Suomen tulevaisuus riippuu vahvasti siitä, millaista osaamista meillä on. Ja siihen tarvitsemme laadukasta koulutusta. Siksi on hämmästyttävää, miten näivettynyttä koulutuskeskustelumme on viime vuosina ollut. Koulutusjärjestelmämme ja tutkimuksemme kehittämisen sijaan keskusteluun nostetaan jatkuvasti esityksiä koulutusjärjestelmän heikentämisestä. Milloin halutaan lukukausimaksuja, milloin vaikeuttaa alan vaihtamista. Opiskelijat tuntuvat olevan helppo säästökohde, kun ei haluta suututtaa suuria ikäluokkia. Tässä keskustelussa on unohtunut opiskelijoiden hyvinvointi sekä koulutuksen arvo Suomen tulevaisuuden turvaajana.
Jos minut valitaan eduskuntaan, lupaan tehdä kaikkeni, jotta opiskelijoille taataan taloudellinen mahdollisuus opiskella täysipäiväisesti ja että heidän terveyspalvelunsa säilyvät laadukkaina. Myös opiskelijoiden asema parantuisi, jos siirtyisimme perustuloon.
Tasa-arvoinen koulutus on Suomen kilpailuvaltti
Erityisen tärkeänä pidän koulutusjärjestelmän rahoituksen tasosta ja koulutuksen maksuttomuudesta kiinni pitämistä. Meidän täytyy olla valmiita sijoittamaan kunnolla koulutukseen, jotta saamme maamme uudelleen nousuun. Tämä edellyttää uudistusten lisäksi, myös julkisten varojen kohdentamista nykyistä enemmän suoraan koulutuksen- ja tutkimuksen rahoitukseen.
Suomi on tällä hetkellä yksi maailman korkeimmin koulutetuimmista maista, mutta kehitys on kääntymässä laskuun. Noin 15 vuoden kuluttua koulutustasomme uhkaa notkahtaa alle OECD- ja EU-maiden keskiarvon. Meillä ei ole varaa tällaiseen laskuun. OECD:n arvion mukaan EU:n edellisten vuosikymmenten talouskasvusta suurin osa selittyy korkeasti koulutetun työvoiman työn tuottavuuden lisääntymisellä.
Koulutustasomme heikkeneminen on vielä huolestuttavampaa, kun tiedetään, että ikärakenteemme vanhenee. Kestävyysvajeen vuoksi Suomessa uhkaa lähitulevaisuudessa muodostua pulaa erityisesti sosiaali- ja terveysalojen työntekijöistä. Tarvitsisimme siis kipeästi työmarkkinoillemme osaavaa työvoimaa. Lääkäreiden ja hoitajien koulutusmääriä on nostettava ja työperäisen maahanmuuton esteitä on purettava, jotta ratkaisemme tulevaisuuden hoitohaasteen.
Maksuton koulutus on Suomen kilpailuvaltti
Korkean koulutuksen tason lisäksi suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeinen piirre on sen maksuttomuus, joka on antanut kaikista taustoista tuleville ihmisille mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Suomella onkin yksi maailman yhdenvertaisimmista koulutusjärjestelmistä ja se on pitkälti koulutuksen maksuttomuuden ansiota. Tästä tosiasiasta huolimatta viime vuosina on yritetty saada säädettyä laki lukukausimaksuista EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Tämä uudistus nostetaan itsepäisesti esille, vaikka lukukausimaksuista tehty kokeilu ei ollut onnistunut.
Lukukausimaksukokeilussa havaittiin, että tänne tultuaan suurin osa opiskelijoista olisi kiinnostunut jäämään maahan. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus on lisäksi arvioinut, että nuorten korkeakoulutettujen maahanmuutto on kannattavimpia maahanmuuton muotoja. Maahan jääminen opintojen jälkeen on kuitenkin Suomessa tehty vaikeaksi esimerkiksi lupakäytännöillä. Lisäksi Fulbright Centerin muistio vuodelta 2010 nosti osasyyksi Suomen heikkoon houkuttelevuuteen asenneilmapiirin, jossa heidän ei oikeastaan oleteta tai halutakaan jäävän tänne. Aalto yliopistossa maksullisten ohjelmien opiskelijat eivät suositelleet ohjelmiaan maksullisuuden luomaan epätasa-arvoisuuden takia. Me tarvitsemme kansainvälisiä opiskelijoita. Täällä kouluttautumiseen ja työskentelemiseen tulisi lannistamisen sijaan kannustaa!
Suomi on edellisten vuosikymmenten aikana noussut yhdeksi maailman vauraimmista yhteiskunnista yhdenvertaisen koulutuksen avulla. Yhdenvertaisella koulutuksella olemme auttaneet sekä yksilöitä että yhteiskuntaa. Takaamalla laadukkaan ja maksuttoman koulutuksen myös jatkossa, saamme houkuteltua tänne kipeästi tarvitsemamme osaajat myös tulevaisuudessa. Koulutus on elintärkeä panostus yhteiseen tulevaisuuteemme.