Blogi

Peruskoulun eri oppiaineiden välistä tuntijakoa ja tuntimääriä ollaan paraikaa uudistamassa. Vuonna 2003 opetusministeri Maija Raskin (sdp) aikana taito- ja taideaineiden ja valinnaisuuden määrää laskettiin peruskouluissamme merkittävästi. Pian tämän jälkeen silloin tehty ratkaisu todettiin ja myönnettiin laajasti virheeksi. Tämän virheen korjaaminen onkin ollut yksi uudistuksen tavoitteista.

Me näemme perusopetuksen jatkuvan kehittämisen tarpeelliseksi ympäröivän yhteiskunnan muuttuessa. Suomalaisten lasten on jatkossakin saatava maailman parasta perusopetusta. Tämän lisäksi heille on tarjottava riittävät tiedot, taidot ja valmiudet, joita he tulevat elämässä pärjätäkseen tarvitsemaan.

Perusopetus on suomalaisen osaamisen kulmakivi. Sen vaaliminen palvelee koko koulutusjärjestelmäämme. Elinikäiseen oppimiseen kannustaa perusopetuksessa saatu oppimisen into ja ilo. Perusopetuksen tulevaisuutta pohtiessamme meidän on tarkasteltava paitsi opetuksen sisältöä ja tavoitteita, myös kouluviihtyvyyttä, oppimisympäristön kannustavuutta ja turvallisuutta sekä suomalaisen opettajankoulutuksen kehittämistarpeita. Kouluille tuleekin taata tulevaisuudessa riittävät resurssit tähän tärkeään työhön.

Perusopetuksen kehittämiseen onkin tällä hallituskaudella käytetty yli 200 miljoonaa euroa. Muun muassa opetusryhmäkokojen pienentäminen, erityisopetukseen panostaminen, koulujen kerhotoiminnan lisääminen ja opettajien täydennyskoulutus ovat tuoneet hyviä tuloksia. Myös jatkossa perusopetuksen riittävät resurssit ja opettajien osaamistaso on turvattava. Meillä on myös maailman parhaat, korkeasti koulutetut opettajat, jotka ansaitsevat myös suuren kiitoksen ja näin on syytä olla tulevaisuudessakin.

Opetusministeriö asetti keväällä 2009 työryhmän valmistelemaan peruskoulujen tuntijakouudistusta. Työryhmään kuului yhteensä 17 jäsentä, mukana yksi edustaja mm. SDP:stä, heidän johtava sivistyspoliitikkonsa Tuula Peltonen, yksi keskustasta Tuomo Hänninen ja yksi kokoomuksesta Raija Vahasalo. Mukana työryhmässä oli lisäksi mm. SAK:n, EK:n, Kuntaliiton ja Suomen Rehtorien edustus.

Me näemme kokoomuksessa, että perusopetuksen uutta tuntijakoa pohtineen työryhmän esitys vastaa päätavoitteiltaan yhteiskunnan koulutusjärjestelmälle asettamiin muutostarpeisiin.

Työryhmän esityksestä annettiin kuitenkin noin 200 lausuntoa. Myös me kokoomuksesta annoimme oman lausuntomme, jossa esitimme muutoksia työryhmän esityksiin mm. taito- ja taideaineiden määrän lisäämisen varmistamista ja koululiikunnan lisäämistä. Nämä tuovat koulupäiviin oppimisen iloa. Lausunnossa vaadimme myös mm. tehtävien uudistusten kustannusten korvaamista kunnille täysimääräisesti.

Kouluviihtyvyyden lisäämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen esitys tuo runsaasti työkaluja. Kokoomus pitää erityisen tärkeänä sitä, että esityksellä turvataan minimituntimäärän nosto myös niissä kunnissa, joissa nyt tarjotaan oppilaille minituntimäärä opetusta eli perusopetuksen aikana lähes yhden lukukauden verran vähemmän opetusta. Nykyinen tilanne ei ole meistä kestävä suomalaisten lasten yhdenvertaisuuden kannalta.

Olemme vaatineet, että työryhmän tuntijakoesitys käydään vielä huolella läpi ja tehdään siihen tarvittavat muutokset ja korjaukset niin, että tavoitteet täyttyvät. Meidän mielestä suomalaisessa peruskoulussa jokaisen oppilaan pitää saada myös oppia omien taitojensa ja kykyjensä mukaan. Lapselle on annettava eväät kehittyä täyteen mittaansa. Uudet opetussuunnitelmat on rakennettava niin, että lahjakkaita lapsia kannustetaan kehittämään osaamistaan ja samoin tukea oppimiseen on löydyttävä niille, jotka sitä tarvitsevat.

Nyt onkin tärkeää keskustella mihin suuntaan haluamme suomalaista peruskoulua viedä. Mitään päätöstä ei ole nimittäin vielä tehty.

Uuden tuntijaon mukaisen perusopetuksen käyneet oppilaat astuvat työelämään noin 20 vuoden päästä. Koulutusjärjestelmän jatkuva kehittäminen ei saa jäädä unholaan, vaikka tänä päivänä saavutammekin hyviä Pisa-tuloksia. Kokoomuksen lähtökohtana on, että perusopetuksen uudesta tuntijaosta ja tavoitteista voidaan päättää vielä tällä vaalikaudella. Työryhmän tekemät esitykset ja niiden yksityiskohdat kaipaavat kuitenkin vielä viilausta, korjausta ja pohdintaa.

Kokoomuksen keskeinen tavoite on, että suomalaisissa kouluissa on jatkossa entistäkin parempi oppia ja opettaa. Tämä tavoite näkyy kokoomuslaisessa koulutuspolitiikassa kautta linjan.

Yksi talven kuuma puheenaihe on ollut lukukausimaksut. Heittoja, väitteitä ja mielipiteitä on riittänyt. Välillä ei tosin ole voinut olla toteamatta, että ei lukukausimaksuille, mutta kyllä luetunymmärtämiselle.

Me Kokoomuksessa arvostamme osaamista ja sivistystä. Jos nyt vielä tässäkin alleviivaan, että meillä ei ole mitään aikeita tai suunnitelmia ajaa lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille nyt eikä jatkossakaan. Edelleen rautalangasta vääntäen: minä, opetusministerimme, kokoomus ja hallitus olemme kaikki sitä mieltä, että maksuton koulutus on jatkossakin suomalaisen osaamisen peruskivi.

Tämä hivenen humoristisia piirteitä saanut keskustelu lähti käyntiin, kun ministeriössä koulutusvientiä puinut työryhmä antoi ehdotuksia maamme strategiaksi siis koulutuksen VIENNISSÄ. Tämä esitys on herättänyt huolta eri puolueiden aikeista tuoda lukukausimaksut korkeakouluopiskelijoille. Pelkojen hälventämiseksi haluan edelleen muistuttaa, että tämäkään työryhmä ei ole esittänyt lukukausimaksujen käyttöönottoa suomalaisille opiskelijoille. Sen sijaan tämä työryhmä pohti, että mahdollisuus periä lukukausimaksuja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta lisäisi koulutusviennin mahdollisuuksia.

Erilaisia asioita varten ministeriöissä asetetaan laaja-alaisia työryhmiä. Työryhmille annetaan tehtävänanto, johon heidän pitää etsiä paras mahdollinen vastaus. Nyt kokoomuksen ollessa hallituksessa työryhmien työskentelyä ei ole haluttu rajoittaa. Ei ole siis kerrottu, mitä pitää ehdottaa tai mitä ei pidä ehdottaa. Tämä ei olisi edes mahdollista, jos katsoo ryhmien kokoonpanoa. Esimerkiksi opiskelun nopeuttamista pohtineessa työryhmässä oli edustettuna muun muassa edustajat SAK:sta, STTK:sta, Akavasta, EK:sta, Koulutuksen järjestäjien yhdistyksestä, Arenesta, Ylioppilastutkintolautakunnasta, Kuntaliitosta, valtioneuvoston kansliasta, opetusministeriöstä, opiskelijoiden SAMOKista, rehtorien neuvostosta, Lukiolaisten Liitosta sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ei tällainen joukko tarttuisi työhön, jos heille laitettaisiin sanat suuhun.

Työryhmät siis tekevät työtä avoimesti etsien parasta mahdollista vastausta tehtävänantoon. He esittävät ratkaisumallinsa ja sen jälkeen on kansalaiskeskustelun ja poliittisen päätöksenteon aika. Tässä keskustelussa otetaan sitten kantaa esimerkiksi lukukausimaksuihin.

Eli oletetaan, että jokin työryhmä esittäisi lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille. Mitä sitten tapahtuisi? Fiksu opetusministerimme torppaisi esityksen jo tässä vaiheessa, heittäisi roskiin ja asia jäisi siihen. Kyse olisi siis poliittisesta arvovalinnasta. Näin myös opetusministeri Henna Virkkunen toimi heti huhujenkin lähdettyä liikkeelle. Hän ilmoitti useasti niin eduskunnassa kuin mediassakin, että ei tule esittämään eikä opetusministeriössä valmistella lukukausimaksuja.

Eli työryhmät eivät käytä päätösvaltaa tässä maassa, ja ennemminkin olisin huolissani joidenkin poliitikkojen sisälukutaidosta ja kyvystä ymmärtää lukemaansa.

Koko vaalikauden ajan ja pidempäänkin meidän tavoitteenamme on ollut turvata suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä parantaa opiskelijan edellytyksiä opiskella päätoimisesti. Tämän vuoksi toteutettiin mm. yliopistojen pitkään toivoma yliopistolain uudistus sekä opiskelijaliikkeen aiheellinen vaatimus opiskelijoiden toimeentulon parantamisesta.

Opiskelun edellytykset ja kansainvälisestikin arvostettu loppututkinto ovat paras tae opiskelijalle työmarkkinoille siirryttäessä. Toimeentulon parantamiseksi korotimmekin opintotukea 15 prosentilla ja vapaan tulon rajoja 30 prosentilla ensi töiksemme heti vaalikauden alussa, yli 15 vuoden tauon jälkeen. Tämä jos mikä on opiskelijamyönteistä politiikkaa, vaikka ei sekään toki riittävää. Opintotuen kokonaisremontti onkin jo suunnitteilla, mutta siitä ehkä lisää myöhemmin.

Keskustelussa on syytä muistaa, että korkea osaaminen on Suomen kilpailuvaltti kansainvälisesti. Korkeakoulutus ei ole ilmaista, mutta se on maksutonta Suomessa, koska yhteiskunnassa on tahdottu tarjota jokaisen saataville korkeakoulutusta. Jotta hyvinvointiyhteiskunta voidaan rahoittaa ja pelastaa, tarvitaan työtä ja työlle tekijänsä. Tämän vuoksi on tärkeää, että päätoimiseen opiskeluun on edellytykset ja että korkeakoulutukseen hakeudutaan taipumusten ja lahjakkuuden perusteella, eikä perheen varallisuuden tai koulutustaustan ohjaamana.

Minä sanon siis ei lukukausimaksuille, mutta kyllä luetunymmärtämiselle.