joku voisi kutsua mua toivottomaksi tapaukseksi.Saattaisin...ei, kutsun itsekin.Olen taas palannut samaan pisteeseen josta olen yrittänyt paeta jo monta kertaa. Mä en voi mitään.Olisiko tämä siis kohtalo? Mutta johtuneeko keväästä vai mistä, mua ei harmita ollenkaan. Pikemminkin kävelen jalat irti maasta ja hymyskelen ympäriinsä=). Mulla on ollut jo toista päivää ihan hirmuisen hyvä mieli. Tänään hyvää mieltä lisäsi myös hempukkani paluu mummon luota.Oli jo kova ikävä. Huomenna vapaata ja tehdään yhdessä kivoja juttuja koko päivä. Uoleviakin mennään ehkä moikkaamaan.
eroahdistusta ei pahemmin ole ollut.Tänään hetken oli haikea mieli, mutta en haluaisi palata yhteen.Ajatuskin etoo. Harmi kun asutaan molemmat malmilla, joten törmäyksiä ei voine välttää. Toissailtana olin duunin jälkeen tuopilla ja lähtenyt erään ihmisen kanssa siitä meille, ja jos olisi Fry sattunut tulemaan baariin 15min aikaisemmin se olisi saattanut loukkantua (oli ilmaantunutpaikalle melkein heti meiän lähön jälkeen).Erosta kuitenkin yksi päivä ja suutelen jo toista. Hei, vain nopeat elävät!! Eikä ole eka kerta kun tätä tyyppiä pussailen.Vaikka Fry ei sitä tiedäkään.En suhteen aikana tietenkään, mutta ennen,joskus, kauan sitten.Älkää silti luulko että mitään siveetöntä tapahtui. Ei seksiä, vannon sen=)!!Enkä ole käymässä seurustelemaan, tapailemaan tms...ei tee mieli kokeilla pariutumista vakavasti ihan heti fryn jälkeen. Ja kun käyn, katson että kokeilen sitä aikuisen kanssa, en henkisen-pennun kanssa.