Viime viikon tiistaina lensimme Phnom Penhistä Kuala Lumpuriin. Lento kesti kaksi tuntia ja saavuimme kaupunkiin, jossa oli paljon korkeita rakennuksia sekä vihreyttä ja vehreyttä. Kaunis kaupunki siis, mutta liiaksi Kuala Lumpurissa ei ollut tekemistä. Olin lukenut tämän tiedon jo netistä, mutta se kyllä piti paikkansa.
Vietimme Kuala Lumpurissa yhteensä kolme päivää, jonka aikana tutustuimme Chinatowniin, Little Indiaan, ostoskeskuksiin ja todella hyvään ruokaan. Katukeittiöt olivat erinomaisia. Siellä ruoka oli edullista ja erittäin hyvää. Kalanpää curry ja laksakeitto ovat Malesialaisten suosituimpia ruokia, eikä niitä kannata jättää maistamatta. Katukeittiöissä oli myös hyvin aktiivisia tarjoilijoita, joten rauhassa ei voinut kävellä ja katsella, vaan koko ajan joku heilui ruokalistan kanssa edessämme. Se oli vähän häiritsevää, mutta toisaalta sama aktiivisuus jatkui, kun istuimme alas ruokapöydän ääreen. Palvelu oli hyvää ja tehokasta, eli ihan eri meininki kuin Phnom Penhissä. Phnom Penhissä ollaan ystävällisiä, mutta laiskoja ja loivaliikkeisiä kaikessa. Myyntihenkeä ei ole kenelläkään.

Kuala Lumpurissa sai vatsan täyteen ihanasta ruuasta ja halutessaan lompakon tyhjäksi ihanista vaatteista. Ostoskeskuksia löytyi eri hintaisia, merkkiliikkeitä oli vieri vieren ja Chinatownissa pystyi shoppailemaan edullisesti. Mielestäni kuitenkin tässä oli kaikki Kuala Lumpurin antimet. Siksipä me päätimme ottaa bussin ja matkata Cameron Highlandiin. Bussimatka kesti alle viisi tuntia ja matkalla näimme todella upeita maisemia. Nousimme viimeisen reilun tunnin aikana kapeaa ja hyvin mutkikasta tietä puolentoista kilometrin korkeuteen ja maisemat vain paranivat matkan edetessä. Perillä meitä odotti pienen pieni kylä, jossa yövyimme kaksi yötä.
Cameron Highlandissa on mahdollista tehdä retkiä viidakkoon, käydä manssikkafarmilla, teeplantaasilla, mehiläistarhalla ja erilaisilla kukkapuutarhoilla. Me vuokrasimme mopon yhdeksi päiväksi ja ajoimme teeplantaasille. Maisemat olivat kuin jostain sadusta. Perillä oli pieni teetehdas, jossa näki valmistuksen eri vaiheet ja kahvila, josta sai erittäin hyvän makuista teetä. Meillä ei ollut opasta, joten kuljimme siellä omin päin, mutta oppaankin kyllä saa, jos teet kiinnostavat kovasti. Maisemia ihasteltuamme ajoimme laventeripuutarhaan, josta jatkoimme mansikkafarmille. Näimme siis hyvin paljon kaikkea kaunista ja oli todella mukava ajella mopolla ympäriinsä Cameron Highlandia.

Kaksi yötä oltuamme viidakon läheisyydessä hyppäsimme bussiin ja menimme Ipohiin. Ipohissa näkyi kaikkein selvimmin maan uskonto islam, eli lähes kaikilla naisilla oli huivit päässä ja alkoholia ei juuri ollut missään. Siinä kaupungissa olin myös kaikista eniten ilmaa, sillä olen "vain" nainen, joten poikaystäväni hoiti puhumiset ja asioiden hoitamiset. Minua ei kovin montaa kertaa edes katsottu silmiin, tervehtimisestä puhumattakaan.
Olimme Ipohissa siis pääsiäisen aikaan, joten kun kuljimme illalla vanhassa kaupungissa, kuljimme siellä kahdestaan. Paikalliset olivat juhlimassa omien perinteiden mukaisesti pääsiäistä. Siksi suurin osa ravintoloista ja liikkeistä olivat kiinni, joten Ipohista jäi parhaiten mieleen vanhan kaupungin kadut.

Näimme siis Malesiassa yhteensä kolme kaupunkia. Kiva reissu oli, upeat maisemat ja hyvä ruoka lähinnä saivat sen aikaan. Ihmiset siellä olivat omalla tavalla mukavia, mutta pientä huijaamisen makua oli aika ajoin ilmassa. Esimerkiksi katukeittiöissä vaihtorahoja saataessa kymmenen ringgetin seteli uupui turhan monta kertaa. Kuala Lumpurin takseista meitä oli varoitettu paljon, emmekä onneksi joutuneet kuin kerran vääntää kättä rahasta.

Nyt taas Phnom Penhissä, missä kaikki on sallittua, liikenne sekaisin ja ihmiset liian laiskoja edes huijaamaan.