tai ainakin niittyleinikki=)...mä oon=). Eli kotkassa ollaan, poissa helsingin harmailta kaduilta .
eilen saavuttiintänne ja isukki oli hakemassa asemalta. Iltameni ihan hemppua nukuttaessa ja ukkosen jyrinää kuunnellessa. Kunisukki ja äitipuoli menivät nukkumaan , mä jäin vielä valvomaan ja lueskelemaan...sitten aloinmietiskelemään ja kelailemaan kaikkea. Mennyttä...huomasin että kipeimmät asiat joita olen kokenut, eivät enää tunnu miltään. Sen tavallaan jo tiesinkin, mutta oivallus että en enää vihaa ihmisiä, jotka ovat mua satuttaneet. Joskus luulin ettei viha voi kuolla, mutta näköjään voi. Viha ei oikeastaan ole rakentava tunne. Välinpitämättömyys on parempi. Se todennäköisesti loukkaakin enemmän. Ja tajusin, että olen saanut omaan kostoni sillä että elän elämäni parasta aikaa koko ajan. Että olen mahdottoman tyytyväinen elooni, työhöni, perheeseen, kavereihin jne... kuinka moni ihminen voi sanoa samaa???
Enkä oikeastaan voi kuvailla kuinka äärettömän upea tunne mulle tuli kun tajusin tämän=)..
Tänään sitten oltiin hempukan kanssa kummipoikaa (ja muutakin perhettä) katsomassa. Kummipoika oli taas oma ihanan rauhaisa hymypoika ja kaverinkanssa oli mielenkiintoiset jutut. Purettiin molemmat tuntojamme miehistä ( ja niiden nimiä jotka meitä mietityttää ei tänne laiteta!!!) ja ja tultiin molemmat samaan tulokseen omien huolenaiheidemme suhteen. Emme tee mitään asioille...=)
kohta pitäisi lähteä äipän luota (jonne saavuimme jo) käymään sussukkaa ja bestistäin katsomassa tuolla karhulan sydämessä=D...sisarparvi tapaa taas=). Yli vuoteen olla oltu yhdessä missään. on siis jo aikakin=). Nyt kuitenkin on aika mennä syömään, äityli kutsuu=)
1 kommentti
Anonyymi
5.12.2021 11:40
Täältä löydät pian seksiä, suhteita, Deittailua --> http://dating24.me
Vastaa kommenttiin