Valikoiva parinmuodostus

Rikkaat naivat toisia rikkaita, koulutetut kiinnostuvat vain koulutetuista. Aviopuolison valinnan ratkaisevat edelleen tulo- ja koulutustaso. New Yorkin yliopiston sosiologian tutkija Florencia Torche on selvittänyt parinmuodostuksen perusteita Brasiliassa, Chilessä ja Meksikossa. Tulokset ovat selvät ja pätevät osin myös Suomessa.

Kehittyneissä maissa sukupuolten väliset koulutus- ja työllisyyserot ovat tasaantuneet. Naiset ovat monessa maassa yhtä koulutettuja tai jopa korkeammin koulutettuja kuin miehet, ja naisten asema työmarkkinoilla lähestyy hiljalleen miesten asemaa. Miehet voisivat preferoida suurituloisia naisia, eikä naisten tarvitse enää löytää mahdollisimman varakasta elättäjää, vaan he voisivat naida köyhän miehen rakkauden takia. Mutta millä perusteella pari valitaan?

Raha ratkaisee, väittää Torche. Valikoivalla parinmuodostuksella ja taloudellisella epätasa-arvolla on arveltu olevan yhteys – ja nyt se on todistettu. Mitä suuremmat tuloerot maassa on, sitä tiukemmin rikkaat naivat vain omista piireistään. Torchen laajan aineiston ja pitkittäistutkimusten mukaan koulutusryhmien väliset tuloerot selittävät avioitumispreferenssejä.

Meksikossa selvin tuloerokuilu syntyy perusasteen ja keskiasteen koulutuksen saaneiden välille. Tutkimuksesta käy ilmi, että vähän koulutetut avioituvat keskenään. Chilessä elintasokuilu erottaa akateemiset kaikista muista, eikä pieni yläluokka nai alempaa. Brasiliassa koulutusryhmien väliset tuloerot ovat pienemmät ja ryhmien avioitumisprofiilit tasaisemmat.

Täysin eri koulutustason päntänneet eivät juuri missään avioidu keskenään. Kouluttamattoman ja akateemisen "seka-avioliiton" todennäköisyys on Chilessä 0,003 ja Yhdysvalloissa 0,05 prosenttia. Tuloerojen jyrkentyminen johtaa koulutusryhmien välisten avioliittojen vähenemiseen.

Torchen mukaan miehet ja naiset ovat yhtä valikoivia parinvalinnassaan, mutta sukupuolilla on avioliitossa erilaiset roolit. Latinalaisissa maissa naiset jäävät edelleen usein kotiin. Yläluokan miehet valitsevat silti korkeakoulutetun vaimon, sillä heidän katsotaan tarjoavan perheelle kulttuurista pääomaa: heillä on paremmat sosiaaliset verkostot ja he kasvattavat "laadukkaampia lapsia".

Muun muassa perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on syyttänyt suomalaisia naisia liian korkean riman pitämisestä. Perhetutkija Anna Rotkirch, ovatko naiset nirsoja?

"Kaikki naiset kaikkialla, jos vain saavat itse valita, suosivat miehiä, joilla on tiettyjä ominaisuuksia. Miehillä ja naisilla on osittain samoja preferenssejä, kuten luotettavuus ja huumorintaju. Ulkonäkö on miehille tärkeämpää ja toisaalta naiset arvostavat miehen sosio-ekonomista asemaa. Suomalainen parinvalinta on mismatch. Vähän koulutetuilla miehillä on vähemmän naisia ja lapsia, ja koulutetuilla naisilla on usein ei-toivottua lapsettomuutta ja vaikeuksia löytää partneria. Miesten huonompi koulutus ei sinänsä estä pariutumista. Jos sulla on tuloja, se riittää", Rotkirch sanoo.

Elina Mäenpää on tutkinut puolisoiden ominaisuuksia nuorten suomalaisten naisten avoliitoissa. Ihmisillä on taipumus valita pari samankaltaisesta sosiaalisesta ryhmästä. Valintaan vaikuttavat yksilöiden henkilökohtaiset mieltymykset, yhteisön normit ja muut ulkopuoliset tekijät sekä parisuhdemarkkinoiden rakenteelliset tekijät (esimerkiksi opiskelijat hengaavat yliopistolla ja tutustuvat toisiinsa). Puoliso valitaan usein omasta kieliryhmästä ja samankokoisesta ja -tyyppisestä kunnasta. Erityisesti pääkaupunkiseudulla syntyneet suosivat heimolaisiaan. Ylempien toimihenkilöiden ja maatalousalalla työskentelevien lapset pysyvät tiukimmin kaltaistensa kanssa. Lähes puolessa avoliitoista puolisot kuuluvat yhteen muuttamisen hetkellä samaan koulutusryhmään. Naisella on yleisemmin miestä korkeampi koulutus. Työssäkäyvä menee todennäköisimmin kimppaan toisen työssäkäyvän kanssa ja opiskelija opiskelijan kanssa.

Mäenpään seurantatutkimuksen pareista kolmannes erosi, noin 39 prosenttia avioitui ja loput jatkoivat avoliitossa. Naimisiin päätyivät todennäköisimmin toimihenkilöperheestä tulevat ja suurituloiset. Kaksi maisteria pysyy varmimmin yhdessä. Suurin avoeron riski on akateemisella miehellä ja kouluttamattomalla naisella. Pienituloiset miehet päätyvät helposti sinkuiksi.

"Taipumus homogamiaan [puolisoiden ominaisuuksien samankaltaisuuteen] on voimakkaampaa koulutusasteen kuin tulojen suhteen. Erityisesti korkea-asteen koulutuksen saaneet erottuvat muista. Tuloissa esiintyy taipumusta valita puoliso siten, että miehellä on jonkin verran korkeammat tulot kuin naisella, kun taas koulutuksessa asetelma on hyvinkin symmetrinen sukupuolen mukaan", tiivistää väitöskirjaa tekevä Elina Mäenpää.

Lähteet: Demography, May 2010. Elina Mäenpään sosiologian gradu 2007. Timo Nikander: Avioliitot koulutuksen mukaan -taulukko, Tilastokeskus.