huokaus....

mielialat tuntuvat vaihtelevan taas kuin kevättuuli...yhtenä hetkenä onnen kukkuloilla, toisena ihan susuisena ja hetken päästä ärsyyntyneenä=/...ja ei, ei ole puolukkapäivät tuloillaan...en tajua mistä tämä tällainen johtuu. Nytkin tekisi mieli vain mennä peiton alle piiloon ja nukkua kevääseen.

Huomenna on onneksi koulutuspäivä, menen kuuntelemaan luennon ja sitten suoritan hygieniapassin...ja sitten neidon haku tarhasta ja kipinkapin kamppiin ja kotkan bussiin. Mennään mummin luo piristämään sitä kun isäpuoli lähti lontooseen sen toisen pojan kanssa. Mummi tuskin kovin yksinäinen on, mutta aina se ilahtuu kun näkee hempukkaa...musta ei ole ollut niin väliä sen jälkeen kun hempukan sain=). Sama juttu isukin kanssa...jos siellä puhun jotain niin muhun ei kiinnitetä mitään huomiota, mutta hempukan joka höpötys merkitään lähes muistiin=D...

*pitkä ja syvä huokaus* vielä reilu tunti ennenkuin pääsen kotiin synkistelemään=/