mikä päivä!!!

Aivan upea=)...olen ollut niin hyvällä mielellä etten aikoihin=). Vaikka sattui yksi takaisku niin se ei ole pystynyt mun hyvää tuultani eliminoimaan=). töissä nauroin aivan kaikelle ääneen, niin tyhmää asiaa ei ollut ettei olisi revennyt=D...loppujen lopuksi se tarttui duunikamuseenkin ja siinä me sitten käkätettiin koko ilta...
pomo totesi tänään että olen ton paikan ilopilleri=D

ja mistä tämä mieliala johtuu. Alunperin unesta, mutta loppujen lopuksi syy on syvempi. Enemmän kuin mitä unessa näin, vaikutti kuitenkin kenet siinä näin...SUURI PALJASTUS!!!
(en ajatellut tästä puhuvani ikuna...) Mä olen ollut jo jonkin aikaa ( kesän ajan) ihastunut jonkunverran yhteen kaveriini. En rakastunut, mutta tykästynyt. Ilmoitin kuitenkin sille aikoinaan humaluuspäissäni etten ole kiinnostunut siitä vaan toisesta ( valehtelin!!!)...en tiedä miksi mä niin sanoin...tai tiedän. kyseessä on todella upea heppu, ei vain ulkonäöltä vaan myös luonteeltaan...en ajatellut olevani sille kyllin hyvä. Toisekseen jos olisin kiekunut ihastukseni ilmoille, olisin saattanut menettää sen kaverina ( ja turha höpistä riskeistä ja miten niitä kannattaa ottaa...!!!!) . mielummin pidän sen elämässäni kaverina pitkään pitkään, kuin menetän hetken huuman jälkeen.
pitkän aikaa työnsin tämän asian syrjään, ja koetin minimoida sen. Nyt toi uni toi sen mieleen ja olen niiiiin ihkuna nyt ettei rajaa=). Eikä tämä ole ollenkaan paha asia, en mä riudu sen perään. Kuten sanoin se on mun kaveri=). silti nautin nyt suunnattomasti tästä tunteesta. Kaikki viimeaikaiset murheet ja miehet on unohtuneet täysin.

Eikä tämä ole este muitten tapailulle, sehän on vain mun kaveri. En muutenkaan voi pyristellä irti missionista, lupasin kolme kuukautta ja lupaukset pitää pitää. Yhdet rehvit tulossa siis ja toiset ajan puolesta auki vielä. sekin selviää kun saan uudet listat käteen.
on se jännää miten yhdentekevät vetkuttelevat ihmiset on helppo unohtaa, kun yrittävät vedättää liian kauan...ja kiitos kaikesta kuuluu...unipojulle=)...