Ei muutoksia Suomen Michelin-kartalle

Erinomaisesta hinta-laatusuhteesta kertovan Bib Gourmandin saanut Pure Bistro ainoa uusi suomalainen merkin saaja.

Lontoon Chelseasta löytyy Michelin-talo, jonka ikkunoita Michelin-ukko Bibendum koristaa.
Lontoon Chelseasta löytyy Michelin-talo, jonka ikkunoita Michelin-ukko Bibendum koristaa.

Suomalaiset Michelin-ravintolat löytyvät jatkossakin kaikki Helsingistä. Hans Välimäen luotsaama Chez Dominique sai pitää kaksi tähteään. Yhden Michelin-tähden statuksella jatkavat Demo, Luomo, Olo ja Postres. Rising Star -maininta osoitettiin G.W. Sundsmansille.

Loistavasta hinta-laatusuhteesta kertova Bib Gourmand -merkintä jaettiin Tomi Björckin ja Matti Wikbergin Farangille ja Gaijinille sekä Groteskille, Solnalle ja uutena mukaan nostetulle Pure Bistrolle.

Kolmeen tähteen suomalaisravintolat eivät ole vielä yltäneet. Niitä löytyy koko Euroopasta ainoastaan 15. Kahden tähden mestoja löytyy 80 ja yhden tähden paikkoja vähintään 300.

Michelin-laatua valvotaan ravintoloissa kiertävien tarkastajien voimin. Tarkastajat pysyvät nimettöminä prosessissa, jota on kehitetty jo sadan vuoden ajan. Tarkastajan homma kuulostaa melko mukavalta: kiertää päivästä toiseen huippuhotelleja ja ravintoloita ja testata niistä saatavia kokemuksia.

Michelinin historia on myös kiinnostava. Kyseessä on sama, pulleasta Michelin-miehestä tuttu, autonrenkaisiin keskittyvä Michelin. 1900-luvun alussa rengasvalmistaja halusi tarjota asiakkailleen bonuksena oppaan, joka listaa huoltoasemia, autotalleja, vessoja, majoitusta tai missä syödä reissun päällä. 1920-luvulle tultaessa oppaan ruokapuoli oli kasvattanut suosiotaan ja Andre Michelin keskitti huomionsa siihen suuntaan ja kehitti kolmen tähden arvosteluasteikon.

On olemassa ihmisiä, jotka eivät suostu syömään muualla kuin Michelin-tähdillä varustetuissa ravintoloissa. Kriitikoita löytyy yhtä paljon. Moni huippukokki on kääntänyt selkänsä instituutiolle, josta on tullut itsetarkoitus. Heidän mukaansa Michelin-tähtien metsästyksessä sokaistuu helposti, eikä enää keskity oleelliseen. Michelin-tähtiä voi tässä mielessä verrata esimerkiksi hotellien tähtiluokituksiin: tiedetään, mitä tarvitsee tehdä, jotta vaaditut pykälät täyttyvät. Ne täytetään, mutta asiakkaan kokemus jää toissijaiseksi.

Alati kehittyvä ruokakulttuuri saattaa kahlita itseään liiaksikin Michelinin jakamien merkintöjen kanssa. Siksipä monet kiinnostavimmista ravintoloista viis veisaavat Michelinin vaatimuksista, vaan keskittyvät tekemään oman konseptinsa mukaista, herkullista ruokaa.

Michelin-tähtien merkitystä luodataan tässä kiinnostavassa dokumentissa.


Jos rahat eivät riitä Michelin-laatuun, tsekkaa SYÖ!-viikkojen kympin tarjoukset.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi