Rippituoli

mulla on paljon naiskollegoita ja meen aina niiden viereen "duunaileen" mut tosiasiassa katon vaan niiden kliivitseihin ja ruokiksella tumputan kybällä! ja ainiin... tykkään lohtuseksistä :)

Minua ärsyttää suunnattomasti avopuolisoni pakkomielteisyys seksin suhteen. Hän tuntuu inhoavan kaikkea mahdollista eritettä/kosteutta joka taas mielestäni on luonnollinen osa tapahtumaa. Kuivana palaa jo nahkakin hinkatessa. Itse nautin suuseksistä molemmin puolin ja tykkään antaa vähän joka välissä ja jälkeenkin päin, tästä puolisoni kyllä pitää. Mutta toisinpäin ei sitten onnistu millään. Kesken seksin on turha kuvitellakaan saavansa suuta tai varsinkaan aktin jälkeen, ehei. Minulla ei ole edes tarvetta ruiskia naamalle tai suuhun, kunhan saisi hellää suuseksiä vaikka jossain välissä tai lopuksi, kyllä hänkin tuntuu siitä lopuksi nauttivan saavana osapuolena. Perkele vaikka ollaan surusteltu vuosia niin olisikohan syytä antaa hänelle käsineet seksin ajaksi ja suojatakki niin ei tarvitsisi olla puuhkimässä heti jos sormi osuu limaiseen pippeliin.

Huoh. sainpa sanottua ja anteeksi jo valmiiksi kun olen sovinisti ja perverssi ja vaikka mitä...

Peruskouluikäisenä minua kiusattiin paljon, mutta tästä ei ole jäänyt minulle itselleni pahoja traumoja, koska olen aina osannut sanoa takaisin eikä kukaan ole jaksanut kiusata minua pitkään. Silti uusia kiusaajia ilmestyi tavan takaa. Vaihdoin kouluakin vanhempieni työn perässä monta kertaa eikä epätavanomainen olemukseni aiheuttanut riemunkiljahduksia muissa lapsissa. Tunnustukseni on kuitenkin, että parin viikon ajan minäkin olin kiusaaja. En oikein edes tiedä miksi. Jälkikäteen olen usein tuntenut pahaaoloa sen takia. Olin tällöin noin kymmenen vanha ja kiusattu oli minua vuotta vanhempi hontelo poika, josta myöhemmin tuli asehullu. En tietänkään ollut ainut, joka häntä kiusasi, mutta se ei liene pointti. Pyydän anteeksi. En tiedä, uskaltaisinko pyytää suoraan anteeksi häneltä itseltään kuulemani perusteella.. Mutta olen nähnyt molemmat puolet ja tiedän, miltä kiusattuna oleminen voi tuntua.

Olen pettänyt tyttöystävääni 5 vuotta vanhemman naisen kanssa. Olemme harrastaneet seksiä usean otteeseen ja hän on alkanut lähetellä kiihottavia viestejä öisin.

Varastan kaupasta karkkia ja syön ne, samalla kun heitän kotona minulle tehtyä ruokaa roskikseen ja valahtelen syöneeni ne.
Syön jääkapista suoraan ruokaa rasioista kylmänä, mutta kieltäydyn valmistetuista ja lautaselle asetetuista ruoista ja heitän ne menemään.

Mun synti on ollut parisuhdeväkivalta. Se on niin kamalaa, et sitä ei edes voi kertoa. Sellanen molemminpuolinen väkivalta. Nyt se on ohi.

Pilkkaan ja halveksun silikonibimboja, mutta oikeasti haluaisin itsellenikin kunnon rinnat. Ei vain ole pokkaa hommata, kun mietin, mitä tuttavapiirissä tuumattaisiin.. olen akateeminen, rillipäinen tummaverikkö. Ajattelin, että lihottamalla saisin vähän lisää varustusta, mutta itselläni se pehmeys kerääntyy ihan muualle. Olen 170/64kg, eikä minulla ole kuin säälittävä a-kuppi.

Tykkään tumputtaa työpaikalla! Meillä on on omat loosit ja käyn vähintään kerran päivässä katsomassa netissä seksivideoita ja sitten runkkaan. Ja kotona illalla taas harrastan seksiä vaimon kanssa, jos vain lapset siihen antavat mahdollisuuden, eli seksin puutteesta asia ei johdu. Joskus toivon, että joku työpaikan naisista sattuis mut näkemään puuhassa ja innostuis touhuun mun kanssa. Se tosin on kai vaan likaista päiväunta. Luulisin et ne juoksis huutaen karkuun.

Oon ihastunut Anna Puuhun! Varsinkin haluisin nuolla Annan varpaita (hikisiä toivottavasti)!

Minulla oli vuosia sitten vipinää erään varatun työkaverini kanssa yrityksessä, jossa käytettiin messengerin tapaista viestijärjestelmää. Olimme sen avulla sopimassa illan tapaamisesta ja lähetin sitten vahingossa koko henkilökunnalle viestin, jossa kysyin voisiko mies jäädä tällä kertaa yöksi ja tuoda mukanaan hänen autoonsa unohtamani takin. Tilanne oli kummallekin äärimmäisen nolo ja vaihdoin työpaikkaa aika pian tuon jälkeen. Emme myöskään enää tavanneet toisiamme vapaa-ajalla. Hävetti silloin ja hävettää vieläkin, kun edes muistelen asiaa.

Löysin deittipalvelusta erään mielenkiiintoisen naisen ja aloimme chättäillä ja tutustuimme toisiimme. Vaihdoimmme kuvia ja tarinoita ja molemmat oli tosi innoissaan. No sitten kerran olimme taas online ja satuin katselemaan samalla stripparia livenä eräältä ilmais saitilta. Tälle stripparille kirjoitin huvikseni seuraavan viestin: "Voitko ottaa pikkupöksyt pois ja tunkea ne anaaliisi!" Mutta tämä viesti menikin väärään ikkunaan eli tälle naiselle deitistä. Suljin heti koneen ja tämän jälkeen en ole hänestä kuullut.

Nyt on huono omatunto.

Tapasin viikonloppuna miehen, joka oli minulle -silloin varmaan tietämättään- laastarisuhde parisen vuotta sitten.

Raukka oli silloin niiiin rakastunut, kuvitteli varmaan perustavansa pian perheen kanssani. Minä olin juuri eronnut pitkäaikaisesta suhteesta, ja kaipasin vain jotakuta hetkeksi lähelleni. Niinpä minulta jäi nämä auvoiset kuvitelmat oikaisematta, annoin hänen vain olla lähelläni kun hän oli siihen niin innokas. Hän sai olla lähelläni juuri niin kauan kuin häntä tarvitsin. Kunnes olin tarpeeksi vahva jatkamaan omillani. Sitten jätin hänet melko tunteettomasti, juurikaan enempiä selittelemättä.

Nyt, tavatessani hänet yllättäen parin vuoden takaa, heräsi minussa lähes äidillinen suojelutarve häntä kohtaan. Halusin pyytää anteeksi, mutta en kuitenkaan osannut. Tunnelma oli vaivautunut.
Kaikinpuolin mukava mies, joka toivottavasti löytää arvoisensa naisen vielä.

Anteeksi.

Vihaan vaimoani.

3:s päivä menossa ryypiskellessä ja muutenkin tulee juopoteltua vähintään pari kertaa/vko, taidan olla aika juoppolalli.

Pelkään vieläkin pimeää. En myöskään pidä miesystäväni koirasta, se kun ei tottele yhtään mitään. Saanut kasvaa ilman kuria ja ruokapöydässäkin sillä on oma paikka!
Ihan piloille lellitty piski, hyppii päin ja tönii. On tehnyt mieli karjaista oikein kunnolla sille ärsyttävälle karvakasalle. Ai että helpotti tunnustaa tämä asia.

Tunnustuksia yhdeltä espoolaiselta abilta:

*Mua hakattiin aina, kun iskä oli vielä elossa. Ei tainnu olla päivää ettenkä saanut nyrkistä tai jotain keppiä. Myöhemmin kun se kuoli, niin olin jotenkin iloinen. Mutta kuitenkin ikävöin iskää aivan hirvesti, isä on aina isä. Kuolemasta on jo 5 vuotta. Se oli mun ainoa kaveri, hamaan loppuun saakka.

*Mulla ei ole yhtäkään ystävää, siis ihan oikeasti, ei edes puolikaveria. En tiedä mikä mussa on vikana. Tuntuu, etten mä oikein kelpaa kenellekään. Kadehdin aina, kun näen jonkun tyypin jonkun muun seurassa. Miten te näitä kavereita oikein saatte, miks mä en saa mitään? Edes koirakaan ei haluis olla mun kanssa samassa huoneessa.

*Nukun ja olen muutenkin paljon kotona. Mitä muutakaan voi tehdä? Mun elämässä ei tapahdu mitään. Tääkin kesä yksin. Ja sitten ens viikolla lukioon ja sama juttu. Ja ensi vuoden kesä ja yliopisto jne.

*Pelaan myös paljon, onneks meille yksinäisillekin on keksitty jotain tekemistä.

*Noloa kyllä, mulla on vähän poikaystäväpaine. Unelmoin omasta miehestä, jonka kanssa voisi nukkua, kokata, matkustella ympäri maailmaa ja sit myöhemmin perustaa perheen. Mut joo epäilen koko juttua, täyttä hattaraunta. Pysyn sit näköjään koko loppu elämän neitsyenä. hah ha

*Huono itsetunto, siis tiedän että olen nätti ja kiltti, mutta ihmisenä olen aika huono.

*En ole kuitenkaan mieti mitään itsemurhaa, mut jos kuolisin jossain onnettomuudessa, niin eipä haittais ollenkaan. Odotan jo innnolla sopivaa huristelijaa, on niistäkin johonkin.

*Kadehdin kaikkia, jokaikistä teistä, ärsyttää kun ette tajua sitten yhtään miten arvokas elämä teillä on. Teillä taatusti on hauskaa, osaan hyvin kuvitella. Mä pystyisin vaihtamaan osia kenen tahansa kanssa.

Mut niin joo, mun lista jatkuis taatusti viel, mutta kuka jaksaa lukee? ^^ Olkaa te kaikki pettäjät, petetyt, varkaat, ahneet, pervot, kusipäät, homot ja heterot tai muuten kummalliset tyypit edes onnellisia, sentään olette jotain. Mä en ole mitään eikä mulla ole mitään.
Hyvää syksyä!

Tunnustan katsoneeni mieheni koneen sivuhistorioita. Meillä on ollut keskustelua minun koneen käytöstä ja nyt ikäväkseni huomasin, että mieheni kyttää tekemisiäni netissä ja yrittää etsiä kaikista mahdollisista kolkista kuvittelemiaan profiileja minun niemllä tai sellaisella nikillä jonka kuvittelee olevan minun... Olenkin tässä nyt alkanut miettiä, josko hän itse hakee seuraa netistä, koska vierailee myös chateissa!! Ehkä minun kyttäämisen tuloksena on itse ruvennut hakemaan seuraa ties mistä...
Tässä vielä mietin, että aionko paljastaa hänelle itselleen, että kävin katsomassa sivuhistorian!

Olen masturboinut koko päivän. Näitä päiviä on aina toisinaan, ehkä pari-kolme kuukaudessa. Saan helposti kymmeniä orgasmeja päivän aikana, ja aina vaan tekee mieli vielä kerran. Kuitenkin näistä sessioista seuraa turhautunut olotila, "en saanut aikaan mitään järkevää", ja vähän niinkuin huono omatunto, pinna kiristyy. Vittumaista.

Luulen, etten olisi moksiskaan, jos naiseni pettäisi minua.
Olen käynyt vieraissa useita kertoja.

Hankin laillista Viagraa. se on tosi kovaa kamaa, 24h aikana seisoo aina kun näkeekin naisen livenä tai ruudulla. Masturboin ehkä 5 kertaa yhden tabletin vaikutuksen aikana. Kerta kerralta oli parempaa. Tietty kivaa olis naisen kanssa, mut olen varmaan niin surkea tapaus ja perseen näköinen ettei kukaan oo kiinnostunut.