Valaisepa minua! Olen keskivertoa varakkaampi parikymppinen tyttö, joka kuluttaa järjettömän paljon rahaa viikonloppuisin. Ystäväpiirini koostuu suurimmaksi osaksi opiskelijoista, joilla ei ole varaa maksaa baareissa paria juomaa enempää (joten heillä on aina taskumatit messissä.) Siispä minä maksan – juomia, takseja, laskuhumalan must-have-snägärikeikkoja yms. Välillä teen sen hyvää hyvyyttäni, välillä tuntuu että minua käytetään hyväksi. Onko se niin, että se maksaa, kellä on rahaa? Ja onko jokin sääntö, joka sanoo, ettei rikkaalle tarvitse maksaa velkoja kun ”eihän se sitä rahaa tarvitse?”