...

töissä koin pienoisen yllärin kun huomasin että poikkeamaraportti-kansio olikin lukkojen takan. avain pomolla. Sinne pitäisi sitten pystyä kirjoittamaan jos jotain sattuu...justiinsa! No, huomenna kansio saa luvan tulla päivänvaloon, pitää sinne lisätä viimelyönnit ja kopsata työsuojeluvalvojalle 3 vanhaa rapsaa.

Toinen "jännä" ylläri oli, että huomiseksi oli päivyriin merkattu mun ja tän mummon välinen palaveri. Ensinnäkin en näe mitä hyötyä siinä enää on, koska tämä mummo ei ole myöntänyt kertaakaan lyöneensä mua, ei vaikka olisi 4 henkilökunnan jäsentä näkemässä tapausta. Päinvastoin se syyttää mua...nytkin kun se löi nyrkillä, niin pommmolle se esitti, että mä olen lyönyt ja hänellä on aivoverenvuoto...huh! Toiskseen, pomo todennäköisesti esittää palaverin lopussa, että sovitaan tämä ja että näinhän ei saa enää käydä tai mummo joutuu muualle. Mutta se ei ole enää vaihtoehto...näin kun on sanottu jo kolme kertaa aikaisemmin. Mä en suostu enää siihen, että odotetaan viidettä kimppuun hyökkäystä. johonkinhan se raja on vedettävä.

sain tänään mieleeni josko olisi kuitenkin aika hakea opiskelemaan sosionomiksi. Alunperin aioin tehdä sen kun hempukkani aloittaa koulun, mutta koulukin kestää kuitenkin 4 vuotta, joten miksi ei siis jo nyt. Keikkaahan voi aina tehdä. Ja tietty teenkin. mutta nyt vain tuntuu, että vaihtelu tekisi vain hyvää. ja kuulemma yhteishakukin kohta alkaa. siispä suunnittelemaan=).