. Suokuvaukset harmittivat erityisesti silloin, kun Virtasen yksisilmäinen hevonen upposi. 14-vuotias (elokuvan ikäraja on 15) Vilhelmiina Virkkunen mietti, miten parhaiten näyttelisi kauhistunutta, raiskattua tyttöä.
Filminteon kehäkettuja haittaa tuskin hurjinkaan veriorgia. Hynynen on enemmän huolissaan nuorista amatöörinäyttelijöistä.
"Jos elokuvassa törmätään rankkoihin aiheisiin, jatkuvasti tarjolla oleva psykologinen tuki ei olisi pahitteeksi. Nuori näyttelijä voisi kuvausten välillä käydä juttelemassa tunnoistaan, jottei tarvitsisi kantaa painajaisia kotiin asti", suosittaa Hynynen. Me kysyimme Saunan tekijöiltä pelottiko.
Saunan ensi-ilta 24.10., arvostelu s. 22
Ohjaaja AJ Annila
Pelkää selittämätöntä julmuutta
"Näen herkästi painajaisia. Näin lapsena Manaajan, enkä uskalla vieläkään mennä sisälle kirkkoon. En koskaan halunnut ohjata kauhuelokuvaa. Minulle elokuva on kertomus synnistä, katumuksesta ja anteeksiannosta. Olin etukäteen varma, että elokuvan kasvottomat haamut tulevat uniin. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan sain purkaa filmille ahdistukseni ja puhua palavereissa kauhut ulos. Pahin kauhu on määrittelemätöntä. Örkit eivät ole pelottavia, niihinhän tepsii miekka. Pelottavaa on se, kun ei tiedä, miten vihollinen toimii. Kun luin käsikirjoitusta, pelästyin ja kauhistuin vaikka tiesin mitä on tulossa. Osaa kohtauksista oli inhottava tehdä. Kohtaus, jossa pienelle tytölle tapahtuu kauheita, oli todella ahdistava. Sen kuvaaminen tuntui kestävän ikuisesti."
Kuvaaja Henri Blomberg
Pelkää että omille lapsille tapahtuu jotain pahaa
"Kuvaajan suhde elokuvaan on tekovaiheessa niin tekninen, ettei siinä ehdi pelätä tai ahdistua. Eräässä kohtauksessa pahuus ryömii pienen tytön päälle. Kohtausta tehdessämme keskityin siihen, näyttääkö lumisade kuvassa hyvältä. Halusimme tehdä elokuvan, jonka tärkein elementti on psykologinen kauhu. Ei hirviöitä tai mörköjä. Elokuvassa on melkein koko ajan päivä. Se johtuu siitä, ettei meillä ollut mahdollisuutta tehdä vaikeita yökuvauksia, mutta sen takia elokuvassa on eri fiilis kuin perinteisissä säikyttelyissä. Kun katsoin valmista elokuvaa, säpsähtelin vaikka tiesin, mitä on seuraavaksi tulossa."
Tuottaja Jesse Fryckmann
Pelkää yksinäisyyttä
"Saunassa käsitellään synkkiä aiheita epämiellyttävästä näkökulmasta. Voisihan sitä kaksi vuotta viettää hauskemminkin kuin helvetin kylmässä tsekkiläisessä metsässä kökkien ja kauhua filmaten. Mietimme tarkkaan, kuinka paljon kauhuelementtejä elokuvaan voi ja kannattaa sisällyttää. Jos shokkiefekti on elokuvassa vain säikyttelyn takia, se kääntyy itseään vastaan. Sauna on minulle ensisijaisesti elokuva sodasta ja surusta. Elokuvassa tarkastellaan rankkoja jälkiä, jotka sota jättää ihmiseen, ja pohditaan, missä olosuhteissa ihminen voi kantaa sellaista syntitaakkaa. Valitettavasti aihe ei vanhene ikinä."
Näyttelijä Vilhelmiina Virkkunen
Pelkää ukkosta
"Olin kuvausten alkaessa 14-vuotias. Elokuva oli ensimmäinen kertani kameran edessä. Käsikirjoituksen lukeminen oli jännittävää, enkä lukenut sitä yhdeltä istumalta. Stressasin etukäteen, saanko kauhun ja ahdistuksen näyttämään aidolta. Elokuva on katsaus ihmisen pelkoon ja pelko piti saada näyttämään hyytävältä. Pelottavin kohtaus oli se, jossa minut suljettiin kellariin. Vastanäyttelijäni Tommi Eronen loi kohtaukseen jännitystä ja todellista kauhua. Tuntui siltä, että pelotti oikeasti ja paljon. Kun kamera sammui, ei tuntunut enää pahalta. En usko, että minulle jäi kuvauksista traumoja, vaikka hahmoni koki elokuvassa kovia. Rajuimmissa kohtauksissa minulla oli stuntti. Kun katson valmista elokuvaa, minua pelottaa hahmoni puolesta: apua, kohta sille käy jotain kamalaa."