Orpo ja Merkityksellinen

Orpo?

Eräs tuttavani pohti onko hän orpo, menetettyään nyt aikuisena molemmat vanhempansa. Totesin siihen, että taidamme kaikki olla orpoja ennemmin tai myöhemmin. Vanhempien kuolema on aina, ikään katsomatta, raskasta. Lapselle se on luonnollisesti tunnetason lisäksi myös jokapäiväisen toimeentulon ja selviämisen kannalta merkittävä menetys. Mutta tunnetasoa pohdittaessa, meistä kaikista taitaa tulla orpoja ajan kanssa.

Merkityksellinen?

Vuosi sitten kesällä olin eräissä häissä maistraatissa. Itkin koko seremonian ajan vuolaasti. Sulhanen kommentoi myöhemmin, että nyt heidän hääkuvansa näyttää ihan hautajaiskuvilta. Hih, mutta minkäs teet. Mä itken ilosta siinä missä surustakin.

Eilen oli jälleen tuollainen päivä. Oli aika erota ihmisistä, joista oli tullut merkityksellisiä hyvin lyhyen ajan sisällä. Yritin kiittää, yritin toivottaa onnea tuleviin koitoksiin. Päädyin itkemään. Ehkä viesti kuitenkin meni perille. Heistä oli tullut merkityksellisiä. Ammatin huonoja puolia on se, että aina joutuu sanomaan hyvästit ihmisille, joista välittää. Toisaalta ammatin hyviä puolia on, että saa välittää. Ja parhaimmassa tapauksessa tietää olleensa myös merkityksellinen.