oijoi...koskoopi!!!

oli sitten pitkä ja rankka duunipäivä. Tai ei muutoin rankka, mutta huomasi kotimatkalla, että oli hiukkasen kipeät jalat. Hain hempukan tarhasta ja aika lähellä himaa alkoi kipu olemaan sitä luokkaa, että se säteili pohkesiin asti...ei olleenkaan miellyttävä tunne, sen voin sanoa. Hammasta purren pääsi sisään ja nopsasti vain selälleen sängylle ja jalat ylös seinää vasten. pahin kipu on jo mennyt, mutta edelleen koskee tassuihin=(...pitäåis vetää tunnin jumppa mutta en tiedä miten pystyn siihen=/...

tätä pientä takaiskua lukuunottamatta mulla on ollut kiva päivä. Mieli on ollut korkealla, eikä edes ole tapahtunut mitään erikoisen hykellyttävää=). Vaikka eihän hyvään oloon tarvitsekaan mitään suuria. Pienet asiat tekee elämästä kivan.

töistä sain uuden tunnuskortin ( vai mikä se semmoinen onkaan...). Muoviläpyskän jossa on nimi ja ammatti ja meidän firman nimi. Sitä voi käyttää esim. koulutuksissa. Niin, mulla on ensi torstaina koulutuspäivä. Olen duunin ruokavastaava joten toi on siihen aiheeseen liittyvää asiaa. Odotan sitä suht innokaasti. Pientä vaihtelua normaaliin työpäivään kun ei tarvitse mennä työpaikalle vaan pääsee koulunpenkille=).

mulla on myös kuukausi aikaa täyttää osaamiskaavio ( tai joku=)...)eli arvioida omia taitojani eri taidoissa työpaikalla. ARGH!!! mä olen perisuomalainen tyyppi, ei osaa kehua itseään pätkääkään tosipaikan tullen. Mahottoman itsekriittinen ihminen...miten mut kerrankin saa hiljaiseksi? kysy: mitä hyviä puolia sinussa on?...ööööh...( lasketaanko taito laittaa mato ongenkoukkuun hyväksi puoleksi?=D...) *sormi suuhun*...huonoja puolia on helppo luetella vaikka kuinka paljon=)...(itsepäisyys ekana listassa=)...) Jos vain kirjoittaisin joka sivulle kissankokoisinkirjaimin: MÄ EN OSAA MITÄÄN!!!!! =)...

Vielä pieni miete: Vastoinkäymiset ovat vain naamioituneita myötäkäymisiä=)...