Hulluksi sanominen on haukkumista, mutta narsistiksi, maaniseksi tai persoonallisuushäiriöiseksi luokittelu on vain havaintoihin perustuvaa diagnosointia. Keittiöpsykologeiksi Dr. Philin ja erilaisten self-help-oppaiden avulla valmistuneet ihmiset osaavat kertoa yllättävän nopeasti, mikä meitä kutakin vaivaa.
“Nopeiden yleistyksien tekeminen on yleisinhimillistä. Toisesta ihmisestä ei lähdetä keräämään perusteellisesti informaatiota, vaan tehdään pikaratkaisuja tunnevuorovaikutuksen ja ehkä oman hyötyperspektiivinkin pohjalta”, toteaa Helsingin yliopiston psykologian laitoksen dosentti Juhani Ihanus.
“Näitä populaaripsykologisia termejä napataan jostain, kuten itseapuoppaista, ja hyödynnetään henkilöhavainnoissa. Muun muassa narsismi-termi tuli yleisesti tunnetuksi ja suosituksi 1980-luvulla. Termien avulla saadaan aikaan käteviä tiivistelmiä ihmisistä. Käytettävät nimikkeet valitaan suoraan nykykulttuurissa elävistä diagnostisista nimikkeistä, ja niilläkin on muotinsa”, hän jatkaa.
Ihanuksen mukaan ihmisten luokittelu on monelle tapa jäsentää maailmaa.
“Kategorisointi helpottaa ajattelua. Siihen voi liittyä jopa mielihyvää. Elämään saadaan järjestystä, eikä todellisuus vaikuta kaoottiselta. Tietysti asian kielteinen kääntöpuoli on toisten ihmisten leimaaminen.”
Ihmisten kategorioimisessa on myös se vaara, että perspektiivi kapenee.
“Jotkut turvautuvat alkukantaiseen mustavalkoiseen maailmanjaotteluun, joka vaikeuttaa vastavuoroisen kontaktin saamista. Meillä on esimerkiksi narsismin uhreja, sitä en kiistä, mutta narsismin uhrit ovat muutakin kuin uhreja ja narsisti muutakin kuin narsisti. Helposti asialle kuitenkin etsitään yleistä ”selitystä” ja käyttäytymistä tulkitaan kokonaan tämän keskeisen termin avulla”, Ihanus arvioi.
Mistä leimaamisen halu ja keittiöpsykologisoinnin tarve sitten johtuu?
“Arkielämän ilmiöiden medikalisointi ja psykologisointi on yhä yleisempää ja näkyvämpää. Nähdään, että kaiken takana olisi jotain hoidettavaa ja kaikki asiat on diagnosoitava. Jopa arkielämän tavallisia konflikteja on vaikea purkaa ilman diagnosoiduksi tulemista ja se on huolestuttavaa.”
Ihanus näkee myös toisen selityksen keittiöpsykologisoinnin suosiolle.
“Oikeassa olemisen helpottava kokemus. Itseapuoppaiden suosio on yksi osviitta siitä, että tämänkaltainen lähestymistapa puhuttelee ihmisiä. Mutta ollaan hataralla pohjalla, jos esimerkiksi narsisti mielletään yleisesti itsekkääksi ihmiseksi, vaikka itsekkyys on vain yksi puoli narsismia.”
Leimaamiselle tyypillistä onkin asioiden totaalinen yksinkertaistaminen. Termit saattavat olla tuttuja, mutta termien taakse ulottuva laajempi ymmärrys voi olla hyvinkin vähäistä. Ihmisiä kotidiagnosoidaan kärkkäästi, mutta silti oikeasti sairastuneiden häiriönkuvaa ei ymmärretä eikä täysin hyväksytäkään.
“Ihmisten asenteita mielenterveysongelmiin on tutkittu ja huomattu, että ihmiset näennäisesti suhtautuvat niihin rationaalisesti ja hyväksyen. Tutkimuksessa kuitenkin paljastui, että rinnalla kulkee irrationaalisia asenteita ja negatiivisia tuntemuksia kuten pelkoa. Faktisesti käyttäytymisen tasolla ihmiset eivät siis toimikaan niin kuin väittävät toimivansa. Suhde mielenterveysongelmiin on tässä valossa kaksinaamainen.”
Kuukauden testi
Mustetahratesti
Sveitsiläisen Hermann Ros-chachin (1884–1922) kehittämässä projektiivisessa testissä vastaajalle esitetään kortteja, joissa on erilaisia ”tahrojen” muodostamia kuvioita. Vastaajan on kerrottava mitä hän näkee kussakin kuvassa näkee. Testin tulkinta perustuu käsitykseen persoonallisuuden vaikutuksesta havaitsemiseen. Tulkittavia kategorioita ovat kuvat ihmisistä ja eläimistä, maisemat, värit, liikkeet, tilat ja muodot.
7 kommenttia
palleriina
2.11.2007 17:55
Ihmisillä on tarve päteä. Mitään tieteellisiä perusteluja ( tyhjentäviä) on turha odottaa maalaistollolta tai kaupunkilaisjuntilta ( karrikoin).
Toisaalta näitä psykopaatiksi analysoijia ei kannata ottaa vakavasti. Todennäköisetsi he ovat herkässä tilassa olevia ihmisiä joilla on tarve hakea oikeutusta epäoikeudentunteelleen. Mukava keino on haukkua toinen psykopaatiksi kun ei enää itse oikeasti ymmärrä missä mennään. Yleensä ihmisen ymmärtämättömyys johtuu oikeasti vain kyseisen ihmisen tietämättömyydestä ja itsekritiikin puutteesta, defenseistä ja yliherkkyydestä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
joo-oh
3.11.2007 08:43
Ööh. Mitäköhän sä Palleriina just teit?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
heherhe
3.11.2007 09:25
palleriina se jaksaa... säälittävä biaaaatch..
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
DMS
4.11.2007 12:30
Oletko leimannut läheisesi kusipääksi ilman asianmukaista pään TT-kuvaa? Kyllä mielestäni myös tämä artikkeli sortuu leimaamiseen ja mustavalkoistamiseen (mikäpä Cityn artikkeli ei tekisi sitä?). Juttu kuvaa toki ihan osuvasti joitakin ihmisiä, jotka notkuvat alan sivustoilla, mutta se ei tarkoita että kaikki jotka epäilevät tuttunsa mielenterveydessä olevan jotain vikaa joko nimikkeellä tai ilman, tekisivät sen perusteetta tai yksinkertaistaen. Ja yhtä lailla mielenterveysongelmat menevät Gaussin käyrän mukaan, jonka takia on vaikea tehdä erottelua normaaleihin arkielämän ilmiöihin ja oikeasti sairaisiin. Ja todennäköisesti City lehden maagisesta 50%:sta valtaosa ei ole heittänyt diagnoosia tosissaan, vaan on käyttänyt sanaa koska se kuulostaa sivistyneemmältä kuin "kusipää".
Ihan omaa lähipiiriä tutkaillen pahimmat leimaajat itse asiassa löytyvät lääketieteen ja psykologian piireistä (varsinaisesti artikkelin kuvaamia tyyppitapauksia en tunne). Eli sikäli aihepiirin lukeminen joko tieteellisistä tai Dr.Phil-tyyppisistä populäärilähteistä altistaa ihmisten lokeroinnille.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
colum
7.11.2007 19:47
Ei kai kukaan vain nimettänyt PERUSTEETTA koulusurmaajaa psykopaatiksi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
zx-69
13.11.2007 12:40
Jos koulusurmaaja on psykopaatti, niin mitä se psykopaatti tarkoittaa? Mikä on psykopatian etiologia? Miten psykopatia ilmenee käyttäytymisessä, tunnemaailmassa ja kehollisesti? Miten ihminen on diagnotisoitavissa psykopaatiksi? Onko psykopaatti joko/tai -diagnoosi, vai onko meillä jokaisella jokin psykopaattiusaste? Voiko psykopaattia pitää vastuullisena tekoihinsa, vai onko se sairaus, jolle kantajansa ei voi mitään ja hänet näinollen pitäisi eristää? Ehkä hän olikin psykopaatin sijaan psykoottisesti masentunut ja paranoidi ihminen, jonka lääkitys nosti energiatasoa sen verran, että hän sai potkua käytännön toimintaan? Jos näin oli niin mitä sitten tarkalleen ottaen tarkoittaa masentunut, psykoottinen ja paranoidi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Reuben
14.11.2007 18:35
Hare PCL-R:ää käytetään edelleen oikeuspsykiatriassa, vaikka muuten antisosiaalinen persoonallisuushäiriö on nykyään käytetympi termi ja jonka kriteerit ovat lähes samat. Häiriöön liittyy tiettyjä biologisia muutoksia ja jos joku keksii tyhjentävän etiologian, johon voidaan vaikuttaa, sille Nobelin palkinto. En tiedä tilastoja, kuinka moni psykopaatti käytännössä todetaan syyntakeettomaksi oikeudessa, enemmän tätä harrastattaneen skitsofreenikoiden suhteen. Mielenterveyden ongelmat ovat monimutkaisia asioita ja jotain psykopaatin/asos. persoonallisuushäiriön piireitä varmasti löytyy myös lainkuuliaisilta, mistä kertoo jo se ilmiö mistä tämä cityn artikkeli kertoo.
Vastaa kommenttiinKoulusurmaajan ongelmista on vaikea tehdä tyhjentävää kuvausta lehtikirjoitusten perusteella, koska niistä käy heikosti ilmi koko henkilöhistoria. Voisi ainakin olettaa, että kyseessä ei ole tyypillinen asosiaalinen persoonallisuus, sillä aikaisempaa rikostaustaa ei ole. Mutta toisaalta tyypilliseen masennukseen eivät kuulu hänen nettikirjoitusten kaltaiset narsistiset piirteet.
Nämä ovat erittäin vaikeita kysymyksiä ja tässä foorumissa on turha alkaa sen syvällisemmin pohtimaan aihepiiriä. Jos kiinnostaa keskustella perusteellisemmin, laita postia ylläolevaan osoitteeseen.
Vastaa kommenttiin