Vihaan mieheni lasta. Mielestäni se on ärsyttävä itsekeskeinen kakara (5v.). Toivoisin, ettei lasta olisi olemassakaan. Miehelleni en ole kertonut kuinka suuria vihan tunteita kyseinen pentu mussa herättää, ettei pahoittaisi mieltään. Muuten kyllä pidän lapsista ja itseltäkin löytyy..
Olen niin kyllästynyt mieheeni, satunnaisiin seksipanoihin, ystäviini ja ennen kaikkea työhöni, että ainoa asia, mistä saan mielihyvää, on maata sohvalla ja syödä lajiltema erilaisia suklaita.
Haluaisin panna vaimon siskoa koko ajan. Näen joka yö unta että naidaan sen kämpillä joka huoneessa. Kun rakastellaan vaimon kanssa kuvittelen sen siskon siihen tilalle. Ollaan siskon kanssa oltu jo alasti ja valmiina panemaan mutta aina on tullut joku este eikä olla päästy suuseksiä pidemmälle. Sisko viestittelee mulle ja lähettelee mulle kuvia joissa tyydyttää itseään ja sanoo että voikun olisit täällä.
Olen seurustellut 5 vuotta ja ajattelin pettää muijaa käymällä huorissa, koska muija ei tykkää antaa persettä. Enkä ole jättämässä koska muuten ihan vaimomatskua. =) Saishan sitä tällä naamalla ilman rahaakin, mutta kiinnijäämisen riski kasvaa, jos baarista jonkun lyylin hakee. :(
Olen valtion virassa, tienaan ilman ylitöitä 30 tonnia vuodessa. Suurimmaksi osaksi työpäiväni koostuu netissä surffaamisesta ja oman auton huoltelusta valtion rahoilla, tankkaan ja pesen autoani valtion piikkiin myös.
Olen ammatiltani normi sähkömies.
Mä näen edelleenkin unia ja ajattelen melkein päivittäin mun exää johon mulla oli intohimoinen viha/rakkaus-suhde. Nainen ei ole eron jälkeen pitänyt muhun mitään yhteyttä, eikä myöskään vastannut enää yhteenkään tekstariin tai emailiin. Erosta on jo 6 vuotta.
Silti mä näin taas viime yönä unta, että me harrastettiin seksiä. Laitoin sille aamulla tekstarin, että haluan sen kanssa sänkyyn. Haluaisin unohtaa hänet ja rakastua johonkin toiseen yhtä intohimoisesti kuin häneen.
Loukkasin reilut vuosi sitten selkäni kaatuessani ja yhä on alaselässä ajoittain kipua. En ole kuitenkaan uskaltanut käydä tämän asian vuoksi lääkärissä, koska pelkään lääkäreitä ja sairaaloita yli kaiken, koska minulla on niin huonoja kokemuksia lapsuuden lääkärikäynneistä. Jo alle kouluikäisenä tarvittiin vähintään 2-3 aikuista pitämässä minua väkisin paikoillaan, että minulle voitiin antaa rokote tai ottaa verikoe. Myös hammaslääkäreitä pelkäsin todella paljon. Aikaisemmin enkä käynyt siellä noin 10 vuoteen, kunnes hampaat olivat niin huonossa kunnossa, että en saanut kivuilta edes nukuttua ja oli pakko mennä hammaslääkäriin, missä olen parin viime vuoden aikana saanut käydä noin 15 kertaa hoidattamassa hampaita.
Painan 110 kiloa. Kukaan ei uskoisi sitä. Syön ihan tolkuttomasti. Pukeudun mustaan ja laitan itseäni. Olen naamasta nätti mutta muuten ihan kamala mänkki. Silti haluaisin jonkun joka huolii mut just tällaisena. Aika naurettavaa, kun en itse samanlaista huolis kumminkaan. Olen todella pinnallinen ja silti olen itse tällainen. Pidän pitkistä hoikista miehistä ja haaveilen kovasta panosta exän kanssa. Tai kenen tahansa kanssa, joka ulkoisesti kiihottaisi. Mutta kukaan mun kriteerit täyttävä ei koskaan panis mua.
Oon tajunnu et oon sitoutumiskammonen ja pelkään vähän miehiä. Tai no jännitän. En oo koskaan käyny treffeillä vaikka jatkuvasti pyydetään. En tiiä mitä teen, en haluis olla yksinkään mut jotenki vaa mua alkaa yököttää aina miehissä joku pikkuseikka.
Sirottelin kämppikseni alusvaatteisiin sitruunapippuria, jotta se saisi kunnon ihottuman ja pitäisi vehkeensä piilossa. Maailman raivostuttavin kämppis, joka kulkee kotona munasillaan koko ajan. Sunnuntait se makaa ilkosillaan sohvalla katsomassa telkkaria ja mussuttaa pitsaa vekotin levällään. Yöllä baarista tullessaan se istuu jalat sohvapöydällä katsomassa pornoa ja runkkaamassa. Eikä jätkää paljon häiritse kun menen ohi vessaan kuselle. Hoitelen vähän bisneksiä, se kommentoi. Ei ole normaalia! No kutiskoon oikein kunnolla.
Olen pitkäaikaisessa suhteessa tyttöystäväni kanssa ja kaikki tuntuu olevan kohdallaan. Ei pahemmin ole ongelmia millään alueella suhteessa ja rakastan häntä tosi paljon, ja hän myös rakastaa minua. Kuitenki viikko sitten tapasin yhden naisen, ja ihastuin välittömästi. Nyt en saa häntä mielestäni. Olemme yhteydessä päivittäin ja tuntuu että olen rakastumassa häneen. Omituisinta tässä on että tunteeni tyttöystävääni kohtaan eivät ole muuttuneet mitenkään. Meinaa olla semmoinen olo että haluaisin olla molempien kanssa yhtäaikaa, mutta eipä sekään sitten kovin reilua. Nyt vähän pattitilanne, en tiedä mitä tehdä. En kaipaa mitään homovittuiluja, ihan tuttu paikka tämä rippituoli ja tiedän kyllä miten homma toimii yleensä.
Olen iso ja riski kaveri, mutta siitä huolimatta heitän ja lyön mailalla kuin joku nainen. Hävettää, kun ei "keissu" lennä eikä lämäri lähde. Kaveriporukoissakin aina, kun mentiin jotain keihästä heittelemään tai kuulaa työntämään, niin piti teeskennellä, että on olkapää sökönä niin, että ei uskalla vetää ihan täysillä. Lätkääkin kun käytiin pelaamassa ja kaverit veti viuhuvia lämäreitä, niin piti selittää, että on maila niin paskassa kunnossa, että ei viittii hajottaa sitä lämimällä.
Tästä kaikesta on tietenkin jo aika paljon aikaa ja nykyään ei tarvitse enää pahemmin itseään urheilusuorituksilla repiä. Siitä huolimatta asia edelleenkin vaivaa minua ja minua suorastaan tuntuu, että olen jotenkin miehenä vajavainen tämän asian kanssa. Suomessa asuu rallia ajava keihäskansa... ja hölön lörön! Sanomattakin on selvää, että olen myös erittäin huono ajamaan autoa ja erektiotkin ovat mitä sattuu.
Olen alisuoriutuja. Pärjäsin koulussa erinomaisesti vielä peruskoulussa ja lukiossakin, silloin kun jaksoin siellä käydä. Jonkun ihmeen kautta onnistuin pääsemään yliopistoonkin, mutta opinnot jäivät junnaamaan paikoilleen ensimmäisen vuoden jälkeen. Työelämässäkin olen kokeillut siipiäni ja xx-yo:na olen saanut pari ihan hyvin palkattuakin paikkaa. Hoidan hommat hyvin ja kehujakin tulee, niin kauan kuin jaksan innostua. Jossakin vaiheessa kiinnostus kuitenkin lopahtaa ja sain taas äskettäin oikeutetut potkut vähäisen työpanokseni vuoksi.
Kärsin jonkinasteisesta masennuksesta, enkä jaksa panostaa mihinkään. Älyä ja kykyä löytyisi, mutta luulen että päädyn tätä menoa alemmaksi toimihenkilöksi ja hautaudun paperipinon alle jonkun amiksen alaiseksi. Taidan pelätä elämää.
Olin koulussa meidän luokan huonoin matematiikassa, en siis tajunnut siitä yhtään mitään. Kerran meinasin saada ehdotkin siitä. En vieläkään oikein ymmärrä matikan saloja ja siksi pidän itseäni tosi tyhmänä. Isä haukkui kotona, kirosi ja huusi päin naamaa. Yritin parhaani ja poru tuli monet kerrat. Olin siis ala-asteella silloin. Kertotaulun opettelin ulkoa, jakolaskut olivat pahin painajaiseni. Lukion keskeytin kahden vuoden jälkeen, en päässyt matikan kursseja läpi. Fysiikan tajuaminen oli myös vaikeaa. Pärjäsin oikein hyvin kielissä ja luin niitä mielelläni. Isä ei hyväksynyt sitä ja riitely oli kovaa. Mulle luvattiin auto ylioppilaslahjaksi, mutta toisin kävi. Keskeytyksen takia tuli kauhea riita, kuten arvata saattaa. Sitten menin ammattikouluun opiskelemaan ja olen onnellisesti työelämässä. Ja en aio koskaan enää mennä lukioon. En tarvitse sitä todistusta ja lakkia yhtään missään!
Tarjoan naisille erittäin hienoa vuosikertaviiniä asunnollani aina kun olen saanut houkuteltua niitä kämpilleni. Kukaan heistä ei vielä ole huomannut, että siinä kalliissa viinipullossa onkin sisältönä halpaa vitosen punkkua, mutta se astia tekee aina vaikutuksen. Aamuisin olen saattanut hieman keventää naisten rahalompakoita heidän nukkuessaan, sillä pitäähän minun saada jotain korvausta viinistä, yösijasta ja palveluksistani. Valehtelen usein myös ikäni, ammattini ja sotilasarvonkin tilanteen vaatiessa, kun naiset eivät herkästi lähde pintaliitopaikasta työttömän sivarin matkaan. En tunne minkäänlaista omantunnon tuskaa siitäkään, että saatan myöhemmin kiristää naisia alastonkuvilla ja kertoa, että niitä lipsahti vahingossa nettiin. Ai niin se tunnustus, olen oikeasti naistenvihaaja.
Laitoin hiton hyvännäköisen naisen profiilin erääseen Facebookin kuva-arvostelupalveluun. Nyt naureskelen partaani, kun kaikki äijät yrittää epätoivoisesti saada huomiota. :D Kyllä naisten kelpaa. :D
Frendit pitää mua "panomiehenä". Vittu että ottaa päähän, että on nuoruudessa saannut moisen maineen. Raflassa porukka hehkuttaa, että ketäs tänään käyt panemassa tai hoida noi mimmit meidän pöytään. Pelkään et jos muutun, ni frendit alkaa katoo ympäriltä tai jotain.
Myyn käytettyjä pikkuhousujani. Saan siitä kivasti ylimääräistä rahaa, eikä tarvitse mennä kesätöihin! Olen myynyt tähän mennessä parikymmentä kappaletta, aloitin noin kuukausi sitten. Olen harkinnut eräälle kaverilleni kertomista, mutta en kehtaa. Tämä saa jäädä omaksi pikku salaisuudekseni.
Esitettiin kaverin kanssa jossain chatissa huoraa, joka etti asiakkaita. Heti sellanen keski-ikänen mies oli sanelemassa osotettaan ja puhelinnumeroaan sun muuta. Sanottiin sille, että jos varaa huoneen yhestä hienosta hotellista ja tilaa sinne jotain hyvää ruokaa nii sitte käy. No sovittiin sitten, että heti samana iltana mennään sinne hotelliin ja hoidetaan homma. Siellä hotellihuoneessa se luuseri on istunu muna pystyssä ja oottanu sinne sitä huoraa :D.
Olen kolmeakymmentä lähenevä menestyvä kaunis nainen, joka pitää itsestään huolta. Ihmissuhde päättyi kurjasti jokin aika sitten, ja siitä lähtien olen ollut täysin epätoivoinen yksityiselämäni suhteen. Pelkään jääväni ikuisiksi ajoiksi yksin, vaikka tiedän, etten todellakaan ole ns. toivoton tapaus vaan hyvinkin haluttu. Ongelmana vain on sen oikean löytäminen. Ympärillä ihmiset pariutuvat ja saavat lapsia - täyttä tuskaa katsella.
