Osallistuvat Nuoret 2013 ry

Eduskunta keskustelee tänään terveyspalveluiden tarjoamisesta Suomessa oleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille. Monet paperittomat ovat lähteneet kotimaastaan pakoon sotaa tai vainoa, joka kohdistuu heidän uskontoonsa, sukupuoleensa, rotuunsa tai mielipiteisiinsä.

Tällä hetkellä paperittomilla on Suomessa oikeus vain kiireelliseen päivystyshoitoon. Tämä tarkoittaa, ettei raskaana olevia äiti saa terveysneuvontaa tai lapsi rokotusta ja tarvitsemaansa hoitoa. Lääkärit ovat oikeutetusti vaatineet, ettei yhteiskunnan tulisi puuttua lääkärin velvollisuuteen antaa ihmisen tarvitsemaa hoitoa.

Suomi rikkoo samoja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia joita vaadimme muiden maiden noudattavan. Tärkein näistä on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaan kaikkia lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti kansalaisuudesta riippumatta. Arvokkaaseen ihmiselämään kuuluu perustarpeiden turvaaminen ja itsemääräämisoikeuden mahdollistaminen.

Lasten oikeuksien jatkuva poljenta on väärin. Sairauksien hoitamatta jättäminen vaarantaa ihmiselämiä ja nostaa tartuntatautien leviämisriskiä. Tällä hetkellä Ranskassa, Ruotsissa, Portugalissa, Alankomaissa ja Sveitsissä paperittomat lapset ja äidit saavat samanlaiset terveydenhoitopalvelut kuin kaikki muutkin. Suomen tulisi kuulua näiden maiden joukkoon.

Toivottavasti eduskunnalla on rohkeutta asettaa lasten ja raskaana olevien naisten terveys ja hyvinvointi päivänpolitiikan yläpuolelle. Ihmisoikeuksille ei voida asettaa hintalappua, mutta varmaa on, ettei 0,5 miljoonan euron lisäkulu aja Suomea vararikkoon. Valtion yli 53 miljardin euron budjetista se on vain häviävän pieni osa.

Joel Linnainmäki, Suomen YK-nuorisodelegaatti 2014
Mikkel Näkkäläjärvi, Suomen YK-nuorisodelegaatti 2015

Tänään vietetään vapaaehtoisten päivää. Kunnianhimoisena tavoitteena on saada puolet suomalaisista mukaan vapaaehtoistoimintaan.

Vuonna 2012 tehdyn tutkimuksen mukaan vapaaehtoistyö voi usein olla julkisella sektorilla tehtyä palkkatyötä tehokkaampaa. Vapaaehtoistyö ei kuitenkaan ole säästökeino. Emme lähde tekemään itsellemme tärkeitä asioita, jotta voisimme maksaa vähemmän veroja.

Vapaaehtoistoiminta on antamista. Autamme antamalla omaa aikaamme ja osaamistamme jonkin hyvän asian edistämiseen. Haluamme olla läsnä ja tukena toisten elämässä muutenkin kuin palkkatyön välityksellä. Yhteiskunta, jossa autetaan vain palkkaa vastaan, on ihmiselle kylmä yhteisö.

Do ut des. ”Annan, jotta sinä antaisit.”

100, 000 suomalaista nuorta tekee vapaaehtoistyötä. Heistä valtaosa on mukana useammassa kuin yhdessä vapaaehtoistoiminnassa. Kolmannes nuorista haluaisi olla mukana vapaaehtoistoiminnassa jos joku pyytäisi heitä mukaan. Nuoret ovat kansainvälisiä, periaatteellisia ja arvostavat vapaaehtoistyötä.

Globaalisti nykyinen nuorten sukupolvi on maailman historian suurin.

YK:n pääsihteeri ehdotti viisivuotistoimintasuunnitelmassaan YK:n nuorten vapaaehtoisohjelman luomista. Tähän saakka nuoren on täytynyt olla vähintään 25-vuotiaita osallistuakseen YK:n vapaaehtoistoimintaan. Nuorten vapaaehtoisohjelman jalkauttaminen alkaa ensi vuonna.

Nuoret haluavat antaa takaisin kaikesta siitä hyvästä mitä he ovat saaneet. Toivon todella, että uutta YK:n nuorten vapaaehtoisohjelmaa lähdetään jalkauttamaan voimakkaasti Suomeen yhdessä nuorten itsensä kanssa. Toisin kuin usein julkisessa keskustelussa kuvitellaan, nuoret eivät ole osa ongelmaa vaan osa ratkaisua.