3 lunssapäivä...

rakas blogsuni, kolmatta päivää kipeenä, joskin alkaa jo helpottaa pikkuhiljaa. Tässä jo odottaa huomista, että pääsee töihin lepäämään, sairastaminen ei ole nimittäin iloa kun hempukka hilluu koko ajan eestaas. Hyvä äitiys ja sairastaminen ei käy yksiin=/.

Hempukka sai mut saamaan ensimmäisen (monista??) harmaista hiuksista, kun huomasin että se on piirrellyt sänkynsä aivan täyteen kuvia kynillä, sen lisäksi osan seinääkin...mä luulin että se vaihe olisi jo ohi...(optimisti vaiko vain tyhmä??). Laitoin saarnan matkassa sen kuuraamaan sänkyään ( teki työnsä laulellen), muttei saanut kuvia puhtaaksi. Pitää kai mun ostaa tärpättiä ja yrittää sillä. Seinästäkään ei irtoa ja nyt jännitän, joudunko maalaamaan sen ennen muutoa, jossen saa puhtaaksi (-> kallis paukku)...

mä olen saanut jotain aikaankin kun listailin bileideni ruokalistaa uuteen uskoon ja tein alustavan kauppalistan. Jo nyt näen itseni ensi viikon lauantai-aamuna hyörimässä keittiössä kieli essun alla, paistamassa, leipomassa, pilkkomassa, suikaloimassa, sekoittamassa ja stressaamassa.huokaus!