Suomalaista koulua uudistamassa

Peruskoulun eri oppiaineiden välistä tuntijakoa ja tuntimääriä ollaan paraikaa uudistamassa. Vuonna 2003 opetusministeri Maija Raskin (sdp) aikana taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden määrää laskettiin peruskouluissamme merkittävästi. Pian tämän jälkeen silloin tehty ratkaisu todettiin ja myönnettiin laajasti virheeksi. Tämän virheen korjaaminen onkin ollut yksi uudistuksen tavoitteista.

Me näemme perusopetuksen jatkuvan kehittämisen tarpeelliseksi ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Suomalaisten lasten on jatkossakin saatava maailman parasta perusopetusta. Tämän lisäksi heille on tarjottava riittävät tiedot, taidot ja valmiudet, joita he tulevat elämässä pärjätäkseen tarvitsemaan.

Perusopetus on suomalaisen osaamisen kulmakivi. Sen vaaliminen palvelee koko koulutusjärjestelmäämme. Elinikäiseen oppimiseen kannustaa perusopetuksessa saatu oppimisen into ja ilo. Perusopetuksen tulevaisuutta pohtiessamme meidän on tarkasteltava paitsi opetuksen sisältöä ja tavoitteita, myös kouluviihtyvyyttä, oppimisympäristön kannustavuutta ja turvallisuutta sekä suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämistarpeita. Kouluille tuleekin taata tulevaisuudessa riittävät resurssit tähän tärkeään työhön.

Perusopetuksen kehittämiseen onkin tällä hallituskaudella käytetty yli 200 miljoonaa euroa. Muun muassa opetusryhmäkokojen pienentäminen, erityisopetukseen panostaminen, koulujen kerhotoiminnan lisääminen ja opettajien täydennyskoulutus ovat tuoneet hyviä tuloksia. Myös jatkossa perusopetuksen riittävät resurssit ja opettajien osaamistaso on turvattava. Meillä on myös maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat, jotka ansaitsevat myös suuren kiitoksen ja näin on syytä olla tulevaisuudessakin.

Opetusministeriö asetti keväällä 2009 työryhmän valmistelemaan peruskoulujen tuntijakouudistusta. Työryhmään kuului yhteensä 17 jäsentä, mukana yksi edustaja mm. SDP:stä, heidän johtava sivistyspoliitikkonsa Tuula Peltonen, yksi keskustasta Tuomo Hänninen ja yksi kokoomuksesta Raija Vahasalo. Mukana työryhmässä oli lisäksi mm. SAK:n, EK:n, Kuntaliiton ja Suomen Rehtorien edustus.

Me näemme kokoomuksessa, että perusopetuksen uutta tuntijakoa pohtineen työryhmän esitys vastaa päätavoitteiltaan yhteiskunnan koulutusjärjestelmälle asettamiin muutostarpeisiin.

Työryhmän esityksestä annettiin kuitenkin noin 200 lausuntoa. Myös me kokoomuksesta annoimme oman lausuntomme, jossa esitimme muutoksia työryhmän esityksiin mm. taito- ja taideaineiden määrän lisäämisen varmistamista ja koululiikunnan lisäämistä. Nämä tuovat koulupäiviin oppimisen iloa. Lausunnossa vaadimme myös mm. tehtävien uudistusten kustannusten korvaamista kunnille täysimääräisesti.

Kouluviihtyvyyden lisäämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen esitys tuo runsaasti työkaluja. Kokoomus pitää erityisen tärkeänä sitä, että esityksellä turvataan minimituntimäärän nosto myös niissä kunnissa, joissa nyt tarjotaan oppilaille minituntimäärä opetusta eli perusopetuksen aikana lähes yhden lukukauden verran vähemmän opetusta. Nykyinen tilanne ei ole meistä kestävä suomalaisten lasten yhdenvertaisuuden kannalta.

Olemme vaatineet, että työryhmän tuntijakoesitys käydään vielä huolella läpi ja tehdään siihen tarvittavat muutokset ja korjaukset niin, että tavoitteet täyttyvät. Meidän mielestä suomalaisessa peruskoulussa jokaisen oppilaan pitää saada myös oppia omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Lapselle on annettava eväät kehittyä täyteen mittaansa. Uudet opetussuunnitelmat on rakennettava niin, että lahjakkaita lapsia kannustetaan kehittämään osaamistaan ja samoin tukea oppimiseen on löydyttävä niille, jotka sitä tarvitsevat.

Nyt onkin tärkeää keskustella mihin suuntaan haluamme suomalaista peruskoulua viedä. Mitään päätöstä ei ole nimittäin vielä tehty.

Uuden tuntijaon mukaisen perusopetuksen käyneet oppilaat astuvat työelämään noin 20 vuoden päästä. Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen ei saa jäädä unholaan, vaikka tänä päivänä saavutammekin hyviä Pisa-tuloksia. Kokoomuksen lähtökohtana on, että perusopetuksen uudesta tuntijaosta ja tavoitteista voidaan päättää vielä tällä vaalikaudella. Työryhmän tekemät esitykset ja niiden yksityiskohdat kaipaavat kuitenkin vielä viilausta, korjausta ja pohdintaa.

Kokoomuksen keskeinen tavoite on, että suomalaisissa kouluissa on jatkossa entistäkin parempi oppia ja opettaa. Tämä tavoite näkyy kokoomuslaisessa koulutuspolitiikassa kautta linjan.