Olen toiminut järjestyksenvalvojana eräässä huvipuistossa tämän kesän ja sitä ennen jääkiekko-otteluissa. Haluaisin jatkaa uraani pokena. Muuttaako portsarin työ naista "miehisemmäksi"? Olen jo jätkämäisempi kuin osa miesystävistäni. Onko loputkin naisellisuudestani tuhoon tuomittua, jos ajaudun niinkin karskiin ja miehiseen ammattiin kuin portsari? Muutunko pikkuhiljaa mieheksi? Jos näin on, onko poikaystävästäni tuleva homoseksuaali?
Walter! Jumalani! Googletus ei tuota tulosta enkä itse löydä vaikka kuinka etsin, joten kysymys sinulle kuuluu: missä juhlivat/viettävät aikaa ihanat, raamikkaat ja edes vähän katu-uskottavat venäläismiehet Helsingissä? Ikähaarukkana alle 30-vuotiaat ja ei ole väliä, puhuvatko suomea vai eivät.
Ryhti menee huonoksi, jos lihakset ovat huonot/kireät ja epätasapainossa. Johtuuko siis peniksen käyryys myös siitä, että toisella puolella lihakset ovat kireämmät kuin toisella puolella? Saisiko jollain täsmätreenillä/venytyksellä veitikan seisomaan suorana?
Hei! Miten saan omanikäiseni tai nuoremman (itselleni sopivannäköisen ja -oloisen) miehen kiinnostumaan minusta, kun minulla on lapsia enkä käy baareissa tai diskoissa juuri koskaan? Minulle on aina riittänyt sopivia miehiä, mutta saatuani lapset (epäaikuismaisella tavalla ja ilman avioliittoa) en ole seurustellut enää kertaakaan (n. 10 vuoteen jo!). Monet miehet väittävät pitävänsä lapsista, mutta todellisuus on täysin toisenlainen. Olen ihan hyvännäköinen (sillä perusteella ketkä ovat olleet minusta kiinnostuneita ennen lapsia), mukava, älykäs, kouluttautunut (mutten vielä mihinkään ammattiin valmistunut), harrastukset liikunnallisia/trendikkäitäkin. Näytän ikäisiäni reippaasti nuoremmalta, olen todella hoikka ja minulla on seksuaalitrauma vanhemmista miehistä, jotka melkein väkisin häiritsevät elämääni. Miten saan heidät pois kimpustani ilman, että täytyy taas alkaa polttamaan tupakkaa, juomaan kuin sieni, käyttämään huumeita ja piiloutumaan mielisairaaloihin? Yritin nyt kaunista tietä onneen tekemällä kaikki oikein, mutta nyt olen onneton aikuiselämässä, koska kukaan ei halua viettää aikaa kanssani, kukaan kenestä välitän. Äitinä huolestuttaa myös lasteni tulevaisuus, jos lapsellisemmat ja lapsellisemman näköiset kiinnostavat vanhoja miehiä näin valtavasti. Se vanhempi, joka kiinnostuu minusta, kiinnostuu varmasti myös lapsistani. Jos saisin minulle sopivan parin, se hillitsisi varmaan myös vanhempia miehiä kimpustani. Asuinkaupungissani on ollut lapsiinsekaantumisongelmaa, jota haluaisin osaltani olla poistamassa esimerkilläni ottaa nuorempi mies (koska naisen ja nuoremman miehen suhde ei ole niin vaarallinen kuin miehen ja nuoremman naisen, joka voi johtaa siihen, että mies kiinnostuu koko ajan vaan nuoremmista ja nuoremmista, ja lopulta myös lapsista).
Voisitkohan sinä antaa asiantuntevan vastauksen tähän minua askarruttaneeseen seikkaan: mitä varten miesten boksereissa on olemassa keskellä sellainen aukko, välikkö? Käytetäänkö sitä jotta vessassa käynti hoituisi mutkattomammin? Jos niin, niin eikö olisi yhtä nopeaa vain laskea housuja hieman? Vai onko minulta jäänyt joku elintärkeä yksityiskohta huomioimatta... Tällä asialla en kehtaa vaivata muita kuin sinua!
Walter, nyt on hätä! Tapasin elämäni miehen viikonloppuna Tallinnassa G-Punkt- nimisessä homobaarissa. Olen siis heteroseksuaali nainen ja kyseessä oli paikan kalju, lihaksikas ovimies. Onko mahdollisuutta että könsikäs on hetero, ja mikä olisi paras & vähiten stalkkerimainen tapa lähestyä tätä tulevaa aviomiestäni näin meren ylitse? Näin kaukaa on hankala leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa!
Hei Walter! Autapa sekä minua että maan uroksia kinkkisessä pulmassa. Harrastaisin mielelläni irtoseksiä lukuisten partnerien kanssa, mutta kun se seksi on melkein aina näissä tapauksissa huonoa. Henkilökohtaisesti otan mieluummin vaikkapa turpaan kuin harrastan paskaa seksiä, joten ymmärtänet ongelman syvyyden. Tyypillisin - vaikkei ainoa - ongelma on miesten hätäisyys ja kovakouraisuus. Onko mitään tehtävissä vai pitääkö minun pitäytyä vakkarikumppaneissa vastaisuudessakin?
Parahin Walter. Mitenkään ammattitaitoasi kyseenalaistamatta ilmoittaisin, että vastauksesi Lindan ja Audreyn kysymykseen oli väärä. Näitä elättäjä-herrasmies -yksilöitä löytyy edelleen, jos vain osaa etsiä. Vaikeaksi asian tekee se, että kyseiset yksilöt ovat piiloutuneet dokaava-luuseri -kuoren alle ja pöllähtävät sieltä päivänvaloon vain ja ainoastaan silloin, kun joku sen arvoinen naishenkilö jaksaa jättää avarien jakamisen edes siihen asti, että promillet ovat tippuneet lähettyville nollaa.
Syy tähän dorka-kuoreen löytyy vastauksestasi: eihän sitä voi kaikille jätkille myöntää, että "moi oon tällänen naisia passaava lälly", vaan on parempi pitää yllä kylän kovimman stringihaukan mainetta. Leidien L&A kysymykseen viitaten ilmoittaisinkin ystävästäni, joka sopii heidän kuvaukseensa täydellisesti! Hänen suurimpiin huoliinsa kuuluu tällä hetkellä mm. se ahdistus, kun ei ole ketään kenelle tarjota illallisia. Kenen kanssa katsoa romanttisia ällöleffoja sohvalla ja kehen käyttää varojaan. Ainoat vaatimukset naisosapuolelle ovat: mukava, nätti ja sen hyväksyminen, että lapsen nimeksi tulee Sofia (Sofiesta voidaan neuvotella).
Siispä, rakas Walter, ehdottaisinkin, että ilmoittaisit leideille tästä viimeisestä tossutettavasta samuraista ja käsket heitä siirtää etsintänsä Suomen rakastetuimpaan kaupunkiin, Turkuun.
Hei Walter, minä ja kaunis vaimoni olemme viikko sitten ottaneet kissanpennun (se on kolme kuukautta, ja se on tosi söpö pikkudemoni – näyttää ihan ilvekseltä). Viikon sisään olen joutunut jo kahtena aamuna peräkkäin tekemään omat voileipäni ja lämmittämään itse (vaimon valmiiksi laittamaa) ruokaa päivälliseksi (olkoonkin, että salaatti oli valmiiksi pilkottu, mokoma feministi). Tämän lisäksi hän ei enää suostu odottamaan, kun istun koneella aamuviiteen, vaan menee itse nukkumaan jo kahdelta. Kysymykseni onkin, parahin Walter, onko rakkaus nyt loppu? Miten minun pitää nyt kouluttaa häntä, vai pitäisikö minun tällä kertaa vain antaa hänelle anteeksi?
Mieltäni on askarruttanut, että mitä hajuvettä mahtaa käyttää superkokki Tomi Björck? Satuin kulkemaan hänen ohitseen Helsingin keskustassa ja tuoksu oli lähes huumaava, ellei peräti hypnoottinen. Voiko hänen menestyksensä takana olla tämä mielen vangitseva hajuvesi?
Parahin Walter! Luin vastauksesi herralle Pin-upien metsästykseen. Yksi tieto puuttui kuitenkin vastauksestasi kokonaan. Täältä löytyy lauma kurvikkaita kissoja, joiden menokalenteri löytyy suoraan sivuilta. Joukossa myös sinkkuja!
Aamuisilla rullaluistelulenkeilläni joudun ihmettelemään perin miehekästä shortsieni etumusta, kun näitä parikymppisiä uhkeita/pienenpieniä kauniita blondeja ajelee suuria maansiirtokoneita tai järjestelee liikennettä hikisten pikipoikien seassa. Miksikä tällaista fetisismiä kutsutaan? Siis se kontrasti vain täräyttää hypotalamukseen aika pahasti.
Oi Walter, auttaisitko minua ja tyttöystävääni? Olemme pidempään miettineet, että kuinka upeaa olisikaan panna leffateatterin pimeydessä. Harmi vain, että ihmisiä on aina liikaa. Onko parempi mennä heti aamusta kattomaan leffaa vai alkaa hommiin ja olla välittämättä kateellisista ihmisistä ympärillä? Ja jos jää kiinni (ihan sama), niin tuleeko rankkua? Ja onko mitään asentoneuvoja? Kiitos jo etukäteen!
Auta minua, Walter! Olen löytänyt naisen, joka täyttää unelmani joka suhteessa. Olemme seurustelleet jo viisi vuotta, eikä suhde hiivu millään. Kemiat synkkaavat ja seksi on kiihkeää, ja jos olisin 30, veisin tämän tytön kihloihin ja alttarille välittömästi. Ongelmana on se, että olen vasta reilu parikymppinen. Opiskelijaelämä kutsuu, enkä haluaisi jättää elämänkirjassani väliin villejä sinkkuvuosia. Olen siis kammottavassa pattitilanteessa: jos lähden suhteesta, tiedän, etten tule ikinä löytämään yhtä täydellistä tyttöä. Toisaalta jos jään, tiedän, että nelikymppisenä vituttaa ankarasti "hukattu nuoruus". Mitä teen? Onko minulla mitään keinoa viestiä tyttöystävälleni häntä loukkaamatta, että haluaisin elää hetken sinkkuna (silti häntä tapaillen), jonka jälkeen 28-vuotiaana palaisin hänen luokseen, perustaisimme perheen ja eläisimme onnellisena elämämme loppuun asti? Vai tuhoanko vain unelmieni suhteen nostamalla asian esille?
Miesten yksirivisissä puvuissa on yleensä 2 tai 3 nappia. Jokin aika sitten kolmenappiset puvut olivat muotia, mutta minun silmäni ei niihin koskaan tottunut. Ilmeisesti ne eivät kuitenkaan olleet ensimmäistä kertaa muotia. Kummat ovat historiallisesti yleisemmin muodissa, kaksi- vai kolmenappiset puvut?
Onko sushi vielä IN?
Yksi sietämättömimmistä pikkumaneereista ihmisillä on sormen nuolaiseminen ennen kuin he kaivavat setelin lompakostaan kassalla. Etenkin kassan toisella puolen se saa veren kiehumaan. Aluksi suhtauduin siihen vain harmittomana tapana, joka kuuluu usein vanhoille ihmisille ja joka on samaan aikaan hieman koominen, arrogantti ja moukkamainen. Mutta kun näitä sormenlipaisijoita on toista kymmentä päivän aikana... Oma lukunsa ovat myös asiakkaat, jotka pitävät pullokuittia suussaan, koska käsiä ei ole osattu organisoida vapaiksi. Kysymys kuuluu: onko joillain ihmisillä niin erilainen sormenpään iho kuin muilla ja siksi kuivin sormin kaivaminen niin työlästä vai mistä tämä vastenmielinen tapa juontaa juurensa?
Walter! Olen vuosien varrella mietiskellyt, että oletko aina ollut sama persoona? Jos olet se sama, joka kertoi joskus tarinan, miten intialaisen seksigurun kehittelemä viesti sai naisen rakastumaan välittömästi, olet kykenevä vastaamaan seuraavaan kysymykseen. Oletko ikinä miettinyt, miten meidän suomalaisten valitsema uusi presidentti Sauli Niinistö vastaisi kysyttäessä, että mistä löydän elämäni rakkauden?
Muutin siis Helsinkiin (okei okei, Espooseen) kaksi vuotta sitten, ja edelleen on selvittämättä, minkä takia ihmiset lähtevät kävelemään metro- ja junalaitureilla eteenpäin junan tullessa. Koska nämä liikkuvat metalliputket pysähtyvät aina melko tarkasti samaan kohtaan, niin seisomalla oikealla ja samalla paikalla päivästä toiseen pääsee aina ensimmäiseksi ovien sivulle odottamaan sisäänryntäystä, kun taas kävelijät ovat usein kaukana ovista junan pysähtyessä.
Missä menee ja kenen kanssa kulkee nykyään kansanedustajamme Silvia Modig? Onko vielä sinkkuna taannoisen eronsa jäljiltä Rakel Liekistä? Tällähän nyt tähtään siihen, että tahtoisin kovasti viedä Silvian parille bisselle selvittääkseni, voisiko hän olla Elämäni Nainen. Tällainen fiilis on monestakin syystä vallannut mieleni jo pitkän aikaa sitten, enkä saa sielulleni rauhaa.
