Eduskunta keskustelee tänään terveyspalveluiden tarjoamisesta Suomessa oleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille. Monet paperittomat ovat lähteneet kotimaastaan pakoon sotaa tai vainoa, joka kohdistuu heidän uskontoonsa, sukupuoleensa, rotuunsa tai mielipiteisiinsä.
Tällä hetkellä paperittomilla on Suomessa oikeus vain kiireelliseen päivystyshoitoon. Tämä tarkoittaa, ettei raskaana olevia äiti saa terveysneuvontaa tai lapsi rokotusta ja tarvitsemaansa hoitoa. Lääkärit ovat oikeutetusti vaatineet, ettei yhteiskunnan tulisi puuttua lääkärin velvollisuuteen antaa ihmisen tarvitsemaa hoitoa.
Suomi rikkoo samoja kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia joita vaadimme muiden maiden noudattavan. Tärkein näistä on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, jonka mukaan kaikkia lapsia on kohdeltava yhdenvertaisesti kansalaisuudesta riippumatta. Arvokkaaseen ihmiselämään kuuluu perustarpeiden turvaaminen ja itsemääräämisoikeuden mahdollistaminen.
Lasten oikeuksien jatkuva poljenta on väärin. Sairauksien hoitamatta jättäminen vaarantaa ihmiselämiä ja nostaa tartuntatautien leviämisriskiä. Tällä hetkellä Ranskassa, Ruotsissa, Portugalissa, Alankomaissa ja Sveitsissä paperittomat lapset ja äidit saavat samanlaiset terveydenhoitopalvelut kuin kaikki muutkin. Suomen tulisi kuulua näiden maiden joukkoon.
Toivottavasti eduskunnalla on rohkeutta asettaa lasten ja raskaana olevien naisten terveys ja hyvinvointi päivänpolitiikan yläpuolelle. Ihmisoikeuksille ei voida asettaa hintalappua, mutta varmaa on, ettei 0,5 miljoonan euron lisäkulu aja Suomea vararikkoon. Valtion yli 53 miljardin euron budjetista se on vain häviävän pieni osa.
Joel Linnainmäki, Suomen YK-nuorisodelegaatti 2014
Mikkel Näkkäläjärvi, Suomen YK-nuorisodelegaatti 2015