Seison pihamaalla, jonne tupakkalaki ei tule koskaan ulottumaan. Vain ihme voisi estää 1500 pipopäätä sytyttelemästä smarttisätkiään missä he haluavat.
Ajattelen ammoista ysiluokkaani, jolla oli 30 oppilasta, ja kerron määrän viidelläkymmenellä. I smell trouble.
Suomen suurin ammatillinen oppilaitos kouluttaa duunareita: autonasentajia, levyseppähitsaajia, koneistajia, rakennusmiehiä, maalareita, sähköasentajia… Perinteisiä, näkymättömiä ammatteja, jotka noteerataan vain, kun piha on aamulla auraamatta tai auto pitäisi äkkiä saada kuntoon. Tai kun iskee työvoimapula.
Kenestä putkimies?
Luojan kiitos en ole enää 16-vuotias. Mutta ajatellaanpa, jos olisin. Minun pitäisi tehdä yksi elämäni keskeisistä päätöksistä: mikä minusta tulee isona?
Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan 50 prosenttia suomalaisista 15–24-vuotiaista miehistä ja 40 prosenttia naisista haluaisivat olla julkisuuden henkilöitä. Heltechkin on jo antanut pikkusormen seiskajulkisuuden ihmeelliselle maailmalle. Äijähommien lisäksi Heltech kouluttaa media-assistentteja, jotka pääsevät ainakin mielikuvissaan lähemmäs julksuuden ihmeellistä maailmaa.
Fine, mutta jos vessanpönttöni vuotaa, kuka sen haluaisi korjata? Muutaman vuoden sisällä kysymys tulee olemaan ajankohtaisempi kuin koskaan.
Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2010 jälkeen vain 65 vuotta täyttäneen väestön määrä kasvaa ja nuoremman väestön määrä vähenee. Tämä koskee myös 15–64-vuotiaita. Vuoteen 2030 mennessä työikäisen väestön määrän on laskettu pienentyneen noin 400 000 henkilöllä. Nopeinta lasku on 2010-luvulla, jolloin vuosittainen poistuma on suurimmillaan lähes 30 000.
Suomessa työvoimapula on perinteisesti ratkaistu turvautumalla työvoimareserveihin: naisiin, ristilautaiset ikkunat taakseen jättäneeseen maaseudun ylijäämäväestöön, opiskelijoihin. Nyt ainoa jäljellä oleva reservi on työttömät, jotka ovat kuitenkin tahoillaan syrjäytyneet tai jääneet auttamatta teknologisen kehityksen ulkopuolelle. Poliittisessa jargonissa tätä kutsutaan rakenteelliseksi työttömyydeksi, suomeksi se tarkoittaa kärryiltä putoamista.
“Jos olet aikanaan ollut kartanpiirtäjä, mutta olet piirtänyt käsin, niin ei auta, vaikka olisit maailman paras piirtäjä, jos et hallitse tietotekniikkaa”, sanoo Leena Munukka, Vallilan pääopo.
Imago on ongelma
Töitä ammattikoululaisille siis on. Ongelmana onkin lähinnä se, ettei kartanpiirtäminen ole ammattina niitä seksikkäimpiä. Ammattikouluilla on selkeä imago-ongelma.
“Kyllä, ehdottomasti. Mielikuvat esimerkiksi metalliteollisuuden työpaikoista ovat 50 vuoden takaa. Kuvitellaan, että metalliteollisuus on raskasta ja likaista työtä, vaikka tänä päivänä alalla käytetään runsaasti tietotekniikkaa ja huipputeknologisia sovelluksia”, Munukka vakuuttelee.
Työmarkkinoilta kantautuvat uutiset vaikuttavat suoraan nuorten valintoihin: kun jokin ala irtisanoo, putoavat hakijamäärät kyseisellä alalla samaan tahtiin. Potentiaalinen amislainen joutuu ottamaan ammatinvalintaprosessissaan huomioon kiinailmiön perusteena muiden joukossa.
Mitäpä jos menisi kuitenkin lukioon?
“Yliarvostettu”, Munukka kuvaa ylioppilastutkintoa.
“Todelliseen umpiperään tänä päivänä ajautuvat lukiolaiset, joilla on heikko päästötodistus. Saan joka syksy liudan puheluita ylioppilailta, jotka kysyvät olisiko meillä mitään opiskelupaikkoja jäljellä. Harvemmin on.”
Kun lukion ennen katsottiin avaavan ovet kaikkiin mahdollisiin jatkokoulutuksiin, joutuvat heikommin menestyneet ylioppilaat tänä päivänä miettimään tosissaan omaa paikkaansa auringossa.
“Fiksu koettaa saada mahdollisimman hyvän ysiluokan todistuksen. Numeroilla, joilla pääsee tiettyihin lukioihin, ei pääse läheskään kaikille ammattikoulujen linjoille”.
Tänä päivänä ammattikoulun käynyt oppilas saa pyrkiä halutessaan vaikka yliopistoon siinä missä lukiolainenkin. Lisäksi ammattikoululainen voi suorittaa nk. kaksoistutkinnon, jossa oppilas suorittaa päällekkäin sekä lukio- että ammattitutkinnon.
“It´s a jungle out there”
Amislaiset, joita Munukka kutsuu hienotunteisesti ”toiminnalliseksi oppilasmateriaaliksi”, ovat koulussa tekemässä asioita. Kuten opettelemassa kiinteistönhuoltoa.
“Moi pojat.”
“Mhööh.”
“Mitäs te teette”, Munukka yrittää.
“Mmä tiä. Jotain kylmävesisysteemii.”
“Pojat, te säädätte lämpöpatterien kylmä- ja lämminvesitermostaatteja”, opettaja korjaa.
“No vittu.”
Samaan aikaan lasiseinäisessä luokassa on menossa teoriaoppitunti. Oppilaat näyttävät pulpeteille valutetulta plasmalta amisunivormuissaan: pipoissa, löysissä farkuissa ja ylipäätään kaikessa, mikä näyttää liian suurelta. Näen myös neliömetreittäin aknen peittämää ihoa ja kuulokkeiden peittämiä korvia.
“It´s a jungle out there”, sanoo Jari (nimi muutettu), erään ammattikoulun opettaja, ”mutta jonkunhan täytyy niitä ojiakin kaivaa.”
Opettajan muinoin niin arvostettua ammattia ei käy kateeksi, kun Jari kertoo työstään.
“Neljäsosa tunnista menee ensin siihen, että saa oppilailta pipot pois päästä ja kuulokkeet korvista, kännykät ja Gameboyt sammuksiin. Mä jaksan vielä vaatia näitä asioita, koska en ole ollut alalla kauhean pitkään, mutta ehkä mä jossakin vaiheessa luovutan niin kuin kaikki vanhemmat opettajat.”
“Kaunis ajatushan siinä takana on, että erityisoppilaat saadaan osaksi tavallista joukkoa, mutta 30 oppilaan luokassa pitäisi olla ihan fakiiri, jotta pystyisi vielä antamaan erityishuomiota tällaiselle oppilaalle.”
Jari sanoo, että karkeasti kolmasosa hänen oppilaistaan on ainesta, jonka tulevaisuus työelämässä ei vakuuta.
“Jos jäbä saa kuuden kuukauden sisällä kolmesta harjoittelupaikasta potkut, niin kyllä mä ihmettelen, mistä se tulee palkkansa ansaitsemaan.”
Hälyttävintä Jarin mielestä on kuitenkin se, että peruskoulusta virtaa amiksen penkeille porukkaa, jotka osaavat hädin tuskin kirjoittaa.
“Täällä annetaan armosta ykkösiä todistukseen, mutta peruskoulusta päästäkseen ei näköjään vaadita mitään. Oppilaat halutaan vaan selkeästi ulos sieltä putkesta muiden vaivoiksi. Osa oppilaista elää jossain ihan omassa maailmassa pelien ja kännyköiden kanssa. Musta se on pelottavaa.”
Jarilla ei ole mullistavia keinoja kurinpalautuksen järjestämiseksi.
“Osa häiriöistä johtuu tietysti ihan siitä, että oppilaat ovat niin nuoria kouluun tullessaan. Kaveripiiri vaikuttaa paljon, mutta tärkeimmän kurinpitokeskuksen pitäisi olla oma perhe: oppilas on aina omien kotiolojensa peili.”
Kun osaa ite
“Ei kiinnosta lukeminen”, koneistajaksi opiskeleva Joni, 18, perustelee amikseen tuloaan.
“Saa nopeesti ammatin. Tää on hyvä vaihtoehto, jos tietää mitä haluu”, vieressä istuva Ville sanoo. Ville haluaa kokiksi.
“Mä käyn Perhoo mut käyn Vallilassa syömässä kun meillä on niin paskat mätöt.”
Kummankin koulunkäynti on yskinyt. Joni on jäänyt pari kertaa luokalle, ja Ville on kertaalleen erotettu koulusta.
“Oli henkilökohtasii ongelmii, mutsi heitti himasta ku täytin 17. Piti ettii kämpät ja muut. Opintotukijärjestelmä on ihan perseestä, vanhempien tulot vaikuttaa kunnes sä oot 20-vuotias. Voitsä laittaa tän siihen juttuun”, Ville kertoo.
Villen kävi kuitenkin hyvin, koska koulu otti hänet takaisin kesällä järjestetyn motivaatiohaastattelun perusteella.
Perho on kansanvälisestikin arvostettu koulu, jossa hyviä tapoja korostetaan joka käänteessä. Tarjoilijan tai keittiömestarin fasadi ei saisi koskaan pettää asiakkaiden nähden, joten itsehillintää olisi opeteltava jo nyt.
Ville tekee asiat omalla tavallaan.
“Tää on aikuisopiskeluu, et en mä lähe mihinkä tuntiosaamisiin. Jos osaa tentissä ne asiat, ni mitä vittuu”, Ville tokaisee ja muistelee tyytyväisenä jonkun nykyisistä TV-kokeista saaneen potkut Perhosta.
Kun puhe kääntyy itse työhön, Ville kuulostaa skarpilta. Hyvin aikuiselta.
Hän työskentelee jo osa-aikaisena kokkina Kalliolaisessa ravintolassa, jossa hän on kiireisimpinä iltoina värkännyt yksin ateriat 50 hengen seurueille. Hänellä on selkeä mielipide hyvästä työpaikasta (”joustava, itsenäiseen ajatteluun houkutteleva ja hyvin palkattu”), ja hän kokee olevansa omalla alallaan.
Näin nippa nappa täysi-ikäinen Ville on jo omillaan, toisin kuin lukiota tahkoavat ikätoverinsa, joilla sopivan ammatin valitseminen, saati ensimmäinen oikea työpaikka, ovat vasta kaukaisia aikuisten asioita.
Harmi, ettei ammattikoulun mainosta kuvata juuri nyt, tässä oppilaskahvion pöydässä, jonka ääressä Ville vastaa kysymykseen, miksi hän viihtyy työssään.
“Siit tulee hyvä olo ku huomaat et osaat ite.”
Töitä on tekevälle
Jonin mutkitteleva tarina alkaa samalla tavalla kuin Villen: äiti näytti ovea, kun Joni hankki viikkorahat bisneksillä, jotka eivät kestä päivänvaloa. Koulunkäyntimotivaatio on välillä kortilla.
“No ei se oo mitään herkkuu tsekkaa jotain vitun sorvii kolkyt tuntii viikos. Ja sit mä oon noitten entisten juttujen takii tääl koulus silmätikku, opettajat puhuu paskaa selän takana.”
Mutta kuitenkin:
“On se hyvä et sulla on joku paperi mitä sä voit näyttää työnantajalle”, Joni sanoo ja jatkaa innostuneena tavalla, joka saa AY-väen niskakarvat pystyyn.
“Enkä mä jaksais chillaa himas jotain kymmenen vuotta, kyl mä haluun töitä tehä. Se on ihan paskaa, et Suomes ei oo töitä. Työttömät on ihmisii, jotka ei ees haluu mennä töihin. Ihan himmeetä, et ne vaan makaa himas ja tonnit juoksee. Kyl sulle aina jotain löytyy, jos et oo turhan tarkka siitä mihin meet. Mut se on nää kermaperseet, ku lukee itelleen niin hienot ammatit, ettei ne voi enää mennä mihinkään huonompiin duuneihin. Ne lukee viistoist vuotta ihme kirurgiks, joille on tarjolla Suomessa tasan yks työpaikka.”
“Hyvä työpaikka on sellanen, missä työ ei oo ihan yksinkertasta yhtä ja samaa. Palkkaa pitää tulla niin, et saa maksettuu vuokran ja välttämättömät, ja voi käydä vetää perjantaisin pari bissee.”
Villessä ja Jonissa luimii terve suomalainen herraviha. Halveksittavampaa olentoa heidän on vaikeampaa kuvitella kuin Kulosaaressa tai ”jossain vitun Espoossa” asuva ikätoveri, jolle ”faija ostaa Bemarin heti kun ne täyttää 18” ja joka ”suunnittelee jotain vitun kotisivuja valkoselle talolle ja sit rupee itkee ku pitäis oikeesti ruveta puskee duunia.”
Ehkä kysymys ei ole niinkään siitä, että yhteiskunnassa ei arvostettaisi tiettyjä ammatteja sinänsä, vaan siitä, että asenteet duunareiden, keskiluokan ja harvojen rikkaiden välillä ovat niin luutuneita. Sukupolvelta toiselle siirtyvät ennakkoluulot estävät näkemästä, että jokaista tarvitaan Oy Suomi Ab:ssä.
Kun puusepän pojasta tuli aikanaan puuseppä, nyt hänestä pitää tulla vähintään datanomi. Ajan henki tukee “elinikäistä oppimista”, aivan kuin ihmisellä ei olisi enää oikeutta olla kahdeksasta neljään -duunari, joka käyttää vuorokaudestaan suurimman osan johonkin muuhun kuin työntekoon.
Perusduuni on kipeästi arvostuksen puutteessa, kun joka toinen haluaa olla Idoli. Akateeminen työttömyys vain kasvaa, mutta käden taitojen heikko arvostus ohjaa nuoret lukioihin ja loppumattomille välivuosille itseään etsimään.
Tää on Vallila
Vedetään vielä sauhut Jonin ja Villen kanssa. Puhutaan vapaa-ajasta, viinanjuonnista, amislaisten ulkoisista tunnusmerkeistä, kurinpidollisista ongelmista.
“Tääl on ollu kiljupannui käymässä. Ja jengi blaadaa välitunnil pilvee”, Joni väittää.
Te valehtelette.
“Vittu, tää on Vallila!”
Amis-tyyli
- Ruutupaita.Aholaita-mallia, vuorillinen metsurimalli. Paitaan voi yhdistää farkku- tai pilottirotsin, 501-henkiset farkut ja pikkukengät tennissukilla. Sopii hyvn myös verkkareiden pariksi.
- Lippis. Mikä hyvänsä mainoslakki käy, kunhan lippa on suorassa tai jopa aavistuksen ylöspäin kovertunut.
- Viikset. Orastavat haituvat, jotka eivät vielä oikeuta lempinimeen ”Burt.”
- Pipo. Syvällä päässä, kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa. Voidaan yhdistää lököttäviin farkkuihin ja XXL-kokoisiin takkeihin ja puseroihin.
- MP3-soitin. Kovalla, jotta opettajan ääni ei häiritsisi kuuntelukokemusta.
- Corolla (Däksä) tai Mazda. Klassiset amisautot, joiden tuning herättää ihailua. Peltivauriot ja rumat maalit antavat katu-uskottavuutta.
- Musiikki. Mr. President, Captain Jack, E-rotic, Aqua, Popeda, 2 unlimited, Daze...
- Muijat. Jessica Alba.
- Kirjallisuus. GTI-lehti
Lähteet: Amis Plaza II, Amis Files
Paljonko heitä on?
Vuonna 2002 ammatillista peruskoulutusta sai 139 000 oppilasta 350 eri oppilaitoksessa. On arvioitu, että 1995–2010 työelämästä poistuu 820 000 henkeä. Tilalle tarvitaan 1050 000 työntekijää, joista kolmasosalla toivotaan olevan ammatillinen koulutus.
Lähde: Opetusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelma 2004 - 2007.
Amislaisia mekin
- Mika Häkkinen, formulakuski
- Jere Karalahti, jääkiekkoilija
- Ilpo Larha, palkkamurhaaja
- Mika Strömberg, jääkiekkoilija
- Pate Mustajärvi, laulaja
- Mika Salo, formulakuski
- Janne Hänninen, pikaluistelija
- Lasse Virén, kansanedustaja
- Maukka Perusjätkä, muusikko
- Matti Ahde, kansanedustaja
- Sedu Koskinen, ravintoloitsija
- Jope Ruonansuu, viihdetaiteilja
- Raimo Helminen, jääkiekkoilija
- Kimi Räikkönen, formulakuski
121 kommenttia
opintojen_orja
25.11.2004 22:38
Ei voi kuin nostaa hattua näille oikean työn tekijöille. Tämä yhteiskunta on niin kieroutunut persielleen, että ei nähdä mihin tarvitaan näitä oikeita työntekijöitä. Meikäläinenkin on valinnut lukion ja yliopiston pitkän polun ja kyllä potuttaa.. Useammat tutut kahden-kolmen vuoden ammatitutkinnolla elävät taatusti huomattavasti nautinnollisempaa elämää kuin minä ikinä koskaan (niin, olen varmaan sen verran suorittamiskeskeinenkin). Minä varmaan joudun uudelleen kouluttamaan itseäni koko elämän, jos haluan leivässä pysyä alallani.
Narinaa narinaa. Kaduttaa vaan, kun itse ei uskaltanut aikanaan mennä lukion sijasta ammattikouluun.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Blackutter
25.11.2004 22:50
Vaikka Villen mielipiteet meistä espoolaisista ei olekaan kovin mairitteleva, niin työttömistä hän sentään puhuu oikealla asenteella. Onneksi nuorisossa näyttää vielä olevan särmää. Toivottavasti moni kolmikymppinen loinen lukee haastattelun, ajaa partansa, lukee sunnuntaihesarin ja hankkii rehellisen työn. En tarkoita nyt ihmisiä, jotka juoksevat työhaastatteluissa ja yrittävät parhaansa vaan niitä, joita ei työt kiinnosta kun sossunkin avulla elää. Miksi ..tussa me teille maksetaan tukea?!? Töihin siitä.
Artikkelista sen verran, että tarvitaanhan duunareita ja rahaakin ehtivät tienata paremmin kuin pitkään opiskeleva akateeminen, mutta olisiko syytä opettaa heille vähän lisää opiskelua ja yleissivistystä? Näin voisivat edes itse ottaa asioista selvää opintojensa jälkeen. Vai eikö ketään kiinnosta?
BU
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Fraternite
26.11.2004 01:49
Olis hienoo kun duunaritkin hyväksyttäs paremmin yhteiskuntaan, kuitenkin kaikki tarvii niitä. Pikkasen arvostusta ja vähemmän alaspäin kattomista. Kaikista on kettumaista olla ei mitään, eikö? Monasti duunariyhteisössä on parhaat työilmapiirit. Kenties korkeammin koulutetuilla olis jotain opittavaa heiltä. Kuitenkin duunissa pitäs jaksaakin. Monenlaista olen itse nähnyt elämässä, akateemista polkua ja tätä amista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MrStandardi
26.11.2004 09:02
Tulot kunniaan.
Jutusta puuttui vielä n. 19-25v. osuus, eli ne jotka ovat jo valmistuneet ja (toivottavasti) puskevat duunissa. Vaikka nimettöminä, palkat esiin ja rehelliset uranäkymät. Kyllä siinä saattaisi hiukan aikaan miettiä, kun valinnoille voidaan alkaa laskemaan hintoja.
Ainiin. Duunarina on yksi etu. Kun firma kaatuu, ammattitaito on edelleen hyppysissä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Think
26.11.2004 10:05
Kunnioituksen pitää toimia molempaan suuntaan. Itse olen akateemisen polun käynyt ja huomaan toisinaan, että myös nämä "duunarit" halveksivat pitkään opiskelleita. Itse olen useimmiten saanut kaikin puolin hyvää palvelua monissa paikoissa arvostamalla niin omaa kuin muidenkin työtä samalla tavalla, mutta kaikenlaisia esimerkkejä sitä on tullut kuultua. Duunareidenkin on hyvä muistaa, että ihminen joka on opiskellut 18 vuotta elämästään ei välttämättä saa juurikaan sen ihmeellisempää palkkaa kuin ammattikoulun käynyt putkimies. Siitä huomimatta hän on jaksanut opiskella pitkään, koska on nykyään ns. kutsumusammatissaan. Näkökulmia on aina monia... Kunnioittakaa siis niin omaa kuin muidenkin työpanosta, työstä riippumatta.
Hyvä artikkeli, josta olisi syytä puhua enemmänkin...[SIGNATURE]
_______________________
Vastaa kommenttiinKun olet passikuvasi näköinen, olet matkan tarpeessa[/SIGNATURE]
Vastaa kommenttiin
Vituneinstein
26.11.2004 10:18
Pakko tunnustaa, että olen putkimiehille yms. kateellinen. Itselläni on akateeminen tutkinto takana ja työttömyys edessä. Ei paljon naurata, kun kaikki työ- ja apurahahakemukset menee kiville, vaikka valmistuinkin parhailla mahdollisilla papereilla. Jos olisin putkimies, nyt mulla olisi jo hyvin pyörivä oma bisnes menossa...
Mutta toisaalta, olishan se aika tympeetä hommaa rassata putkia vuodesta toiseen. Sitten kun vihdoin löydän oman alan töitä, kateus duunareille katoaa kyllä saman tien.
Suomessa koulutetaan muuten ihan liikaa jengiä ja liian korkeasti. Tiesittekö että joulupukiksikin voi jo opiskella ammattikorkeakoulussa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jani
26.11.2004 10:32
Kyllahan joku tutkija taannoin sanoi, etta jos pateva kaveri alkaa heti amiksen jalkeen tehda duunia, niin sen kokonaistulot pysyvat pitkaan parempina kuin kaverin joka kay lukion ja kouluttautuu kenties jopa tohtoriksi asti.
Itse olen opiskellut jos vuodesta 1996 asti (laiskasti)
ja tehnyt siina ohella alan hommia tahan paivaan.
Talla hetkella tienaan reissurahoja raksahommissa joita tulee tehtya 48-56 tuntia viikossa.
Vastaa kommenttiinJos olisin tehnyt tota samaa siita asti kun olin 17,
olisin tienannut aika mukavasti hilloa, mutta kylla ois paa hajonnut tai sitten olisin paljon erilainen ihmisena. Kyllahan monella amiksesta valmistuneella kaverilla on lahes aina ollut enemman fyrkkaa kuin meikalaisella, mutta ei se fyrkka oo kaikkea....
Vastaa kommenttiin
Automaatioamis
26.11.2004 10:38
Hyvä artikkeli. Tottakai amislaiset saavat koulunjälkeen parempaa palkkaa kun kaupankassoilla istuvat lukiolaiset. Edellyttäen tietenkin, että saa oman alansa töitä. Itse tienaan mukavasti käytyäni ammattikoulussa automaatiotekniikan linjan ja päästyäni oman alani hommiin. Työ on mukavaa ja vaihtelevaa, ja hötkyilläkään ei tarvitse niska limassa. Työ ajat on liukuvat ja elämä muutenkin mallillaan. kuten artikkelissakin mainittiin antaa ammattikoulu yleisen jatko-opiskelukelpoisuuden yhtälailla kuin lukio, joten silläkään saralla ei huonommaksi me amislaiset jäädä. Nyt opiskelen erikseen iltaisin työn ohella lukion pitkän matematiikan, ja käytän yleistä jatko-opiskelukelpoisuutta hyväkseni pyrkimällä tkk:lle/stadiaan. Amis VOI siis olla parempi vaihtoehto kun se aina niin yliarvopstettu lukio. Tsemppiä kaikille mitä ikinä teettekin.
Vastaa kommenttiin-Idi1
Vastaa kommenttiin
perustyolainen
26.11.2004 10:52
Ja toi on totta, että välitunneilla blaadataan pilveä. Ainakin käpylän amiksessa oli noin 20 henkilöä jotka tekivät sitä lähes päivittäin. Suurin osa näistä pilvipäistä sai vakituisen työpaikan ja kukaan ei huomaa asiaa vaikka karibiannortti palaa vieläkin lähespäivittäin. Mitäs jos se kotonakasvatettu yrtti ei olekkaan tupakkaa vahvempi/pahempi aine??
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
itsenahnyt
26.11.2004 11:29
Itse olen nähnyt omassa elämässäni asiasta usean puolen: Ensin yliopistoon, siellä pari vuotta ja sitten ammatilliseen oppilaitokseen ja sen jälkeen kunnon duunarihommaan ja sitten... KYLLÄ ROUTA PORSAAN KOTIIN AJOI. Eli takaisin yliopistoon ja hankkimaan parempi ammatti. Valmistuttuani työttömyyttä ei todellakaan ole odotettavissa.
AmmattiMIES voi päästä samoille palkoille kuin akateeminen NAINEN ja kivoihin hommiin. En todellakaan suosittele duunariutta naisille. Tämän maan todelliset työnorjat ovat naisia. Joko duunarinaisia, jotka tekevät huonolla palkalla kaikki paskaduunit tai akateemisia pätkätyöläisiä.
Jokainen tekee itse valintansa. Turha siitä on olla muille katkera. Oy Suomi Ab tarvitsee kaikenlaisia työntekijöitä. Toiset sitten hankkivat paremman koulutuksen, kun siihen pystyvät. Mielestäni on turha asettaa eri koulutuksen saaneita työntekijöitä vastakkain. Ongelmana näyttää olevan suuri määrä porukkaa, joka ei tee tukirahojensa eteen yhtään mitään. Toiset opiskelevat, toiset hoitavat omaisiaan kotonaan ja toiset vain makaavat kotona tekemättä mitään.
Yksi ongelma on myös se, että jotkut työntekijät saavat niin huonoa palkkaa, että yhteiskunnan on tultava vastaan jotta ihminen selviää. On turha vedota duunariammattien imago-ongelmaan, kun ongelmat ovat ihan todellisia: painat niska limassa duunia ja elät kädestä suuhun kitkuttaen päivästä toiseen.
Henkilö, joka ei ole tarpeeksi töitä elämässään tehnyt ei ehkä tajua, että sillä mitä työksesi teet on merkitystä. Kyllähän mikä tahansa kesätyönä menee mutta entä, jos joutuu tekemään samaa hommaa vuodesta toiseen ja tuo homma on perseestä. Ihmisellä, joka tyytyy hommaan, jossa ei tarvitse pahemmin käyttää päätään, on aika pahasti vikaa päässään. Olen myös nähnyt sen, että vaikka alunperin vikaa ei olisi ollutkaan, jos paskaduunia vuosikaudet painat, niin sitä vikaa kyllä tulee (ei tarvinnut kuin katsella työtovereitaan).
Kannattaisi ehkä tehdä juttu aikuisista duunareista ja puhua siinä jutussa asiat halki. Nyt juttu oli amiksesta ja kakaroista, joilta puuttuu elämänkokemus.
Duunareita on kaikenlaisia, osalla menee helvetin huonosti, huonosti, hyvin tai helvetin hyvin.
Vastaa kommenttiinAkateemisia on kaikenlaisia, osalla menee helvetin huonosti, huonosti, hyvin tai helvetin hyvin. Elämää selittää myös muut asiat kuin koulutus tai mitä teet työksesi.
Vastaa kommenttiin
Thodin
26.11.2004 13:50
Kävin aikoinaan 1986 ysiluokan Aleksis Kiven peruskoulussa. Meidät vietiin kerran Vallilan amikseen tutustumiskäynnille ja siellä meille suoraan ilmoitettiin että he ottavat meidät kaikki peruskoulun jälkeen sinne eikä muita vaihtoehtoja kannata edes harkita koska Aleksis Kiven oppilaat ovat tunnetusti niin huonoja että te ette kelpaa mihinkään Hesan lukioon.
Vastaa kommenttiinMinä ja muutamat muut päätimme silloin että Vallilaa ei edes harkita.
80-luvulla sillä koululla oli mainetta liimanhaistelijoiden paikkana.
Jatkoin aikoinaan Alppilan lukioon ja en ole koskaan katunut sitä.
Vastaa kommenttiin
venepummi
26.11.2004 14:08
On se hauska lukea näitä ns. Nuorison juttuja. En oo oitekkään mikään vanha äijä, mutta onnekseni tupon "mitä tulevaisuudessa" vaiheen läpikäynyt.
Juttu on oikeasti aika yksinkertainen: Jos olet hyvä oppimaan siitä mitä teet, niin tulevaisuus tuo tullessaan sellaisia asioita, mihin ei ole ollenkaan varautunut. Ite olen lukion ja sen jälkeen AMKK:n käynyt, ja opiskeluvalinnat tehtiin pahimman ATK-hypen aikaan. En mennyt ATK puolelle, kun homma ei tuntunut omalta, vaikka oma kone on ollut nurkissa rippikoulusta lähtien. Nyt on ATK-insinöörejä työttömänä ja osa ihan duuniloukussa ja burnoutissa, ja mulla taas on duunia silleen että pitää useammin kieltäytyä kuin ottaa vastaan. Joskus juniorina pistin tavoitteita ja valmistumisen jälkeen esim se paljonko rahaa saa kuukaudessa meni rikki ekana vuonna.
Kuulostaa vitunmoiselta egotripiltä, mutta mä en todellakaan ole mikään lahjakas, ainoastaan sisukas ja nöyrällä asenteella opetellut ne asiata mitä minkäkin tehtävän hoitaminen vaatii. Samaan nippuun voi lisätä sen, että en oo koskaan ylenkatsonut kenenkään toisen duunia. Jokainen on omalla alallaan ammattihenkilö.
Eli ne jotka dissaa Ammattikoulun ja lähtee yliopistolle vain siksi, että pitäis saada parempaa duunia, ovat vaan yksinkertaisesti väärässä. Otat paskat papeerit yliopistosdta ja et oo tehny oikeaa päivätyötä ennekuin oot 35 v ja se on moro. On muuten vaikeampi saada duunia kuin kellään. Ja duunithan ei parane siitä mikä koulutus on, paskaa tulee käteen joka tapauksessa. Paska on vaan eri tasolla.
Lisäksi oon huomannu että sisukkaasti tekemällä "huonommallakin" koulutuksella ajaa ohi monesta "paremmin" koulutetusta ajan kanssa. Tuo lähtötaso tasottuu viimeistään 35 vuotiaana, kun on oikeasti ammattitaitoinen. Eli ammattitatio kannattaa hankkia ja sitä kannattaa kehittää jatkuvasti ja koulumuotoinen opiskelu ei todellakaan ole kaikille se oikea paikka. Valitettavasti suurin osa porukasta on vaan niin kypsymättömiä, että ne tarvii koulumuotoisen opiskelun mukanatuomaa kaitsentaa.
Eli sis lyhyesti: Elämäänsä ei pysty pilaamaan ammatinvalinalla. Jos tekee väärän valinnan, niin sitten otetaan uudestaan vaikka aikuiskoulutuksella, oppisopimuksella, YK:lla, Valmiusjoukoilla tai vaikka muukalaislegioonalla. Ihan oikeasti sillä että onko alla bemari tai Deeäkksä ei ole vitunkaan väliä siihen kuinka hyvin elämästä selviää hengissä. Maailmassa on niin paljon isompia ja tärkeämpiä asioita kuin se, mikä on koulutus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
pznouz
26.11.2004 14:10
totta, kyllä se tupakkakin muutaman vuoden sisällä julistetaan laittomaksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Chief123
26.11.2004 14:22
Kyllähän nyt kunnollisia ja ammattitaitoisia duunareita kunnioittaa jokainen asioista jotain ymmärtävä ihminen! Mietitään vaikkapa putki- raksa- tai sähkömiehiä noin esimerkinomaisesti. Tosin ongelma tulee siinä, että moni duunarialojen ihmisistä ei ole näitä kunnollisia ja ammattitaitoisia. Jokainen joka on joskus tarvinnut duunareiden palveluksia vaikkapa remppaa teettäessään, tietää, ettei ole helppoa löytää kunnon tekijöitä.
Ja se on kyllä aivan tosi, että nykyään lukiota pidetään edelleen turhan suuressa arvossa verrattuna amikseen. Kuten jutussakin mainittiin, ovat heikoimmassa asemassa huonommin menestyneet ylioppilaat--> et pääse jatkamaan opiskeluja oikein mihinkään mielekkääseen paikkaan ammattikorkeakouluista tai yliopistoista puhumattakaan. Toki lukio antaa yleissivistystä joka tapauksessa enemmän kuin amis, mutta jos ajatellaan puhtaasti työllistymistä ja jatko-opintoja, on osa ylioppilaista pahassa raossa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Shack
26.11.2004 14:24
[LAINAUS]venepummi kirjoitti 26.11.2004 klo 14:08:
Eli sis lyhyesti: Elämäänsä ei pysty pilaamaan ammatinvalinalla. Jos tekee väärän valinnan, niin sitten otetaan uudestaan vaikka aikuiskoulutuksella, oppisopimuksella, YK:lla, Valmiusjoukoilla tai vaikka muukalaislegioonalla. Ihan oikeasti sillä että onko alla bemari tai Deeäkksä ei ole vitunkaan väliä siihen kuinka hyvin elämästä selviää hengissä. Maailmassa on niin paljon isompia ja tärkeämpiä asioita kuin se, mikä on koulutus.[/LAINAUS]
-Paremmin ei voisi asiaa ilmaista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marple
26.11.2004 16:34
Artikkeli liioittelee aika rankasti sita missa maarin Suomessa on luokkajako. Suomessa on sentaan mahdollista siirtya esimerkiksi puusepasta laakariksi yhdessa sukupolvessa, kun taas esimerkiksi Englannissa on erittain selkeasti yla-, keski- ja tyovaenluokkaisia ihmisia. Ja tyovaenluokasta eivat muut kuin urheilijat/ tahdet siirry ylaluokkaan, eivatka hekaan kaikkein korkeimpaan elittiin, aristokraattien pariin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kermaperse
26.11.2004 16:41
Tämä tuleva kirurgi tms., jolla on lukiosta E:n paperit, on tehnyt siivojan, tarjoilijan ja baarimikon hommia. Vanhempien ei ole tarvinnut elättää, eikä yhteiskunnan. Eräs ravintolapäällikkö sanoi minulle palkkaavansa mielummin lukiolaisia, jotka sitten kouluttaa tarjoilijan töihin, kun amis-vätyksiä, jotka kaipaavat jatkuvaa potkua persauksille. Tottakai hän palkkasi myös amislaisia, jotka osoittautuivat työhaastattelussa sopiviksi, sellaisia vain löytyi harvemmin.
Tätini on ammattikorkeakoulun opettaja ja harmittelee pakollista amiskiintiötä. Amiksesta tulevat harvoin osaavat kirjoittaa oikein tai keskustella saati sitten analysoida tai arvioida. En ihmettele yhtään. Kyllähän amiksesta pääsee korkeakouluihin (joihinkin), mutta sieltä ei välttämättä valmistuta parhain arvosanoin.
Tunnen monia amislaisia. Tytöt ovat monesti fiksuja ja kiinnostuneita omasta alastaan ja tuntemani pojat tyhmiä kuin saappaat. Sympaattisia, mutta yksinkertaisia.
Mutta onko vika koulussa vai siinä, millaisia ihmisiä sinne pyrkii?
Ja muuten, yksikään tuntemani amispoika ei ole työllistynyt koulunsa jälkeen. Ei kuulemma kiinnosta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kermaperse
26.11.2004 16:53
[LAINAUS]Think kirjoitti 26.11.2004 klo 10:05:
Kunnioituksen pitää toimia molempaan suuntaan. Itse olen akateemisen polun käynyt ja huomaan toisinaan, että myös nämä "duunarit" halveksivat pitkään opiskelleita.
[/LAINAUS]
Niin, kummasti noille amiksen lapsukaisille kelpaa kuitenkin lääkärin, opettajan tai vaikka lakimiehen palvelut.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
NeitiMarrasku
26.11.2004 17:51
Olen aina yrittänyt kunnioittaa ja pitää arvokkaana kaikenlaisia duuneja ja opiskeluvalintoja, pääasia jos henkilö kokee asian omaksee ja viihtyy valitsemallaan alalla. Itse olen tyytyväinen että olen opiskelemassa mieleistäni alaa yliopistossa ja ettää työkokemusta on aika monensorttisista hommista. Valitettavasti minun kohdallani olen harvemmin saanut samanlaista arvostusta ei-lukion käyneiltä, jotka ovat ottaneet asiakseen arvostella kuinka tylsää aineeni on jne.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MikkoAN1
26.11.2004 18:22
[LAINAUS]Marple kirjoitti 26.11.2004 klo 16:34:
Artikkeli liioittelee aika rankasti sita missa maarin Suomessa on luokkajako. Suomessa on sentaan mahdollista siirtya esimerkiksi puusepasta laakariksi yhdessa sukupolvessa, kun taas esimerkiksi Englannissa on erittain selkeasti yla-, keski- ja tyovaenluokkaisia ihmisia. Ja tyovaenluokasta eivat muut kuin urheilijat/ tahdet siirry ylaluokkaan, eivatka hekaan kaikkein korkeimpaan elittiin, aristokraattien pariin.[/LAINAUS]
Höpö höpö, wanhentuneita ovat 'tietosi'.
Ylaluokkaankin paasee nykyaan, vaikkapa sotilas-, virkamies, tms. uran loppupuolella, keskiluokkaan helpostikin.
Nama toki ovat pitkalinjan suorituksia, mutta eihan IT-miljonaariksi alle 30-vuotiaanakaan mikaan normi ole.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Atos
26.11.2004 18:40
Puhut asiaa MikkoAN1. Lisaksi, Marple, artikkelissa ei kasittaakseni viitattu mitenkaan Suomessa vallitsevaan luokkajakoon, ainoastaan duunareiden ja duunareiden lasten 'herravihaan'. Tama ei ole lahellekaan sama asia kuin luokkajako.
Suomessa ei siis tietenkaan minkaanasteista luokkajakoa ole, mutta Englanninkin sosiaalinen liikkuvuus on aivan eri luokkaa kuin viela muutama vuosikymmen sitten. Yliopistoja on niin paljon ja niin monen tasoisia, etta suurella osalla yla- ja ylempaan keskiluokkaan kuulumattomista on mahdollisuus kouluttaa itsensa.
Ns. alaluokan koyhyydesta ja sosiaalisesta syrjaytymisesta johtuvat ongelmat ovat tietenkin asia erikseen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Hitachi
26.11.2004 20:42
Amis-tyylistä puuttuu City-lehti. Voisitteko lisätä sen amis-kirjallisuuteen?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jannu1979
26.11.2004 22:04
[LAINAUS]MrStandardi kirjoitti 26.11.2004 klo 09:02:
Duunarina on yksi etu. Kun firma kaatuu, ammattitaito on edelleen hyppysissä.[/LAINAUS]
Jos firma kaatuu, yleensä juuri akateemiset ovat niitä, jotka voivat mennä toiseen yritykseen kysymään ihan erilaistakin työtä, edellyttäen, että heillä on tarpeeksi hyvä ja joustava koulutus sekä ammattitaito. Sorvaaja voi vain sorvata. Kun sorvaus korvataan jollain muulla tekniikalla, sorvaaja on työtön, eikä pääse töihin esimerkiksi hölynpölyassistentiksi näennäisen kompetenssin (eli soveltuvan koulutuksen/ammattitaidon) puutteen vuoksi.
Vaikka ammattitaito on siis duunareilla hyppysissä firman konkurssin jälkeenkin, sen käyttömahdollisuuksia ei ole niin paljon kuin joka suuntaan taipuvilla akateemisilla. Kannattaa opiskella muutakin, (vaikka lisäkouluttautuen) kuin se yksi professio. Sama pätee tulevaisuudessa [ehkä] myös esimerkiksi lakimiehiin tai kirurgeihin?
Ihmisten todella on tajuttava, että 8-16-ammatit eivät ole enää itsestäänselvyys. Vaikka useat saavat päättää esimerkiksi työaikansa, heidän on lunastettava tuo vapautensa olemalla tuottavampia kuin muut, siis kilpailtava ja voitettava vastustajansa selvästi. Ne, jotka tuottavat yrityksille ja asiakkaille parhaiten lisäarvoa, selviävät voittajina ja saavat vapauksia sekä huippupalkan. Heille kannattaa maksaa, muille ei niinkään, työnantajapuoli uskoakseni ajattelee. Muut ovat olemassa vain mahdollistaaksensa huippuosaajien huippusuoritukset.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anonymous_3
26.11.2004 22:41
[LAINAUS]perustyolainen kirjoitti 26.11.2004 klo 10:52:
... Ainakin käpylän amiksessa oli noin 20 henkilöä jotka tekivät sitä lähes päivittäin. Suurin osa näistä pilvipäistä sai vakituisen työpaikan ja kukaan ei huomaa asiaa...[/LAINAUS]
Vastaa kommenttiinTapahtuipa kerran eräässä nimeltä mainitsemattomassa oppilaitoksessa AV-alan oppitunnilla: nk. vieraileva tähti on kertomassa asiaa musiikkivideobisneksestä. Tämä jannu on siis linjamme kahden vakituisen ohjaajan ystäviä. Päätti sitten loppukevennykseksi näyttää musavideon, jonka olivat porukassa näiden vakiopettajien kanssa tehneet ruohon voimalla. Ja sen näköinen se musavideo tosiaankin oli :D
Ja afaik, eivät lukiolaisetkaan mitään streittareita ole. Ruoho nyt vain sattuu olemaan osa nykysuomen kulttuuria. Halusit tai et.
Vastaa kommenttiin
Absurdimies
26.11.2004 23:18
[LAINAUS]Chief123 kirjoitti 26.11.2004 klo 14:22:
Kyllähän nyt kunnollisia ja ammattitaitoisia duunareita kunnioittaa jokainen asioista jotain ymmärtävä ihminen! Mietitään vaikkapa putki- raksa- tai sähkömiehiä noin esimerkinomaisesti. Tosin ongelma tulee siinä, että moni duunarialojen ihmisistä ei ole näitä kunnollisia ja ammattitaitoisia. Jokainen joka on joskus tarvinnut duunareiden palveluksia vaikkapa remppaa teettäessään, tietää, ettei ole helppoa löytää kunnon tekijöitä.
Ja se on kyllä aivan tosi, että nykyään lukiota pidetään edelleen turhan suuressa arvossa verrattuna amikseen. Kuten jutussakin mainittiin, ovat heikoimmassa asemassa huonommin menestyneet ylioppilaat--> et pääse jatkamaan opiskeluja oikein mihinkään mielekkääseen paikkaan ammattikorkeakouluista tai yliopistoista puhumattakaan. Toki lukio antaa yleissivistystä joka tapauksessa enemmän kuin amis, mutta jos ajatellaan puhtaasti työllistymistä ja jatko-opintoja, on osa ylioppilaista pahassa raossa.[/LAINAUS]
Minä en nauttinut lukio-opiskelusta, enkä yllättäen peruskoulustakaan ja tulokset olivat aina sen mukaisia. Olin paska oppilas, vaikka toisinaan pärjäsinkin joissain aineissa, joissa menestymiseen minun ei tarvinnut nähdä vaivaa. Silti opiskelen nykyään arvostetussa tiedekunnassa oikein hyvin tuloksin.
Kyllä yliopistoon pääsee vaikka on ollut lukioaikoinaankin paska oppilas, jos pääsykoekandidaatti jaksaa lukea ja todella on kiinnostunut lukemastaan. Se vain vaatii aika paljon töitä, koska ensin täytyy todella opetella opiskelemaan, sitten on opittava pääsykoekirjat ulkoa ja pystyttävä soveltamaan opittuja asioita, sekä kaiken lisäksi on kilpailtava luokkien, koulujen ja koko maan priimusten kanssa "taivaspaikasta" - tai yritettävä seuraavana vuonna uudestaan. Luku-urakka on hyvin raskas ja raflaava, eikä siitä saa luistaa. Siksi epäonnistuminen on erityisen raskasta. Ensimmäisellä yrityskerrallani epäonnistuin. Mietin missä menin vikaan ja pääsin seuraavalla kerralla sisään korjattuani aiemmin tekemäni virheet. Omat puutteet ja typeryydet on tiedostettava.
Sisäänpääsy olikin sitten saavutuksena hyvin, hyvin palkitseva tapahtuma, uskokaa pois :). Pelkäsin, ettei minusta ole opiskelijaksi, kunnes yritin tosissani. Uskonkin nyt, että [melkein] kuka tahansa pääsee yliopistoon jos jaksaa yrittää tarpeeksi. On tosin muistettava, että etenkin nykyään, uusien ylioppilaiden kiintiön vuoksi, sisäänpääsy on entistä hankalampaa. Seula on mielenkiintoisimpiin paikkoihin järkyttävän tiukka, mutta sisällä opiskelusta tulee kevyempää, järkevämpää ja hauskempaa. Nautin tätä nykyä opiskelusta.
Minunkaltaisteni ihmisten pienet suuret menestystarinat ovat elävä esimerkki siitä, miten mahdollisuudet voi hyödyntää. Tosiasiassa suhtaudun kuitenkin pessimistisesti huonoimpien oppilaiden mahdollisuuksiin kaikista vaativimmissa pääsykokeissa. He ovat eittämättä altavastaajia, vaikka kaikki näennäisesti ovatkin samalla viivalla.
Todennäköisesti monet eivät edes yritä, koska eivät uskalla epäonnistua, uskottelevat itselleen olevansa kertakaikkiaan epäsopivia tai riittämättömiä yliopisto-opiskelijoiksi. Epäonnistumista voi olla todella hankalaa myöntää, varsinkin kun kaikki sukulaiset ja ystävät jatkuvasti tiedustelevat, kuinka kokeessa kävi. Jotkut saattavat olla jopa tyytyväisiä siitä, että pääsykoekandidaatti epäonnistuu. Todelliseen yrittämiseen liittyy paljon tunteita, koska epäonnistuminen yhdistetään (alitajuisesti[kin]) siihen, että henkilö X on kyvytön ja vajavainen muillakin tavoin. Tästä seuraa, että antautumalla yrittämään, henkilö samalla altistuu muiden arvostelulle. Arvostelun voi välttää olemalla yrittämättä. Joku voi siis järkeillä, että on järkevää olla yrittämättä, koska menestymätön/yrittämätön voi aina vedota lukemisen turhuuteen ja esimerkiksi herra/yliopistopellevihaan.
Kannattaa silti miettiä, mitä tahdot olla. Mieti, miten saavutat sen ja jos todella tahdot saavuttaa unelmasi, etene tarkan suunnitelman mukaan. Jos et onnistu, paikanna virheet, korjaa ne ja yritä uudestaan. Toista prosessi, kunnes onnistut. Minä uskon, että meissä kaikissa asuu pieni (v)alistaja. Minä löysin sen juuri itsestäni!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dr_Oetker
27.11.2004 16:50
[LAINAUS]MrStandardi kirjoitti 26.11.2004 klo 09:02:
Tulot kunniaan.
Jutusta puuttui vielä n. 19-25v. osuus, eli ne jotka ovat jo valmistuneet ja (toivottavasti) puskevat duunissa. Vaikka nimettöminä, palkat esiin ja rehelliset uranäkymät. Kyllä siinä saattaisi hiukan aikaan miettiä, kun valinnoille voidaan alkaa laskemaan hintoja.
Ainiin. Duunarina on yksi etu. Kun firma kaatuu, ammattitaito on edelleen hyppysissä.[/LAINAUS]
Tässä on linkki kauppakorkean sivuille, jossa on esitetty havainnollisesti juuri valmistuneiden ekonomien sijoittuminen työelämään ja heidän keskimääräinen palkkatasonsa. Juuri valmistuneiksi he tienaavat aika hyvin, vai mitä? Pitäisiköhän vaihtaa alaa...
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?lan=FIN&Level1=1320
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Dr_Oetker
27.11.2004 16:53
[LAINAUS]Dr_Oetker kirjoitti 27.11.2004 klo 16:50:
Tässä on linkki kauppakorkean sivuille, jossa on esitetty havainnollisesti juuri valmistuneiden ekonomien sijoittuminen työelämään ja heidän keskimääräinen palkkatasonsa. Juuri valmistuneiksi he tienaavat aika hyvin, vai mitä? Pitäisiköhän vaihtaa alaa...
http://www.hkkk.fi/netcomm/venue/venue_index.asp?lan=FIN&Level1=1320[/LAINAUS]
Ohoh. Kun saavut tuolle siulle, valitse
TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN-->PALKKATILASTOT
Anteeksi häiriö.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
magentaniq
28.11.2004 00:11
Minusta kyseinen artikkeli ei antanut realistista kuvaa ammattikouluista eikä sen opiskelijoista. Itse olen 23 vuotias, en juo, en polta, en kiroile ja tähtään vain ja ainoastaan parhaimpaan suoritukseen. Ja olen amislainen. Kyllä.
Kun olin 16v pääsin opiskelemaan erästä hyvinkin yhä edelleen mediaseksikästä alaa. Pärjäsin siinä hyvin, vaikka tosin paperit jäi saamatta sen takia kun ei se pää kestänyt kyseistä alaa. No miksei? Työttömyys ja verenmakusuussa-kilpailu teki tehtävänsä jo koulunpenkillä. Eikä työelämä koskaan auennut, ellei melkein polvillaan anottuja työharjoittelupaikkoja mukaan lueta. Työharjoittelussakin oli erotuksen uhka päällä, jos kehtasi käydä vessassa useammin kuin kerran päivässä. Käytännössä elämä olisi näyttänyt tältä: jos et saa sitä maailman parasta nyt tai heti, niin joku tekee sen sinun puolesta ja minusta tulisi taas sosiaalipummi. Kiitos ei, vaikka ala olisi muutoin soveltunut hyvin minulle. Sen alan hommissa olisin ollut paras omissa taidoissani. Mutten joka hetki, joka päivä. Enkä maailman paras.
Joten ala vaihtui hieman erillaiseen, duunarin hommaan. Amikseen vei minun tieni sittenkin. Minä tähtään tulevaisuuteen, sellaiseen tulevaisuuteen jossa minua ei korvata ihan heti vain sormia napsauttamalla. Ainakaan näillä näkymin. Ala alkoi opiskelun myötä kiinnostamaan enemmän, on mukavaa huomata, että osaan tehdä omilla käsilläni jotain konkreettista. Myöskin ammattikoulussa käy mukavia ihmisiä ja siellä on yksinkertaisesti rennonmpi ilmapiiri. Luokallani on vain muutama, jotka on nähtävästi sijoitettu sinne "päivähoitoon". Loput opiskelee vaihtelevin motivaation, mutta tekevät elämänsä eteen jotakin. He eivät tosin näy ja kuulu, eikä heitä katukuvassa erota amislaisiksi. Kuten ei minuakaan. He jos mitkä ovat niitä kilttejä ja ahkeria puurtajia, joille ei koskaan tule kiitosta.
Minua ei harmita, että hylkäsin "unelmieni" alan. Kuka kieltää tekemästä niitä hommia omalla vapaa-ajallani? Alan yksi ihanista ominaispiirteistä on se, että sitä voi tehdä keikkaluonteisesti. Ja jos tulot on jotenkin edes turvatut muutoin, niin mikä estää jos aikansa kuluksi tekee joskus sitä hauskempaa hommaa? Nyt kun oikeastaan kun istun toisen koulun penkillä, niin minulle on alkanut sadella töitä tältä "unelmien" alalta, juuri silloin kun minulla ei ole täysipäiväisesti enää aikaa niille. Outoa, eikö?
Vanhoissa tuttavapiireissä ja sukulaisten kesken olen nyt "virallinen juntti". Kuitenkin taidan olla noissa porukoissa ainut minun ikäisteni joukossa jolla on 2 isoa kirjahyllyä täynnä kirjoja. Ei amislaisuus tee ihmisestä tyhmää ali-ihmistä.
Että niin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
lukiolainen82
28.11.2004 09:07
kylla sinakin huomaa et vaikka ei amislaiset arvosta lukiolasia niin lukiossa ainakin opetetaan tapoja.. en kylla muista kenenkaan lukiotovererini ikina kiroileen noin kuin muutamat amis kundit artikkelissa. HYI!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Lukiolainen88
28.11.2004 16:09
Nykyään on ihan selvä ero siinä että ns "juntit" menee amikseen ja sivistyneet lukioon. Tähän voin tosin sanoa että lukioon ei ole niin vaikea päästä, kaikki 120 jotka hakivat lukiooni pääsivätkin. Joten minkäänlaista eroa ei ole niillä jotka haluavata opiskella ja niillä jotka menevät lukioon koska isi ja äiti haluavat niin.
Omasta mielestäni vaikuttaa siltä että lukiossa on lapsellisempia ihmisiä kuin amiksessa. Minä halusin lukioon ja parhaat ystäväni amikseen, poikaystävä on myös amiksen käynyt. Kokemuksia vertaillessa olen huomioinut että amikset taitavat olla kypsempiä, minun lukiossani on ainakin harva oppilas jota oikeasti kiinnostaa koulu. Isi ja äiti joutuisivat häpeään jos ei menisi lukioon, vaikkei useampia kiinnosta yhtään.
Olin toivonut että lukiossa saisi opiskella rauhassa muitten nuorten kanssa joita kiinnostaa opiskelu. Sen sijaan jouduin kouluun täynnä nuoria jotka käyvät siellä päivähoidossa koska isi ja äiti haluavat niin. Peruskoulussa sai kuunnella häiriköintiä ja sama jatkuu lukiossa.
Myönnän että minua kutsuttiin hikariksi yläasteella, eipähän tuo haittaa sillä tiesin että pääsisin lukiossa niistä eroon. Voih, olinpa väärässä. Ja vieläkin saan kuulla että olen hikari, mutta mielestäni olen yksinkertaisesti fiksu. Sitäpaitsi olen aina pitänyt uusien asioiden oppimisesta, tiedän jo nyt mitä aion opiskella ja mikä minusta tulee isona. Isin ja äidin mielipide ei vaikuta asiaan.
Voisin jopa käydä amiksen kirjoitusten jälkeen että olisi ammatti alla. Amis on aivan liian aliarvostettu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tytt0
28.11.2004 22:50
Olipas amishehkutusta. HUHHUH!! Tottakai kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan, mutta toi juttu meni vähän liiallisuuksiin.
Pikkasen nauratti mm. toi kommentti kirurgista. Siitä hyvi näkee, että sillä jätkällä ei ole mitään päässään. Suurin osa yliopistoissa opiskelevista tekee töitä opiskelujen ohessa ja monet lukiolaisetkin.
Taitaa kirjoittaja olla amiksen käynyt kun noin tarvitsi hehkuttaa...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Huu
29.11.2004 00:29
Ei tuo mikään yllätys ollut että tuollaisia kiroilevia idiootteja löytyy juuri amiksista. Jätkien puheista päätellen korvien välissä ei ole yhtään mitään. Taitavat nuokin löytyä aikanaan asuntoloista tai vankiloista. Amistaustassa ei todellakaan ole mitään ylpeilemistä.
Vastaa kommenttiinMitä parempi koulutus, sen parempia ja kovapalkkaisempia töitä on mahdollisuus saada. Sitäpaitsi Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin siirretään ensimmäisenä sellaiset työpaikat joihin vaaditaan vähän tai ei ollenkaan koulutusta. Ja rakennustyömaila ja tehtaissa on jo virolaisia venäläisiä pian enemmän kuin suomalaisia. Eli akateemista koulutuksesta on tänä päivänä enemmän hyötyä kuin koskaan ennen.
Vastaa kommenttiin
Cirves
29.11.2004 00:31
[LAINAUS]lukiolainen82 kirjoitti 28.11.2004 klo 09:07:
kylla sinakin huomaa et vaikka ei amislaiset arvosta lukiolasia niin lukiossa ainakin opetetaan tapoja.. en kylla muista kenenkaan lukiotovererini ikina kiroileen noin kuin muutamat amis kundit artikkelissa. HYI!![/LAINAUS]
Vastaa kommenttiinLuulenpa, että käytöstavat on opittu (tai sitten ei) jo ennen toisen asteen koulutusta. Sosioekonominen asema kyllä vaikuttaa kielenkäyttöön. Ehkä lukiotoverisi olisivat kiroilleet enemmän, jos olisivat menneet amikseen.
Vastaa kommenttiin
Jarreee
29.11.2004 09:09
Työttömyysprosentit eri työnantajainjärjestöiltä:
Tek (diplomi-insinöörit): 1,4%
Kauppakorkeasta valmistuneet (en muista liiton nimeä): 1,6%
Insinööriliitto (amk-insinöörit): 4,2%
Ja kun koko Suomen työttömyysprosentti on 17-18% niin...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
hyppelihiiri
29.11.2004 11:53
Annettinpa taas yksipuoinen kuva ammattkoulusta.
Itse kävin yläasteen jälkeen lukion, kun en vielä silloin tiennyt mitä elämälläni tehdä. Yleistivistävä oppilaitos, mutta ei siellä kyllä opiskelemaan joutunut.
Parin välivuoden jälkeen löysin itseni opiskelemassa ammattioppilaitoksessa liikuntaa. Opiskelujen ohella kerkesi tekemään töitä ja oppi todellisesta elämästä paljon enemmän kuin lukioaikoina.
Ammattikoulun jälkeen jatkui matkani yliopistoon jossa yhä opiskelen liikuntaa. Moni nykyinen opiskelutoverini on tullut tänne lukiosta, ja myöntää että oma mallini: ensin ammatti ja sitten vasta yliopisto, olisi ollut kokemuksena paljon parempi vaihtoehto.
Muista amiksista en tiedä, mutta kyseiselle alalle on amis yksi parhaimmista vaihtoehdoista kouluttautua.
Suosittelen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MatkaMarge
29.11.2004 12:12
Artikkeli oli jees, mielenkiintoista nahda mita joidenkin amislaisten paassa liikkuu. Amiksen ongelma on, etta sinne ajautuvat kaikki ongelmaimurit, jotka luovat koko laitokselle pahan maineen.
Jos todella haluaa olla kokki, hitsari tai mita muuta tahansa, on amis varmaan loistopaikka. Kuitenkin voisi kuvitella, etta ongelmatapaukset hairikoisivat joidenkin tosi innokkaiden opiskelijoiden tahtia.. Amislaiset leimataan luusereiksi justiinsa vittumaisen kaytoksen takia. Monesti tapaa amistyyppeja, jotka vaikuttavat muuten ihan ok-kavereilta, mut (lukion tarjoama?) yleissivistys voi olla aika heikko.. Tama uusi kaksoistutkinto-juttu vaikuttaa aika nerokkaalta..
15-vuotiaat ovat viela murrosiassa ja voi olla vaikea paattaa mita tehda tulevaisuudessa. Voisiko tata prosessia siis helpottaa mitenkaan, esim. Suuntaa antavilla tieto/kyky-testeilla?
Itse halusin menna lukioon. En pelkastaan siksi, etta en tiennyt mita tehda tulevaisuudessa mutta myos sivistaakseni itseani. Sama yritys jatkuu edelleen maailmaalla matkusteltaessa ja korkeakouluopinnoissa..enka tieda vielakaan mita tarkalleen haluan tehda.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Thea82
29.11.2004 13:43
[LAINAUS]lukiolainen82 kirjoitti 28.11.2004 klo 09:07:
kylla sinakin huomaa et vaikka ei amislaiset arvosta lukiolasia niin lukiossa ainakin opetetaan tapoja.. en kylla muista kenenkaan lukiotovererini ikina kiroileen noin kuin muutamat amis kundit artikkelissa. HYI!![/LAINAUS]
Sinä sen sijaan et tainnut oppia ainakaan kirjoittamaan siellä lukiossa?
Ei lukiossa kyllä mitään tapoja muistaakseni opetettu, eiköhän se oo ihan jokaisesta itsestä kiinni miten käyttäytyy. Ja kasvatuksesta. Ja seurasta.
Älkää nyt jaksako moralisoida jostain kiroilemisesta. Itse kiroilen aika paljon. Saan siitä kuullakin silloin tällöin. On kai se huono tapa mutta en ole kokenut tarvetta vähentää. "Virallisissa ympyröissä" toki hillitsen puheitani.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Des_
29.11.2004 13:54
[LAINAUS]Huu kirjoitti 29.11.2004 klo 00:29:
Ei tuo mikään yllätys ollut että tuollaisia kiroilevia idiootteja löytyy juuri amiksista. Jätkien puheista päätellen korvien välissä ei ole yhtään mitään. [/LAINAUS]
No sinähän sen varmasti parhaiten tiedät ja olet oikea ihminen sen meillekin kertomaan, kiitoksia vaan.
Ehkä tuon tekstin perusteella ei kuitenkaan pysty vielä täysin arvioimaan henkilöiden pään sisältöä tai ole oikeutta haukkua heitä idiooteiksi. Jätkillähän oli paljon ihan fiksuakin sanottavaa. Kirosanat siellä täällä ei ainakaan mun silmissä nollaa tekstin asiasisältöä. Ihmiset on erilaisia, samoin ilmaisutavat. Vähän avoimuutta hei.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Syltty_234235
29.11.2004 21:23
Kylmästi vain lukiopaikkoja leikkuriin ja amikseen lisää jengiä. Se ongelmaporukka pitäisi potkia amiksestakin pois muita häiritsemästä, saataisiin opetukseen tasoa ja koko koululle parempi maine.
Asiasta kolmanteen. Huvittavaa tuo noiden poikien herraviha. Ne isoa liksaa nostavat tosinörit tai "nuoret menestyjät" tekevät usein paljon pitempää päivää kuin tavalliset duunarit. Taitaa kateudesta kummuta tuo herraviha :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aabeesee
29.11.2004 21:39
[LAINAUS]Syltty_234235 kirjoitti 29.11.2004 klo 21:23:
Taitaa kateudesta kummuta tuo herraviha :)[/LAINAUS]
Mistäs muustakaan? Uskooko kukaan, että nämä amikset voisivat tosissaan väittää kieltäytyvänsä siitä ilmaisesta bemarista, kun joku tulisi tarjoamaan?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tirppala
29.11.2004 23:23
"Ja kun koko Suomen työttömyysprosentti on 17-18% niin..."
No ei kai siellä Suomessa sentään noin huonosti mene.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Allu___
29.11.2004 23:24
No vaikka ois kuinka amis tai akateemikko niin eiköhän se ilmanen bemari kelpaa kaikille
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Allu___
29.11.2004 23:26
"Nuoret menestyjät" heh.. kukahan noinkin tyhmän termin on keksiny
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
John_Wayne
30.11.2004 11:22
Eräs kaveri peruskouluajoilta kävi pari kuukautta katsomassa amista ja sen toimintaa ja lopetti. Alkoi siivoojaksi ja jäi lopulta työttömäksi. Kävi työkkärin atk-ajokortin ja työllistettiin mikrotukihenkilöksi. Teki noita hommia saman verran kun opiskelin akateemisen tutkinnon (4 vuotta) ja siirtyi konsultiksi repien kolmekertaa kovempaa palkkaa kuin meikäläinen vakituisessa työsuhteessa. Itse kituutan alhaisella palkalla määräaikaisessa työsuhteessa.
Velipoika opiskeli ammattikoulussa sähkömieheksi ja perusti kahden kurssikaverinsa kanssa oman asennusfirman joka alkuvaikeuksien jälkeen työllistää jo 10 henkilöä, eli on kasvanut ihan muutamassa vuodessa huikeasti.
Mikään ei tule muuttamaan sitä faktaa, että vaikka tässä maassa olis 5,5 miljoonaa maisteriä tai lääkäriä on jonkun pakko tehdä edelleen ne ns. paska-duunit.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sammy-74
30.11.2004 11:31
Itse olen ollut töissä jo 10 vuotta putkeen.Kävin lukiossa yhden vuoden ja huomasin että asia ei oikein toiminut minulle.Lukiosta siirryin ammattikouluun jonka jälkeen kävin puolen vuoden kurssin ja kurssin päätteeksi minua kysyttiin töihin.Kävin työhaastattelussa ja ollut töissä siitä lähtien enkä päivääkään ole katunut.Joten voisin sanoe että minulla on ollut hyvä tuuri.
Vastaa kommenttiinEn sano että lukio olisi väärä paikka jos vain siellä jaksaa lukea mutta ammattikuolusta valmistuneita pidetään nykyään luusereina;ainakin jotkut,kaipa heillä on oikeus siihen.
Annetaan kaikkien kokeilla mikä heille sopii ja yritetään tulla toimeen toisten kanssa.Yhtälailla täällä tarvitaan korkeakoulutettuja kuten myös MEITÄ ammattikoulusta valmistuneita!!!
Vastaa kommenttiin
Wanha
30.11.2004 12:28
Munnukan "tädille" tiedoksi ette jo 1970-luvun lopulla, jolloin itse hain "yhteishaussa" opiskelupaikkaa, en päässyt ammattikoulun lentokoneasentajalinjalle, kun oli niin huono keskiarvo. Eli on sitä ennenkin päästy säälitävillä numeroilla lukioon :-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
zednut
30.11.2004 19:18
[LAINAUS]Jannu1979 kirjoitti 26.11.2004 klo 22:04:
Sorvaaja voi vain sorvata. Kun sorvaus korvataan jollain muulla tekniikalla, sorvaaja on työtön, eikä pääse töihin esimerkiksi hölynpölyassistentiksi näennäisen kompetenssin (eli soveltuvan koulutuksen/ammattitaidon) puutteen vuoksi.
[/LAINAUS]
No ei se ihan noinkaan ole. Kyllähän duunarikin voi työssään kehittyä! Luuletko, että jos sorvaus korvataan jollain muulla tekniikalla, niin heti potkaistaan pois se sorvari turhana? Ei, vaan kyllähän se koulutetaan sen uuden tekniikan osaajaksi. Sitä paitsi kuka sitä uutta tekniikkaa sitten käyttäisi ellei duunari. Duunari on aina voittaja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jannu1979
30.11.2004 20:19
[LAINAUS]zednut kirjoitti 30.11.2004 klo 19:18:
No ei se ihan noinkaan ole. Kyllähän duunarikin voi työssään kehittyä! Luuletko, että jos sorvaus korvataan jollain muulla tekniikalla, niin heti potkaistaan pois se sorvari turhana? Ei, vaan kyllähän se koulutetaan sen uuden tekniikan osaajaksi. Sitä paitsi kuka sitä uutta tekniikkaa sitten käyttäisi ellei duunari. Duunari on aina voittaja.[/LAINAUS]
Jos työntekijä ei kehitä ammattitaitoaan, on seurauksena inkompetenssi, koska uudet kujeet vaativat uutta osaamista. Työnantaja saattaa hyvinkin palkata ennemmin uuden työntekijän, joka osaa uudet asiat, kuin kouluttaa vanhan työntekijän. Työssä oppiminen ja jatkuvan oppimisen tärkeys on siis se ilosanoma, jota pyrin levittämään. Nykyään työntekijältä vaaditaan paljon. Ne, jotka eivät tahdo oppia uutta, tippuvat kelkasta. Ymmärtääkseni olemme samaa mieltä siitä, että duunarikin voi oppia. Kirjoitin mielestäni tästä samalla tavalla jo aiemmin, tosin en ehkä riittävän selkeästi. Kyllä tämä varmaankin tästä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
juuu
30.11.2004 22:45
Voi vaa nauraa niille lukiossa käyneille, jotka meidänki amiksessa nykyään opiskelee, kannattaa vähä miettii mihin kannataa mennä opiskelee!! Ja kyllä amiksiaki vaa tarvitaa aika p**keleesti nykyäänkin, mutta tota nykyistä "lukiobuumia" en ymmärrä! RAHA TULEE DUUNILLA JA KOVALLA SELLASELLA!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
BobH
1.12.2004 12:59
Joo, kyllähän sitä itsekin nappaisi joku kokkipuoli tai ihan perinteiset kädentaidot, mutta ongelma on juuri tuo, että mistä löytyisi se oppilaitos jonka kaikki oppilaat olisivat motivoituneita duuniinsa. Ei kauheasti nappaisi istua jossain luokassa jossa puolet on räkä poskella ja loppujen kanssa ei pysty keskustelemaan mistään järkevästä. Toki tuossa voi olla kilo ennakkoluuloja päällä, mutta väitän, että tuo ainakin jossain määrin pitää paikkansa missä tahansa ammattioppilaitoksessa.
Nauratti myös tuo valkoisen talon veppisivujuttu. Eipä taida noillakaan jätkillä olla mitään hajua siitä bisneksestä tai luovasta puolesta muutenkaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
___
1.12.2004 13:32
Kaksoistutkinnon käyneenä meikäläinen kyllä liputtaa aika vahvasti sen puolesta. Jos toinen puoli ei tunnu omalta niin sen voi jättää pois. Koulupäivissä on vaihtelua ja ainakin meidän kaksoistutkintoryhmässä oli suurin osa motivoitunutta eikä häiriköitä ollut. Tietenkin jokainen valitsee oman tiensä ja mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Mutta en kyllä ole hetkeäkään katunut että aikoinaan tuonne hain.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
amkluuseri
1.12.2004 14:07
Mun kohdalla ei juur merkitse mitään, oonko vähän vai paljon lukenu, kun ei pää eikä itsetunto kestä kohdata ihmisiä. Metsurin ammattia suositeltiin, mut siinäkin juoksisin talitinnteja pakoon...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
vallu-
1.12.2004 15:08
Ongelmanahan ei ole amisten arvostus, vaan se että kukaan järkevä ei halua näitten räkäposkella vaeltavien jumien sekaan. Vittu tuning prkl! Ahahha kato sillä on reppu selässä ruokalassa! Syljetään sen päälle!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marjou1
1.12.2004 18:51
Ite tän vuoden abi ja kohta lakki toivottavasti päässä. Vakavasti olen harkinnut, että menisin lukion jälkeen vielä toiselle asteelle eli ammattikouluun. Nykyään suuri osa (ainakin mun kaveripiirin) lukiolaisista arvostaa "amiksia" ihan yhtä paljon lukion penkillä ahertajiakin, eli ei tää amis-lukiolainen-luokittelua ole enää niin vahva,, kun joskus aiemmin. Toiset vaan tietää aikasemmin mitä haluaa kun toiset taas vielä kolmen aherrusvuoden (lukion) jälkeenkin ettii paikkaansa työelämässä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marjou1
1.12.2004 19:00
Kirjoitettu: 30.11.2004 klo 22:45 Vastaa lainauksella
Voi vaa nauraa niille lukiossa käyneille, jotka meidänki amiksessa nykyään opiskelee, kannattaa vähä miettii mihin kannataa mennä opiskelee!! Ja kyllä amiksiaki vaa tarvitaa aika p**keleesti nykyäänkin, mutta tota nykyistä "lukiobuumia" en ymmärrä! RAHA TULEE DUUNILLA JA KOVALLA SELLASELLA!
Naureskele vaan ihan rauhassa! Vaikka lukion penkin kuluttaja olenkin, niin en helpolla ole päässyt. Duunia painanu kolme vuotta koulun ohella ja hyvää ammattitaitoa kartuttanukki. Et taida itse tietää mitä on opiskella kunnolla ja painaa samalla duunia!?! Mutta mikäpä siinä... Kyllä mun lakkia ja vuosien työkökemusta vielä arvostetaan, kun hakeudun opiskelemaan ammattin...jos siihen nyt on edes tarvista, kun vakituinen ja hyväpalkkainen (ilman suhteita hankittu) työpaikka kirjoitusten jälkeen odottaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
307
1.12.2004 19:41
Asenne ratkaisee.
Vastaa kommenttiinMeikäläisen firmaan palkataan keskimäärin yksi uusi tyyppi viikossa. Amislaisista tohtoreihin. Fakta on, että ammattikouluista tulee parhaimmillaan tekijämiehiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita siitä mitä tekevät sekä alan koneista ja atk-ohjelmista. Kaikista teekkareista ei ole siihen. Meillä on jatkuvasti vaikeuksia saada muutamille aloille porukkaa, joilla on oikea asenne. Jos ei lukeminen kiinnosta, kannattaa olla kiinnostunut työnteosta. Siihen mikään ei kiinnosta -porukkaan ei hyödytä pudota.
Vastaa kommenttiin
aksjdhfkasjd
1.12.2004 20:19
"Kirjoitettu: 30.11.2004 klo 22:45 Vastaa lainauksella
Voi vaa nauraa niille lukiossa käyneille, jotka meidänki amiksessa nykyään opiskelee, kannattaa vähä miettii mihin kannataa mennä opiskelee!! Ja kyllä amiksiaki vaa tarvitaa aika p**keleesti nykyäänkin, mutta tota nykyistä "lukiobuumia" en ymmärrä! RAHA TULEE DUUNILLA JA KOVALLA SELLASELLA!"
Lukio ei ole ikinä turha vaan antaa erittäin hyvän yleissivistyksen, vaikka ammattikouluun jatkaisikin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
magentaniq
1.12.2004 20:45
[LAINAUS]BobH kirjoitti 01.12.2004 klo 12:59:
Joo, kyllähän sitä itsekin nappaisi joku kokkipuoli tai ihan perinteiset kädentaidot, mutta ongelma on juuri tuo, että mistä löytyisi se oppilaitos jonka kaikki oppilaat olisivat motivoituneita duuniinsa. Ei kauheasti nappaisi istua jossain luokassa jossa puolet on räkä poskella ja loppujen kanssa ei pysty keskustelemaan mistään järkevästä. Toki tuossa voi olla kilo ennakkoluuloja päällä, mutta väitän, että tuo ainakin jossain määrin pitää paikkansa missä tahansa ammattioppilaitoksessa.
Nauratti myös tuo valkoisen talon veppisivujuttu. Eipä taida noillakaan jätkillä olla mitään hajua siitä bisneksestä tai luovasta puolesta muutenkaan.[/LAINAUS]
Kirjoituksessasi on itseasiassa 2 kiloa ennakkoluuloja päällä. Tai tosin, mistä minä tiedän millaisesta seurasta pidät. Lue minun kirjoitukseni ylempänä, olenko minäkin tyhmä juntti, räkä poskella joka ei ymmärrä mistään luovasta? En vain tiedä mistä minulle tulee sellainen olo, että ihan aikasi kuluksi ylenkatsot kaikkia ammattikoululaisia. Niin, mielellähän menisit, mutta kun et vaan voi. Mene ja tutustu. Ja ylläty. Jos tosiaan uskallat.
Ja sitäpaitsi, mitä se sinun motivaatioon vaikuttaa jos kaikilla ei opiskelumotivaatio ole kaikista parhaimpia? Onhan minulla muutama tyyppi, joita opiskelu ei kiinnosta, mutta eipä tuo minua haittane. Minun opiskeluni on minun asiani, ei kenenkään muun. Ja mielessäni heräsi toinen kysymys: haluaisitko sinä opiskella vaiko vain seurustella kaikki oppitunnit läpeensä? Onhan toki hyvä jutusteluseura mukava piriste päivänmittaan, mutta en katsoisi sen olevan pääasia opiskelussani. Pääasia on se, että saan lujan ammattitaidon ja sitä kautta työpaikan. Onhan yhä edelleen minun luokallani parisen henkilöä, joiden kanssa minulla ei ole juurikaan mitään yhteistä puhuttavaa. Mutta en katso heitä nenänvartta pitkin. Ihmisiä me kaikki olemme, vai emmekö ole? Minä cheetah, sinä Jane?
Mutta kun kerran olet ratkaisusi tehnyt, niin lykkyä tykö vain. Ehkä tulevaisuus näyttää sinulle jonkun sinulle sopivamman tien.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
magentaniq
1.12.2004 20:47
[LAINAUS]magentaniq kirjoitti 01.12.2004 klo 20:45:
Kirjoituksessasi on itseasiassa 2 kiloa ennakkoluuloja päällä. Tai tosin, mistä minä tiedän millaisesta seurasta pidät. Lue minun kirjoitukseni ylempänä, olenko minäkin tyhmä juntti, räkä poskella joka ei ymmärrä mistään luovasta? En vain tiedä mistä minulle tulee sellainen olo, että ihan aikasi kuluksi ylenkatsot kaikkia ammattikoululaisia. Niin, mielellähän menisit, mutta kun et vaan voi. Mene ja tutustu. Ja ylläty. Jos tosiaan uskallat.
Ja sitäpaitsi, mitä se sinun motivaatioon vaikuttaa jos kaikilla ei opiskelumotivaatio ole kaikista parhaimpia? Onhan minulla muutama tyyppi, joita opiskelu ei kiinnosta, mutta eipä tuo minua haittane. Minun opiskeluni on minun asiani, ei kenenkään muun. Ja mielessäni heräsi toinen kysymys: haluaisitko sinä opiskella vaiko vain seurustella kaikki oppitunnit läpeensä? Onhan toki hyvä jutusteluseura mukava piriste päivänmittaan, mutta en katsoisi sen olevan pääasia opiskelussani. Pääasia on se, että saan lujan ammattitaidon ja sitä kautta työpaikan. Onhan yhä edelleen minun luokallani parisen henkilöä, joiden kanssa minulla ei ole juurikaan mitään yhteistä puhuttavaa. Mutta en katso heitä nenänvartta pitkin. Ihmisiä me kaikki olemme, vai emmekö ole? Minä cheetah, sinä Jane?
Mutta kun kerran olet ratkaisusi tehnyt, niin lykkyä tykö vain. Ehkä tulevaisuus näyttää sinulle jonkun sinulle sopivamman tien.[/LAINAUS]
Suonette anteeksi kirjoitusvirheeni. Ilta ei ole ollut kaikkein paras.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
HerraTee
1.12.2004 22:47
Näin ammattikoulun & lukion käyneenä ja siitä ammattikorkeakouluun jatkaneena on pakko heittää pari kommenttia jonon jatkoksi. Älkää ottako itseenne, voittehan aina vedota mm. siihen, että 'eihän toi oo ees aito amis, joku vitun lukiopelle.' Tai vaikkapa 'jotain sähköpuolen hinttejä, ikinä tehny kunnon duunia.' Ihan mikä vaan kelpaa, lupaan olla vetämättä hernettä nokkaan.
Jos pelkkää 'amista' olisi käynyt, niin olisi kyllä tuo perseenrepeäminen ollut usein käsillä. Mitenkö se vaikuttaa omaan opiskelumotivaatioon, jos puolet luokkaa viskoo kuminpaloja, kyniä, penaaleja... ja oikeastaan kaikkea mahdollista pulpettia pienempää - milloin toisiaan kohti, milloin päin opettajaa? Tai mitenkä motivaatioon vaikuttavat ne perusöykkärit, joita valitettavasti joka luokalle jokunen livahtaa - siis ne tyypit, joiden mielestä tuunattu deksteri on 'ihan vitun upee ja nopee' ja ihmisarvon kertoo pahoinpitelysyytteiden määrä? Siis ne tyypit, joille meidän 'normaalien' ihmisten olemassaolo on kuin vittuilua päin naamaa.
Vielä hieman tuota alkuperäistä tekstiä kommentoidakseni: pisti huvittamaan tuo juttu opettajasta. Meilläpäin homma toimi siten, että porukka maleksi luokkaan tunnin-parin sisällä koulun alkamisesta. Opettaja yleensä viimeisenä. Nimenhuudon jälkeen se jakoi tehtävät tai kertoi kappaleen jota lukea. Tarvittaessa sen tavoitti kahvihuoneesta. Ellei se ollut lähtenyt ajoissa kotiin. Välillä se ei vaivautunut lainkaan paikalle, välillä jopa tarkisti päivän lopuksi, moniko vielä paikalla roikkui.
Myönnettäköön, etten ihan hienoimmassa mahdollisessa ammattikoulussa ollut. Ehkä muualla asiat hoidetaan toisin. Mutta näin meillä. Ja tokihan duunareita tarvitaan, en minä sitä kiistä. Saati väheksy kunnon työntekijöitä. Valitettavasti vain ammattikoulusta harvoin moisia valmistuu. Eräskin rakennusalalla ikänsä puurtanut tuttava totesi kerran, että 'ei ne ammattikoulusta valmistuneet mitään osaa, täällä niille kaikki tarttee opettaa.' Ja totta puhui.
Muuten. Näin viimehetken lisäyksenä. Tekstissä tämä mikä-sen-nimi-nyt-olikaan opo julisti tärkeänä, miten ammattikoulusta voi pyrkiä vaikka suoraan yliopistoon. Jumantsuka, tarjoan oikein mielelläni kaljat sille, joka pystyy näyttämään ammattikoulusta suoraan yliopistoon päässeen tyypin! Ovat huhujen mukaan kovasti harvassa.
Hauskaa päivän, illan tai yönjatkoa itse kullekin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
toinenorja
2.12.2004 09:34
Joo-o kerrankin oli citylehdessä ASIAA, ironista että kirjoitetaan amisjuttu ja samainen lehti oikein kannustaa nuoria kauniiksi, rohkeksi menestyväksi julkkikseksi (noin yleensäkin)Mutta hvä näin. Olin itse syksyllä työvoimapoliittisella kurssilla jossa oli aika korkeastikin koulutettuja (yliopisto) tyyppejä, ne on työttöminä kun ne ei voi ottaa sellasta duunia jossa on palkka alle kolmedonaa, varmaan niillä koulutuksilla duunia sais. Sitäpaitsi valtaosa oli tyyppei jotka ei edes etsineet töitä, ne eli koroilla ja puolisot tienas koko perheen tarpeiksi...Että se siitä työttömyydestä. Hyvä suomen amisnuoriso, mihin joutuisimmekaan ilman teitä, teidän avullanne palvelu pelaa. Ja mitä tulee näihin kiroileviin syljekselijöihin, niin eiköhän se ole aika monella vaan se koulurooli ja sitten duunissa suurin osa osaa kuitenkin olla tosi asiallisia, tiedän koska olen työskennellyt amislaisten kanssa. Ei siis mustamaalata Suomen tulevaisuutta, koska valitettavasti niistä 50 prossesta sen julkkispaikan saa promille!
[LAINAUS]opintojen_orja kirjoitti 25.11.2004 klo 22:38:
Ei voi kuin nostaa hattua näille oikean työn tekijöille. Tämä yhteiskunta on niin kieroutunut persielleen, että ei nähdä mihin tarvitaan näitä oikeita työntekijöitä. Meikäläinenkin on valinnut lukion ja yliopiston pitkän polun ja kyllä potuttaa.. Useammat tutut kahden-kolmen vuoden ammatitutkinnolla elävät taatusti huomattavasti nautinnollisempaa elämää kuin minä ikinä koskaan (niin, olen varmaan sen verran suorittamiskeskeinenkin). Minä varmaan joudun uudelleen kouluttamaan itseäni koko elämän, jos haluan leivässä pysyä alallani.
Narinaa narinaa. Kaduttaa vaan, kun itse ei uskaltanut aikanaan mennä lukion sijasta ammattikouluun.[/LAINAUS]
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
orjatoo
2.12.2004 09:36
Joo-o kerrankin oli citylehdessä ASIAA, ironista että kirjoitetaan amisjuttu ja samainen lehti oikein kannustaa nuoria kauniiksi, rohkeksi menestyväksi julkkikseksi (noin yleensäkin)Mutta hvä näin. Olin itse syksyllä työvoimapoliittisella kurssilla jossa oli aika korkeastikin koulutettuja (yliopisto) tyyppejä, ne on työttöminä kun ne ei voi ottaa sellasta duunia jossa on palkka alle kolme donaa, varmaan niillä koulutuksilla duunia sais. Sitäpaitsi valtaosa oli tyyppei jotka ei edes etsineet töitä, ne eli koroilla ja puolisot tienas koko perheen tarpeiksi...Että se siitä työttömyydestä. Hyvä suomen amisnuoriso, mihin joutuisimmekaan ilman teitä, teidän avullanne palvelu pelaa. Ja mitä tulee näihin kiroileviin syljekselijöihin, niin eiköhän se ole aika monella vaan se koulurooli ja sitten duunissa suurin osa osaa kuitenkin olla tosi asiallisia, tiedän koska olen työskennellyt amislaisten kanssa. Ei siis mustamaalata Suomen tulevaisuutta, koska valitettavasti niistä 50 prossasta sen julkkispaikan saa promille!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nojoo
2.12.2004 09:42
[LAINAUS]Think kirjoitti 26.11.2004 klo 10:05:
No joo omat taustat: duunari perhe peruskoulusta amikseen jne...15 vuotta työelämää ja sitte iski joku
saatanan hulluus ja aloin täyttää unelmia ja kutsumusta ja muuta paskaa ja tein muutaman vuoden niitä niin ylimainostetttuja taitelijan töitä ja nyt oon ollu helvetin kauan työttömänä, eli sen verran kauan etä se "kartan piirto taito" on vanhentunnu enkä pääse enää edes duunariksi ellen mee uudelleen koulunpenkille. Ja varoituksen sana nuorille, meitä on paljon. Nuorena ja nättinä kyllä viihdealallakin pärjää (pari vuotta) mut entäs sitte kun oot vanha korppu, milläs sitte elät?
Kunnioituksen pitää toimia molempaan suuntaan. Itse olen akateemisen polun käynyt ja huomaan toisinaan, että myös nämä "duunarit" halveksivat pitkään opiskelleita. Itse olen useimmiten saanut kaikin puolin hyvää palvelua monissa paikoissa arvostamalla niin omaa kuin muidenkin työtä samalla tavalla, mutta kaikenlaisia esimerkkejä sitä on tullut kuultua. Duunareidenkin on hyvä muistaa, että ihminen joka on opiskellut 18 vuotta elämästään ei välttämättä saa juurikaan sen ihmeellisempää palkkaa kuin ammattikoulun käynyt putkimies. Siitä huomimatta hän on jaksanut opiskella pitkään, koska on nykyään ns. kutsumusammatissaan. Näkökulmia on aina monia... Kunnioittakaa siis niin omaa kuin muidenkin työpanosta, työstä riippumatta.
Hyvä artikkeli, josta olisi syytä puhua enemmänkin...[/LAINAUS]
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nojaa
2.12.2004 13:07
mä oon ite opiskellut yliopistossa viimeiset 6 vuotta ja valmistuin äskettäin. oon myös tehnyt duunia koko tuon ajan. eikä tää duuni oo mitään lepposaa 'oikean työn' tekemistä, jossa pääsee himaan joka päivä 8 tunnin 'mulla ei oo penniikää kii'-asenteella duunatun homman jälkeen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kaljaa
2.12.2004 17:23
[LAINAUS]HerraTee kirjoitti 01.12.2004 klo 22:47:
Muuten. Näin viimehetken lisäyksenä. Tekstissä tämä mikä-sen-nimi-nyt-olikaan opo julisti tärkeänä, miten ammattikoulusta voi pyrkiä vaikka suoraan yliopistoon. Jumantsuka, tarjoan oikein mielelläni kaljat sille, joka pystyy näyttämään ammattikoulusta suoraan yliopistoon päässeen tyypin! Ovat huhujen mukaan kovasti harvassa.
Hauskaa päivän, illan tai yönjatkoa itse kullekin.[/LAINAUS]
Opiskelen valitettavasti yliopistossa ja tunnen täällä useitakin ex-amiksia. Opiskelevat mm. kotitalouden opettajiksi, kääntäjiksi jne. Menestyvät opinnoissaan aika hyvin. Eivätkä heittele pulpetteja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Snag
2.12.2004 18:03
Olen itse amiksessa datanomilinjalla, ruotsalaisella puolella. Pitänee kyllä sanoa että tunnen itseni aivan "B-luokan kansalaiseksi". Tämän takia vedänkin kaksoistutkinnon. Vitutti aivan mahottomasti ku keskiarvo jäi keväällä 0,06 alle lukiopaikan(olisin toki voinut matkustaa jonnekki sipoosee asti lukioon, muttei oikee innostanut ). Amiksessa on vaan niin hemmetin ....miten tän sanois.... "pakastevaurion tuhoamat aivot omaavia" ihmisiä. Heidän huumori, olemus ja käyttäytyminen ovat aivan B-luokkaa. Olen onnellinen siitä että olen tämän jakson verran lukiossa,jään odottamaan ensi vuoden jaksoa innolla. Ei tee mieli mennä joulun jälkeen takaisin roskapönttöön. Toivottavasti vaan saan kurssit hyväksyttyä täältä lukiosta. Ainoa hyvä puoli amiksessa on sen helppous; nukuin puolet tunneista, loput puhuin paskaa tunneista ja sain silti viitosen eräästä aineesta.
Vastaa kommenttiinJoten te ylä-astelaiset, menkää ihmeessä lukioon jos keskari riittää. Vaikka et ehkä saisi aivan heti työpaikkaa sen jälkeen, et ainakaan joudu opiskelemaan amiksien kanssa.
Lukio on sivistyneempää.
Vastaa kommenttiin
AmisHanski
2.12.2004 18:15
Mä menin suoraa peruskoulust amiksee ja oon nyt kolmatta -viimistä- vuotta opiskelees ja täytyy myöntää vaikka mua ei arvosteta koska "olen mukamas saanu peruskoulusta niin huonot paperit etten päässy muualle" mutta olen ollut tyytyväinen etten menny lukioon ku se o iha turhanpäiväs siel istuminen jos tietää mitä haluaa.
OLEN AMIS JA HELKUTIN YLPEÄ SIITÄ!!!!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
pissaajakakkaa
2.12.2004 18:18
[LAINAUS]Snag kirjoitti 02.12.2004 klo 18:03:
Olen itse amiksessa datanomilinjalla, ruotsalaisella puolella. Pitänee kyllä sanoa että tunnen itseni aivan "B-luokan kansalaiseksi". Tämän takia vedänkin kaksoistutkinnon. Vitutti aivan mahottomasti ku keskiarvo jäi keväällä 0,06 alle lukiopaikan(olisin toki voinut matkustaa jonnekki sipoosee asti lukioon, muttei oikee innostanut ). Amiksessa on vaan niin hemmetin ....miten tän sanois.... "pakastevaurion tuhoamat aivot omaavia" ihmisiä. Heidän huumori, olemus ja käyttäytyminen ovat aivan B-luokkaa. Olen onnellinen siitä että olen tämän jakson verran lukiossa,jään odottamaan ensi vuoden jaksoa innolla. Ei tee mieli mennä joulun jälkeen takaisin roskapönttöön. Toivottavasti vaan saan kurssit hyväksyttyä täältä lukiosta. Ainoa hyvä puoli amiksessa on sen helppous; nukuin puolet tunneista, loput puhuin paskaa tunneista ja sain silti viitosen eräästä aineesta.
Joten te ylä-astelaiset, menkää ihmeessä lukioon jos keskari riittää. Vaikka et ehkä saisi aivan heti työpaikkaa sen jälkeen, et ainakaan joudu opiskelemaan amiksien kanssa.
Lukio on sivistyneempää.[/LAINAUS]
Nyt kun keskustelemme sivistyksestä, lienee paikallaan myös muistuttaa siitä, että meitä kirjoittajia arvostellaan sen mukaan, miten selkeästi me ilmaisemme itseänne. Snagin puheenvuoro sivistyksen puolesta oli hyvin havainnollinen, sillä kaikesta näkee hänen jääneen vaille keskeisimpiä äidinkielemme oppeja. Sivistyksen puutteesta antaa vihjeen myös hänen käyttäytymisensä sekä amiksen oppitunteja että amiksessa opiskelevia kohtaan. Argumentaatio on hieno taito, mutta sitä tulee harjoitella, jotta siinä olisi tehoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Atos
2.12.2004 22:44
[LAINAUS]pissaajakakkaa kirjoitti 02.12.2004 klo 18:18:
Nyt kun keskustelemme sivistyksestä, lienee paikallaan myös muistuttaa siitä, että meitä kirjoittajia arvostellaan sen mukaan, miten selkeästi me ilmaisemme itseänne. Snagin puheenvuoro sivistyksen puolesta oli hyvin havainnollinen, sillä kaikesta näkee hänen jääneen vaille keskeisimpiä äidinkielemme oppeja. Sivistyksen puutteesta antaa vihjeen myös hänen käyttäytymisensä sekä amiksen oppitunteja että amiksessa opiskelevia kohtaan. Argumentaatio on hieno taito, mutta sitä tulee harjoitella, jotta siinä olisi tehoa.[/LAINAUS]
Huomasit kai, rakas 'pissaajakakkaa', etta ko. henkilo ilmoitti olevansa amiksessa ruotsinkielisella puolella. Jos on opiskellut suurimman osan elamastaan jollain muulla kielella, niin ei tietenkaan pida olettaa etta kaikki rakkaan aidinkielemme opit ovat jaaneet mieleen. Kuulisin (ts. lukisin) mielellani omaa argumentointiasi esim. ruotsiksi tai englanniksi.
Argumenttien selkea ilmaisu on tottakai ihailtavaa ja tavoiteltavaa, mutta jos siita tulee paskantarkeaa patemista (niin kuin sinun tapauksessasi) niin vaaralla tiella ollaan. Sisalto tulee kuitenkin ennen muotoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Marzijou1
2.12.2004 23:34
[LAINAUS]Atos kirjoitti 02.12.2004 klo 22:44:
Huomasit kai, rakas 'pissaajakakkaa', etta ko. henkilo ilmoitti olevansa amiksessa ruotsinkielisella puolella. Jos on opiskellut suurimman osan elamastaan jollain muulla kielella, niin ei tietenkaan pida olettaa etta kaikki rakkaan aidinkielemme opit ovat jaaneet mieleen. Kuulisin (ts. lukisin) mielellani omaa argumentointiasi esim. ruotsiksi tai englanniksi.
Argumenttien selkea ilmaisu on tottakai ihailtavaa ja tavoiteltavaa, mutta jos siita tulee paskantarkeaa patemista (niin kuin sinun tapauksessasi) niin vaaralla tiella ollaan. Sisalto tulee kuitenkin ennen muotoa.[/LAINAUS]
Totta puhut!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
pissaajakakkaa
3.12.2004 01:00
[LAINAUS]Atos kirjoitti 02.12.2004 klo 22:44:
Huomasit kai, rakas 'pissaajakakkaa', etta ko. henkilo ilmoitti olevansa amiksessa ruotsinkielisella puolella. Jos on opiskellut suurimman osan elamastaan jollain muulla kielella, niin ei tietenkaan pida olettaa etta kaikki rakkaan aidinkielemme opit ovat jaaneet mieleen. Kuulisin (ts. lukisin) mielellani omaa argumentointiasi esim. ruotsiksi tai englanniksi.
Argumenttien selkea ilmaisu on tottakai ihailtavaa ja tavoiteltavaa, mutta jos siita tulee paskantarkeaa patemista (niin kuin sinun tapauksessasi) niin vaaralla tiella ollaan. Sisalto tulee kuitenkin ennen muotoa.[/LAINAUS]
Minulta jäi todella huomioimatta se seikka, ettei Snag osaa kieltämme hyvin, koska hän on ruotsinkielinen. Kritiikkini kärki kohdistui sivistyksen puutteeseen hänen asenteessaan ja etenkin teoissaan, kielellisen lahjattomuuden yhdistin nolosti hänen sivistymättömyyteensä. Samoin kuin amiksia aliarvioivia ihmisiä, pidän myös rasisteja tai homofobiasta kärsiviä henkilöitä vakavasti sivistymättöminä. Tietenkin minä luon itse sivistyneen ihmisen normin, mutta tämä johtuu pelkästään omista eettisistä normeistani, joista minun on lähes mahdotonta joustaa. Toiset saattavat pitää sivistyksenä eri asioita ja hyväksyvät avoimen homottelun sekä neekeripuheet siinä missä toisten aliarvioinninkin.
Innostuin kirjoittamaan, koska provosoiduin Snagin tekstin sisällöstä. Tein pikaisen arvion hänen kielellisistä taidoistaan ja se meni pahasti metsään. Pyydän anteeksi moitettani kielellisestä vajavaisuudesta, mutta moitteeni sivistymättömyydestä ei katoa mihinkään. Hyvät tavat kaunistavat. Kuten huomaat, en kiinnittänyt huomiotani pelkästään pilkunnussimiseen, vaan myös vittumaiseen tapaan ajatella toisista ihmisistä. Valitettavasti syyllistyin itsekin pelkistävään yleistykseen tietämättä todellisuuden oikeata laitaa. Häpeän tyhmyyttäni ja huomaan ne taustaoletukset, joita minullakin on joistain ihmisistä. Kannattaisi tietää asiastaan ennen kuin rupeaa puhumaan, sillä häpeän synkkä kaapu kietoo hellään syleilyynsä ja kuihduttaa pienen ihmisen pois kokonaisten ihmisten keskuudesta. Onneksi olen vain nimimerkki muiden joukossa. Yritän oppia hölmöydestäni.
En muuten usko, että esimerkiksi opinnäytetyön tekeminen englanniksi olisi minulle mikään ongelma. Ruotsiksi se ei kyllä valmistuisi koskaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sus_elikko
3.12.2004 16:43
[LAINAUS]juuu kirjoitti 30.11.2004 klo 22:45:
RAHA TULEE DUUNILLA JA KOVALLA SELLASELLA![/LAINAUS]
No ihan varmaan joo.
Vastaa kommenttiinVarmana Wahlroos & kumppanitkin on kasanneet omaisuutensa vääntämällä niska limassa duunia... NOT!
Raha tulee kusettamalla tyhmiä ja pelaamalla korttinsa oikein osakkeiden ja optioiden kanssa.
Vastaa kommenttiin
TYOKUNNIAAN
3.12.2004 22:08
Itselle on aina himassa painotettu, että työ on kunniakasta aina ja se kuka omalla rehellisellä duunilla vääntää rahat perheelle on aina tosi äijjä! Tää on mun mielestä just se juttu mikä nykyään mättää. Mullakin on yks kaveri joka kusettaa kelalta työttömyys tukia ja samalla duunaa jotain omaa bisnestä pimeänä puku päällä ja jotku pitää tollasta vielä hyvänä hommana. Pitäs leipoo turpaa tollasia. Ammattimies on aina ammattimies, nykyään ei vaan arvosteta ku jotain datanomi pellejä. Ite oon ollu 14v asti perushommissa töissä ja vääntäny lukion samalla ku hoitanu oppisopimuksella ammattitutkinnon. Kaikilla kauhee hinku saada paljo rahaa tyhjästä. Hyvä olo tulee itelle ainakin siitä kun päivän tehny hommia tulee himaa ja tietää, että pärjää omillaa ja omalla osaamisella tienaa eikä tarvi kelasta pummia.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kermaperse
4.12.2004 13:33
Kyllä mun lakkia ja vuosien työkökemusta vielä arvostetaan, kun hakeudun opiskelemaan ammattin...jos siihen nyt on edes tarvista, kun vakituinen ja hyväpalkkainen (ilman suhteita hankittu) työpaikka kirjoitusten jälkeen odottaa.
[/LAINAUS]
Luulen, että noi yo-tutkinnon jälkeen amikseen menevät ovat paljon motivoituneempia ja kypsempiä. Poikakaverinikin on käynyt aikuiskoulutuksessa kaks eri linjaa, kun ei ole vielä päässyt amk:iin.
Ei siellä enää varmasti yhtäpaljon ajatella musta-valkoisesti ja lapsellisesti.
Muuten. Noi kuuluisuudet, jotka on käyneet amiksen ovat juuri sellaisia kuin amiksesta tuleekin. Kiroileva ja juntti muusikko, STADILAINEN ääliö Sedu ja paljon juntteja urheilijoita, joista yksi ei osaa puhua selvästi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
NikkeTre
4.12.2004 16:17
Mielestäni kaikki jotka tekevät rehellistä työtä (millä ammattialalla tai koulutuspohjalla tahansa) ovat arvostuksensa ansainneet. Suomi tarvitsee monipuolista osaamista ja erityinen tarve jo nyt ja tutkimusten mukaan etenkin tulevaisuudessa tulee olemaan ammattiosaamista vaativista suorittavista tehtävistä.
Itse tein kokopäiväisesti taannoin töitä pienemmällä palkalla kuin moni ammattikoulun käynyt pari vuotta. Työni oli erittäin stressaavaa ja myös vastuullista (monien pk-yritysten työpaikkojen säilyminen oli välillisesti kiinni siitä kuinka teen työni). Työilmapiiri oli kuitenkin hyvä työpaikalla, joten työtä jaksoi tehdä. Nykyään opiskelen kokopäiväisesti yliopistossa julkistalouteen ja juridiikkaan liittyviä opintoja. Töitä teen jossain määrin opintojen ohella.
Ennen edellä mainittua kokopäiväistä työuraani suoritin parina vuonna Suomen arvostetuimmaksi AMK:ksi valitussa oppilaitoksessa tradenomin tutkinnon. Tutkintoa pidän korkeatasoisena ja vaativana. Perspektiiviä tutkinnon arvioimiseen antaa se, että olen aiemmin suorittanut (viimeisenä valmistuvana vuosikertana) opistoasteen merkonomin tutkinnon, joka laajuudeltaan ja vaativuudeltaan oli huomattavasti suppeampi.
Hyvästä tutkinnosta huolimatta työnsaanti alalta, joka ylläpitäisi ja kehittäisi amk:ssa hankittua osaamista kotiseudultani Pirkanmaalta (kasvukeskuksena Tampere) ei onnistunut, vaan em. työperiodin konsulttina tein Uudenmaan alueella.
Syynä työnsaannin vaikeuteen lienee se, että kaupallisen korkeakoulututkinnon suorittaneita Tampereeltakin tulee enemmän kuin tarvetta on. Saman ongelman tiedän olevan sekä monilla KTM- että tradenomi-tutkinnon suorittaneilla, (jotka sitten samoihin työtehtäviin yrittävät hakeutua). Koulutuspolitiikka siis on epäonnistunutta ja resursseja haaskaavaa!
Ammattikoulua voikin pitää erittäin suositeltavana vaihtoehtona teille, joilla ei ole "peukalo keskellä kämmentä". Monet koulutusalat tuottavat osaajia tehtäviin, joissa työolot ja palkkataso on hyvä ja töitä löytyy. Tulos/panos-suhde työllä on siis kunnossa. Asiallisella työnteolla ja säntillisellä elämäntyylillä se uudenkarhea Saksan rauta voi olla pihassanne usein paljonkin todennäköisemmin kuin korkeakoulutetulla naapurillanne.
Meidän muiden, joilla lahjat ovat erilaisia täytyykin sitten yrittää hampaat irvessä kouluttaa itseämme lisää ja lisää sekä tyytyä stressaaviin ja aliresurssoituihin työoloihin ja panostukseemme nähden huonohkoon palkkaan. Siis annettava lahjaksi tai ainakin kovaan alennushintaan oma osaamisemme suomalaisille työmarkkinoille työoloista välittämättä.
Tai sitten oltava vähemmän isänmaallisia ja kotiseuturakkaita ja lähdettävä kalliisti ja monivuotisesti useammalla alalla korkeakoulutettuina etsimään vihreää oksaa sieltä, missä koulutuspolitiikka ei ole yhtä kieroutunutta kuin tämän päivän Suomessa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Snag
5.12.2004 13:27
heh. Osaan toki suomea ihan kiitettävästi, oli vain pientä kiirettä tuota edellistä kirjoittaessa...
Vastaa kommenttiin:)
Mukavaa ainakin että sain pientä keskustelua aikaan:)
Vastaa kommenttiin
wertyui
6.12.2004 17:48
opiskelen opettajaksi ja siivoan kesät ja viikonloput.
on se sitten jännä, miten tavalliset pankkivirkailijat
nyrpistävät nokkaansa, kun pyyhkäisen luudanvarren kanssa
ohi, mutta hymyilevät nätisti kertoessani tulevasta ammatistani.
Työ kuin työ. Pääasia, ettei makaa sohvaan yhtyneenä ja
Vastaa kommenttiinhauku yhteiskuntaa saamattomaksi, kun omat vatsalihakset
on hävinneet kaljamahan sisään.
Vastaa kommenttiin
09-suunta
6.12.2004 20:52
[LAINAUS]kermaperse kirjoitti 04.12.2004 klo 13:33:Kiroileva ja juntti muusikko, STADILAINEN ääliö Sedu ja paljon juntteja urheilijoita, joista yksi ei osaa puhua selvästi.[/LAINAUS]
Sedu on TURUSTA, sitä kukaan tänne edes halua, viekää takasin, tana...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sebastyne
7.12.2004 03:26
Hyvä artikkeli. Mä en oo koskaan ymmärtänyt miksi ihmisarvo pitäisi määrittää työn perusteella, sillä kaikkia tarvitaan. Koska itse en arvota ihmisiä sillä perusteella, en useinkaan kerro omasta alastani ja vielä harvemmin kysyn uusien tuttujen alasta, mutta hauskaa on se, että netissä esittämieni mielipiteitteni kumoamiseksi haukutaan milloin amislaiseksi ja milloin herraksi, ja mikäs siinä. Kokemusta löytyy niin amiksesta kuin korkeakoulustakin, ja muutamasta muusta oppilaitoksesta. Ainoa koulu, johon tuntui aamulla järkevältä lähteä oli ammattikoulu. Joka aamu tiesi, että menemällä sinne opin jotain, samaa ei voi sanoa korkeakoulusta, koska ainakin omalla alallani kyse oli vain isosta lukupiiristä, ja sama tieto löytyy usein helpommin kun jää kotiin ja lukee itse.
Ja todellakin. Ylioppilastodistus on yliarvostettu. Elämästä meni kolme vuotta hukkaan vain todistaessani sen, että lukiosta pääsee läpi pistämättä tikkua ristiin sen eteen, kunhan tuli paikalle ajallaan. Palkkioksi sain lakin joka ei sovi kenellekään ja todistuksen jolla pääsin toiseen yhtä turhaan kouluun.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
udes
7.12.2004 13:58
[LAINAUS]09-suunta kirjoitti 06.12.2004 klo 20:52:
Sedu on TURUSTA, sitä kukaan tänne edes halua, viekää takasin, tana...[/LAINAUS]
Onpa hauskaa. Niinkin kadehdittu henkilö, jolla on baareja ympäri Suomea (myös Turussa ja Hesassa) ei kuitenkaan ole kotoisin yhdestäkään kaupungista, jossa sillä on baari:-) Sedu on kotoisin, vaikkei sitä maailmalle huutelekaan, niinkin surkeasta metropolista kuin Valkeakoski;-)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
KaiUtin
7.12.2004 14:22
[LAINAUS]surffari kirjoitti 26.11.2004 klo 10:32:
Kyllahan joku tutkija taannoin sanoi, etta jos pateva kaveri alkaa heti amiksen jalkeen tehda duunia, niin sen kokonaistulot pysyvat pitkaan parempina kuin kaverin joka kay lukion ja kouluttautuu kenties jopa tohtoriksi asti.
LAINAUS]
Kyllä tuossa lienee perää hyvinkin. Itse kouluttauduin aikanaan offset-painajaksi kahdessa vuodessa ja tienasin arviolta hyvinkin 700 000 vanhaa rahaa, ennenkuin moni tutuista kävi "pakollisen" lukio - kauppaopisto - kuvion läpi.
Tuolloin oma liksa oli arviolta 13 000 silloista markkaa (90-luvun alkupuoli), ja useilla frendeillä edessä kortisto.
Sikäli komppaan ko. tutkijaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
09-suunta
7.12.2004 15:46
[LAINAUS]udes kirjoitti 07.12.2004 klo 13:58:
Onpa hauskaa. Niinkin kadehdittu henkilö[/LAINAUS]
Kadehtiiko joku Seppoa?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
kpy
7.12.2004 16:52
Itse lähdin aikoinani lukioon, koska tiesin, mitä halusin. Lukioaikaa en todellakaan ajatellut käyttää unelmien ammatin miettimiseen. Suunnitelmat muuttuivat vain vähäisessä määrin lukion aikana, eikä ainakaan vielä kaduta.
Ihmiset saavat minusta yleensä todella "amis-vastaisen" kuvan. Selvennykseksi haluaisin kuitenkin kertoa: En halveksi ammattikoululaisia. Halveksin niitä ihmisiä, jotka yläasteen jälkeen jatkavat ammattikouluun, koska ajattelevat, esim. ettei siellä tarvitse tehdä mitään. Tai yleensäkin, valitsevat ammattikoulun, päästäkseen helpolla.
Käsittääkseni nämä ihmiset taitavat olla ammattikouluissa juuri niitä, jotka heittelevät kaikkea pulpetteja pienempää. Suurin osa tuntemistani ammattikoululaisista olivat valitettavasti näitä "ei vois vähempää vittu kiinnostaa"-tyyppejä. Tästä syystä asenteeni ovat toisinaan aika negatiiviset.
Pyydän anteeksi niiltä ammattikoululaisilta, jotka eivät tunnista itseään edellämainitusta "ei vois vähempää vittu kiinnostaa"-ihmistyypistä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kope
8.12.2004 19:12
Lähtökohdat on siinä, että:
1. Kaikki saavat tehdä elämässään sitä työtä, mitä haluavat.
2. Raha ei ole elämässä tärkein asia.
3. Rutiinityön tekeminen ei oikeastaan edes kuulu ihmisen perusluonteeseen, se on tullut markkinatalouden rynniessä maailmaan. Minusta yhteiskunnan pitäisi antaa ihmisille perusta hengissäsäilymiseen ja yleissivistykseen. Työtä tulisi tehdä intressien ja oman tahdon mukaisesti. Ei ole luovan ihmisen järkeä kaivaa ojia 20h/päivässä vain saadakseen ne pari lanttia ruokaan.
Itse en lähtenyt ammattikouluun. Miksi minä olisin sieltä valmistunut? Teknisissä töissä olen karmean huono, autonrassaus ei kiinnosta, automaatioteknologia on ehkä hitusen mielenkiintoista; en kyllä jaksa edes luetella kaikkia aloja, kun eivät yksinkertaisesti nappaa. Medianomit, datanomit ja konservatoriosta valmistuneet muusikot ovat aivan höpöhöpöhommaa. Osaavat he paljon vähemmän, kuin mitä ala oikeasti vaatisi. Datanomit esimerkiksi siirtyvät suoraan mikrotukeen neuvomaan asiakkaille ensimmäiseksi käynnistämään koneen uudelleen - jos se ei auta, niin sitten pitää tyhjentää selaimen välimuisti.
Nyt olen lukiossa toista vuotta, eikä kaduta yhtään, vaikkakin välillä tekisi mieli vain ryhtyä vapaaksi muusikoksi. Keskiarvo on siinä 9,5 paikkeilla. Uravaihtoehtoja on tullut mietittyä paljon. Kielitieteilijä, näyttelijä, muusikko/säveltäjä, äänittäjä/äänen jälkikäsittelijä - siinä minua kiinnostavia aloja. Mutta eiväthän nuo ole oikeita ammatteja! Kuurot huutavat, että eivät he tarvitse ääntä, monet eivät käy teatterissa eikä kielitiede tule ihan helposti tavallisen ihmisen lähelle. Aivan sama, minä aion tehdä joko yhtä tai kaikkia noista sitten, kun olen "iso". Kaikkea tarvitaan.
Lukion yleissivistävää vaikutusta ei voi vähätellä, mikäli ei sitten ole todellinen lukutoukka ja opi kaikkea tarpeellista omalla ajallaan. Revisionismiin yms. huuhaaseen onnistutaan yleensä vetämään niitä kaikkein huonoiten kouluttautuneita. Lukion ja ammattikoulun tietysti voi käydä yhtäaikaa.
Amiksella tarkoitan arkipuheessani näitä yläasteelle pysyvästi jääneitä testosteroniuhoajia, joilla ei liiemmin ajatus kulje.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Kope
8.12.2004 19:20
Niin, unohtakaatten tekstini kommentti rutiinityöstä ja ihmisen perusluonteesta, huomasin juuri itse sen olevan perätön ja vailla logiikkaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tasko
8.12.2004 19:47
Omien kokemuksien perusteella on turha tässä tapauksessa vetää yleistä ohjetta muille.
Eräs henkilö kävi lukion ja kirjoitti heikohkot paperit. Jatko-opiskelu ei sujunut kovinkaan hyvin, niinpä hän työskenteli mm. Hesburgerissa ja kuntasektorilla orjatyössä (kukkien istutusta ja haravointia). Otti niskasta itseään kiinni ja valmistui ammattikoulussa sähkömieheksi. Nyt pyyhkii hyvin.
Isoveljeni kirjoitti 5-6 laudaturia, pääsi suoraan Otaniemeen opiskelemaan tietoliikenteen duplo-insinööriksi. Suunnittelee samalla huipputeknisiä laitteita eräässä yrityksessä. Elää "hivenen" porvarillisempaa elämää kuin radikaalianarkistinen bolshevikkipikkuveljensä.
Varmaan nämä kummatkaan eivät kadu valitaansa, mutta kokemukset menevät niin ristiin, että kumpikaan ei ole oikeassa tai väärässä väittäessään omaa tietänsä hyväksi.
Mitähän kuuluu niille, jotka yläasteen lopulla ylpeilivät menevänsä paperipuolelle amikseen, koska paperialalta vetää huippupalkkaa suunnilleen tosta vaan, kun on vaan valtion paperikoulun käynyt?
Anteeksi huolimaton ja tyylitön äidinkielen käyttö, virheitä vilisee varmasti. En ensinnäkään jaksa aina erityisen tiukkaa, muodollista kielenkäyttöä ja panostan enemmän englantiin ja ranskaan, koska meinaan juosta vapaana kuin taivaan lintu ulkomaille heti kunhan luoja suo ja sää sallii, eli kun opiskelut ja siviilipalvelus on käyty ja taskussa on pennosia jonkun verran. Täällä arkifasistien maassa on tylsä olla, naurakaa sitten, pintakäsittelijät, kun maa mummoutuu ja jää muusta maailmasta jälkeen huippuosaajien ollessa muualla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
multipena
9.12.2004 12:49
ootte pojat ihanii,,, mä oo amiz! jeah oon aika kova jätkä, rassailen aina mulkkuani... ja työnnän pippelini corveten pakoputkeen jeah...
Vastaa kommenttiinja runkkaan korvetessa jA KATON REAL GAYS LEHTEE...
IMEN IHTEENI AINA KUN NÄÄN VOLVON...
Olen maailman kovin jätkä koska minulla on -85 vuoden corvette ja asun nilisiässä
Vastaa kommenttiin
Samaa
9.12.2004 12:55
Oon sammoo mieltä multipenan kanssa! JAtka samaan tahtiin!!!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jumi69
9.12.2004 12:58
Multipenalla on oikee asenne! Amikset roks!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Geiboi
9.12.2004 12:59
[LAINAUS]multipena kirjoitti 09.12.2004 klo 12:49:
ootte pojat ihanii,,, mä oo amiz! jeah oon aika kova jätkä, rassailen aina mulkkuani... ja työnnän pippelini corveten pakoputkeen jeah...
ja runkkaan korvetessa jA KATON REAL GAYS LEHTEE...
IMEN IHTEENI AINA KUN NÄÄN VOLVON...
Olen maailman kovin jätkä koska minulla on -85 vuoden corvette ja asun nilisiässä[/LAINAUS]
oijee multipena... mä oon sun ikuinen fani... en vois elää ilman sua... t: geiboi
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
JORMA1000
9.12.2004 13:00
ostakee multa iso tilto! (dildo)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
joojoojoojoo
9.12.2004 13:23
"Asenteet ovat luutuneita", valittaa jutun kirjoittaja ja kuitenkin heti perään luettelee itsevarmasti kaikki typerimmät amis-stereotypiat. Hohhoijaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Mama25
9.12.2004 17:05
Mä olen itse kirjoittanu vähän vajaa kymmen vuotta sitten yleisarvosanalla M ja lukion päästötokarin keskiarvo on 8.5. Eli niillä papereilla ei ole mulle paskankaan virkaa. harmittaa etten aikoinani mennyt amikseen ja hankkinut itselleni ammattia jolla nyt eläisi. Korkeakouluopiskeluunkaan kun ei ole varaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Amislainen
10.12.2004 13:03
Mä itse olen 16-vuotias amis, opiskelen ravintolakokiksi ja käyn ammattikouluopintojeni ohella lukiota.
On totta, että hyvin monet amikset ovat epämotivoituneita, laiskoja ja usein melko taidottomia, juuri sen takia, etteivät jaksa opetella asioita joita pitäisi. Tunneilla opiskelusta ei tahdo tulla mitään, kun porukalla tuntuu olevan paljon tärkeämpää tekemistä. Pitää laittaa hiukset, viilata kynnet, pelata kännykällä tai lähettää viestiä, soittaa kaverille joka on samassa oppilaitoksessa ja jota näkee muutenkin joka välissä....
Monet tulevat ammattikouluun, koska jonnekin on pakko mennä. Vanhemmat eivät anna jäädä kotiinkaan lusmuilemaan, elleivät ole jo heittäneet kotoa pois. Mielestäni ei kannattaisi lähteä ollenkaan opiskelemaan, jos ei ole yhtään motivaatiota yrittää suorittaa aloittamaansa alaa loppuun asti. Sossun luukulle sitä kumminkin päätyy.
Luokaltani on keskeyttänyt jo kaksi, koulua on ollut noin neljä kuukautta. Yksi jää äitiyslomalle tässä kuussa, yksi joutui kasvatuslaitokseen, toinen joutuu kohta samanlaiseen paikkaan.
Tuntuu, ettei ammattikoulussa ole muita kuin laiskoja idiootteja, ja suurimmaksi osaksi se pitää paikkaansa. Ei kuitenkaan pidä yleistää. On niitäkin jotka haluavat oikeasti menestyä.
Lukion ja ammattikoulun eron huomaa parhaiten käymällä molempia, lukiolla porukka on käytökseltään ja olemukseltaan paljon ammattikoululaisia "sivistyneempiä". Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole menneet ammattikouluun juuri sen maineen takia. Sitten saadaan huonot paperit, kun ei pärjätä lukiossa ja itketään kun ei ole töitä.
Yläasteella "hyviä" oppilaita kehotettiin menemään lukioon, ettei hyvä oppilas mene hukkaan ammattikoulussa.
Amis ei voi muuttaa ihmisen arvoja tai lopullista päätöstä siitä, miten itse haluaa käyttäytyä. Ei kukaan ole pakottanut amiksia kiroilemaan tai polttamaan. Suurin osa amiksessa polttavista on polttanut aiemmin, kiroillut ja ollut "huonotapainen" ja juuri siksi valinnut ammattikoulun etteivät odotukset olisi niin suuret kuin jos huonotapainen olisi mennyt lukioon. Amikset saavat menestyä huonosti, siinä ei ole mitään ihmettelemistä, mutta lukiossa paineet ovat kovat ja tulokset usein sen mukaiset.
Töistä sen verran, että niitä minun alallani ainakin tulee olemaan. Ravintola- ja hotellipalveluja on sen verran vaikea alkaa ulkoistamaan. Työntekijöistä on pulaa ja valmistuttuamme meidät revitään käsistä. Palkat eivät tule olemaan yhtä päätähuimaavat kuin kansanedustajilla, mutta mieluisa työ antaa paljon anteeksi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Leenamarja
21.12.2004 16:42
Hyvä artikkeli ja tärkeä aihe!
Ammattikoulutus kannattaa, luulisin. Akateeminen koulutus voi olla aikamoista riskipeliä. Tunnen henkilökohtaisesti työttömiä juristeja, ekonomeja, diplomi-insinöörejä ja valtiotieteilijöitä.
Olen itse myöskin akateeminen työtön nuori nainen. Olen tehnyt vaativia oman alani töitä, mutta aina lyhytaikaisissa pätkätyösuhteissa. Nyt mietin aikuisena ensimmäistä kertaa ammattikoulutusta, joka voisi minulle sopia, mutta en ole vielä hiffannut, mikä ihme se voisi olla, pitkän koulutusputken ja päteviksi todistettujen valmiuksien jälkeen...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anniinaz
22.12.2004 14:59
Mielenkiintoinen juttu...mutta kaikki vanhat huonot puolet oli kaivettu Vallilan ammattikoulusta esiin, mikä oli ihan turhaa...sillä ei enään ole samanlaista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Tupsu00
24.12.2004 14:16
[LAINAUS]HerraTee kirjoitti 01.12.2004 klo 22:47:
Muuten. Näin viimehetken lisäyksenä. Tekstissä tämä mikä-sen-nimi-nyt-olikaan opo julisti tärkeänä, miten ammattikoulusta voi pyrkiä vaikka suoraan yliopistoon. Jumantsuka, tarjoan oikein mielelläni kaljat sille, joka pystyy näyttämään ammattikoulusta suoraan yliopistoon päässeen tyypin! Ovat huhujen mukaan kovasti harvassa.
[/LAINAUS]
Hei juu mä voin näyttää. Serkkupoika tuossa juuri 3-vuotisen amiskoulutuksen jälkeen pääsi saman tien yliopistoon syyskuussa. Senkun vaan otti ja luki pääsykokeisiin.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
joulupukki
26.12.2004 04:35
[LAINAUS]Huu kirjoitti 29.11.2004 klo 00:29:
Ei tuo mikään yllätys ollut että tuollaisia kiroilevia idiootteja löytyy juuri amiksista. Jätkien puheista päätellen korvien välissä ei ole yhtään mitään. Taitavat nuokin löytyä aikanaan asuntoloista tai vankiloista. Amistaustassa ei todellakaan ole mitään ylpeilemistä.
Mitä parempi koulutus, sen parempia ja kovapalkkaisempia töitä on mahdollisuus saada. Sitäpaitsi Kiinaan ja muihin halvan työvoiman maihin siirretään ensimmäisenä sellaiset työpaikat joihin vaaditaan vähän tai ei ollenkaan koulutusta. Ja rakennustyömaila ja tehtaissa on jo virolaisia venäläisiä pian enemmän kuin suomalaisia. Eli akateemista koulutuksesta on tänä päivänä enemmän hyötyä kuin koskaan ennen.[/LAINAUS]
Eikö se ole tärkeintä että tekee työtä mistä tykkää ja arvostaa itse sitä? Ei raha ole koko elämä eikä elämä ole niin mustavalkoista...Rikas ja köyhä ovat ääripäitä on paljon sillä välillä. Voiko raha ja kunnia olla motiivana opiskelulle, eikö itsensä sivistys? Raha on vaihtoväline, elämässä on paljon muita tärkeitä asioita tavoiteltavana kuin raha ja valta. Säälittäviä pyrkyreitä...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
ex-amo
5.1.2005 17:43
Vaikuttaa hieman kärjistetyltä tuo juttu. Ei kai siellä noin juntteja sentään olla. Nuo ruutupaidat ja dx:t oli jo joskus kauan sitten. Luulisi jotain edistystä tapahtuneen, vai?
Vastaa kommenttiinItse ammattikoulun käyneenä arvostan ammattikoulutusta todella paljon. 90-luvun alussa ammattikoulusta valmistuin eikä silloin ollut töitä oikeastaan kenellekkään. Siitä sitten valitettavasti lähdin opiskelemaan lisää ja sillä tiellä olen vieläkin. Kunnon duunia ei ole löytynyt vaikka tutkintojakin on jo muutama. Olisi vaan pitänyt jaksaa odotella hetki kunnon duunia niin elämä olisi nyt paljon valoisampaa. Nyt vain akateemisena pätkätyöstä toiseen...kehnolla palkalla. Nykyään kun kokeneen sähköasentajan palkkakin alkaa olla insinööritasoa.
Vastaa kommenttiin
Isossanoususs
12.1.2005 22:56
[LAINAUS]kermaperse kirjoitti 26.11.2004 klo 16:53:
Niin, kummasti noille amiksen lapsukaisille kelpaa kuitenkin lääkärin, opettajan tai vaikka lakimiehen palvelut.[/LAINAUS]
Mutta kyllä kanssa lääkäreille kelpaavat `duunareitten` palvelut Esimerkki oikeasta elämästä. tuttuni isä puoli on jokin korkeasti koulutettu di.insinööri mutta ei edes itse osannut vaihtaa ruohon leikkuriin sytytys tulppaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin