Marko Mäkelä ilmaisee itseään kuin kuka tahansa insinööri, opettaja tai pankkivirkailija. Puhelimessa on tusinaääni, josta ei piruvie voi päätellä, että keskustelukumppani on yksi viidestätuhannesta, sanalla sanoen ylivertainen nopeaa loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä. Ainakin jos haluamme uskoa älykkäiden yhdistys Mensan testitulokseen, joka antoi tälle 35-vuotiaalle kultasepälle älykkyysosamäärän 185 ja aateloi hänet Valtakunnan Valopääksi City-lehden älyn missikisoissa.
Mutta kääntäen, Mäkelä ei ole ainoa valopää: jossain päin viiden miljoonan kansalaisen valtakuntaa on noin tuhat Mäkelän hoksottimilla varustettua kansalaista. Heistä Mensa on onnistunut kaivamaan esiin vain muutaman. Huhun mukaan Suomen Mensan 37-vuotisen historian aikana vain kaksi henkilöä on saavuttanut älykkyysosamäärän 186. Se on korkein mahdollinen tulos testissä, jota Suomessa käytetään.
Mensan jäsenyyteen vaaditaan äo 148, johon sanotaan yltävän kaksi prosenttia kansasta. Koska testi on skaalattu edellisen kerran kaukaisella 1970-luvulla, on arvioitu, että nykyään Mensan tason saavuttaisi useampi kuin joka viideskymmenes. Mensan yhdistystoiminnassa mukana olevan psykologi Päivi Niskakosken mukaan keskimääräinen älykkyys on voinut nousta muutaman pisteen historiallisesta keskiarvotuloksesta 100.
"Ehkä 105 voisi olla nykyinen keskitaso. Se tarkoittaisi, että 148:n rajan saavuttaisi kenties 2,5 prosenttia eli joka neljäskymmenes", Niskakoski sanoo.
Mensan mukaan älykkyydestä puolet perustuu geeneihin, toinen puoli elämän olosuhteisiin. Valopää Mäkelä syntyi Partekin työnjohtajan siittiöstä ja kuvataiteita harrastavan, hieman boheemin kotirouvan munasolusta. Okei, se on lähtökohta. Entä se toinen puoli? Millainen hänen elämänsä on ollut? Mikä on muokannut hänen aivoistaan - sanotaan se nyt - niin suorituskykyiset?
On enemmän kuin mielenkiintoista nauttia hänen kanssaan lounas.
Paljonko on 132?
Ei sittenkään virkamies.176-senttinen hoikka mies istuu tuopin ääressä aitopitäjänmäkeläisessä kiinalaisessa ravintolassa.Yllä on harmaa college-paita ja siniset farkut. Oikeassa korvassa kiiltää paksu kultarengas ja selviää, että punaisenkirjava kankainen rannekoru on tyttären tekemä.
Kuten tapana on, aloitamme verryttelykysmyksellä.
Paljonko on 132?
Tajuan samassa, että kysymys on aivan liian helppo miehelle, joka tylsässä kesäduunissaan Askon hyllystötehtaalla laskeskeli päässään todennäköisyyden seitsemän oikein -tulokselle Lotossa.
Mäkelä nostaa katseensa riisistä ja vastaa heti.
"169."
Mensan testin väitetään olevan kulttuurivapaa. Testi koostuu kuviopäättelytehtävistä, eikä matemaattisia laskutoimituksia ole. Siis periaatteessa kouluja käymätön lukutaidoton ihminenkin voidaan luotettavasti testata. Mensan toiminnassa mukana olevat pyskologitkin myöntävät, että testi mittaa ensisijaisesti vain yhtä älykkyyden lajia. Silti mensalaiset uskovat, että testi mittaa myös G-faktoria, jonka mukaan testi korreloisi myös muiden älykkyyden lajien kanssa ja olisi siten luotettavin yleisälykkyyden mittari.
Mäkelä sanoo aina olleensa kiinnostunut ongelmanratkaisusta. Se on kuulemma parasta korusuunnittelijankin työssä.
"Se, kun luonnoksesta on muokattava tuotantoon kelpaava koru."
Kun kollega kuuli, että Mäkelä oli vienyt Valopään käädyt yli 5000 osallistujan joukosta, kommentti oli:
"Niinpä tietenkin."
Niinpä tietenkin. Mutta mennään taaksepäin.
Pussikaljaa
Eletään 80-luvun puoliväliä Lappeenrannassa. Valtakatu-Koulukatu-Kauppakatu. Yhä uudelleen ja uudelleen pussikaljalla lastattu Saab ysikutonen kiertää kaupungin puolityhjiä katuja. Stereoista ulvoo AC/DC. Pilluralli on riehakas tapahtuma, mutta takapenkillä istuu nuorukainen, joka ei puhu, ei pukahda. Hän katselee ulos ikkunasta, päihtyy siinä kuin muutkin, mutta tyytyy tarkkailijan osaansa.
Vaitonainen Mäkelä on silti kaikkea muuta kuin älykön maineessa. Kun hän 16-vuotiaana oli saapastellut lukioluokkaan puukengissä ja puoliselkään ulottuvissa hiuksissaan, moni olisi halunnut ottaa senkan nenästä. Osa luokkakavereista olisi nähnyt Mäkelän mielellään muiden amisviiksien joukossa.
"Viihdyin duunareiden pentujen kanssa, en porvareiden penskojen."
Kun Mäkelän vanhemmat erosivat, lukiosta tuli muodollisuus ja matematiikan numeroissa tarvittiin koko skaala: yhden vuoden aikana arvosana romahti kympistä neloseen.
"Sain vapauksia enkä osannut käyttää niitä. Notkuin koulupäivät kaupungilla, join kaljaa ja käärin sätkiä."
Silloin hiipui myös Mäkelän urheilu-ura, jonka lakipisteessä hän oli ponnistanut korkeushypyn piirimestaruuden hienolla 175 sentin tuloksella.
Paljonko on 133?
Vaikka Mäkelä myöntää, että häneltä saattavat jäädä asiat kesken, lukiosta hän selvisi lopulta maaliin tuplaamalla toisen luokan. Mäkelä halusi ensin kemistiksi, mutta muutti mielensä luettuaan yhteishakuopasta.
"Vedin yli suuntautumisvaihtoehtoja, jotka eivät kiinnostaneet. Kultaseppäkoulutus jäi jäljelle."
Se oli oikea liike. Ensin opinahjossa osui kohdalle kolme vuotta vanhempi nainen, joka halusi Mäkelän itselleen, ja pian Mäkelästä tuli pieni tähti työssään Kalevala-korujen suunnittelijana. Mäkelä on jopa vastuussa taannoisesta hitistä, Millenium-sormuksesta.
"Siitä saamillani royalteilla sisustin olohuoneemme uudelleen."
Mäkelä pitää itseään kotimiehenä, joka nauttii 9- ja 10-vuotiaiden tyttäriensä seurasta ja iloitsee kahdesta kissasta, jotka muuttavat neljän viikon kuluttua perheen jatkoksi.
"Kotona toteutan vaimoni käskyjä, muuten asiat jäisivät tekemättä."
Ehkä juuri siksi hän ihailee täydellisiä, loppuunvietyjä suorituksia.
"Itkin, kun snookerin British Openissa saavutettiin kaksi kertaa täydet 148 pistettä."
Sitten Mäkelä yllättää. Hän kertoo pyrkineensä Suomen Robinsoniksi, autiolle trooppiselle saarelle.
"Pidän pelaamisesta, vaikka ihmissuhdepelissä en todennäköisesti pärjäisi. Pääsin haastatteluun, mutta siihen se jäi. Annoin itsestäni televisioon liian tylsän kuvan."
Mäkelä ehtii vielä samaan hengenvetoon ylistää Cast Away -elokuvaa. Se näppäilee miestä, jonka sielussa asuu perheihmisen lisäksi erakko.
"Yksin saarella. Se voisi olla ideaali tila."
Iltapäivä on jo pitkällä, Mäkelä alkaa pukea takkiaan ja käärii itselleen Smartin savukkeen.
Mutta vielä on jäljellä yksi kysymys.
Marko, paljonko on 133?
Viiden sekunnin hiljaisuus.
Sitten: "En mä jaksa vääntää."
Valopään itsearvio
1=ei sovi lainkaan 5=sopii täydellisesti
Tunteellinen 3
Ahne 2
Itsepäinen 2
Intohimoinen 5
Pikkutarkka 5
Oman tien kulkija 5
Sosiaalinen 1
Aggressiivien 2
Passiivinen 4
Juonikas 2
Romanttinen 1
Riskinottaja 2
Turvallisuushakuinen 4
"Minä olen pomo!"
Kaisa Ervasti, 38, on Marko Mäkelän vaimo. Hän työskentelee kultaseppänä samassa yrityksessä miehensä kanssa. Nyt hän kertoo, millaista on elää Valopään kanssa.
"En ole tavannut yhtään ihmistä, jonka kanssa Marko ei tulisi toimeen. Markosta ei löydä pahaa hakemallakaan. Hän ei pidä meteliä itsestään, ei ole ällöttävästi tietoinen itsestään. Silti Marko ei ole tylsä."
"Minä iskin Markon, mutta Marko kosi. Tosin siihenkin tarvittiin kolmen viikon ero Markon lomamatkan takia."
"Pidin itsestään selvänä, että Marko ylittää Mensan rajan kirkkaasti, ehkä voitto oli pieni yllätys. Markolla on poikkeuksellista kolmiulotteisen hahmottamisen lahjakkuutta, hän rakentelee mielellään pirunnyrkkiä, ja on innoissaan korujen mallintamisesta tuotantoon. Valitettavasti Markon älykkyys ei kotiaskareissa näy. Juoksevat asiat hoituvat minulta paremmin, mutta olen aika hyvä delegoimaan Markolle yhtä ja toista. Marko valmistaa hyvää perusruokaa ja käy kaupassa."
"Meillä on yhteisiä harrastuksia: jos saamme lapset hoitoon, käymme pelaamassa ysipalloa Ritzissä. Kerran pelasimme yksitoista tuntia putkeen. Perjantaisin, kun lapset ovat nukkumassa, saatamme ottaa lieveän kännin ja heittelemme dartsia makuuhuoneessamme. Kai meitä voisi pitää kuollettavan tylsänä pariskuntana, joka tykkää kotonaolemisesta ja toistensa seurasta. Harvoin käymme missään."
"Tavoitteenamme on pitää lapsemme erossa huumeista ja uskonnoista. Ja toki unelmoimme vaihtavamme pienen kolmiomme isompaan."
"On Markolla heikkouskin: hän ei osaa sanoa ei."
Hyvin paloi!
Cityn Valopää-kisaan otti osaa 5189 kilpailijaa. Esikarsinta oteltiin internetissä City.fi-sivustolla Mensan suunnittelemalla 40 monivalintatehtävän testillä. Keskiarvotulos oli 28 oikein. Finaaliin, 50 parhaan joukkoon, vaadittiin 37 oikein alle määräajassa. Finaalissa kilpailtiin Mensan älykkyystestillä: finalistien keskiarvotulos oli äo 163. Tason saavuttaa joka 250. suomalainen.
Todennäköisyys, että satunnaisesti valitulla kolmella henkilöllä olisi yhtä korkea yhteisälykkyysosamäärä kuin Valopää-kisan kärkikolmikolla, on yksi kuudesta miljardista.
Kunniataulukko
3. Jussi Sipola, äo 181
"Matematiikassa olen ollut kympin oppilas. Olen huomannut, että loogista päättelyä vaativat tehtävät ovat minulle helppoja."
• Alkukarsinnan tulos 37/40
• 26 vuotta
• asuu Oulussa avoliitossa
• diplomi-insinööri
• laudaturin ylioppilas
• työskentelee Nokian tuotekehityksessä
• isä teknikko, äiti kotirouva
• harrastaa leipomista, pyöräilyä ja rullaluistelua
2. Juha Grönroos, äo 184
“Lähdin finaaliin hyvin levänneenä ja rennolla mielellä. Join kahvia ennen testiä."
• Alkukarsinnan tulos 37/40
• 30 vuotta
• asuu Turussa avoliitossa
• lääketieteen lisensiaatti, ex-fysiikanopiskelija
• patologiaan erikoistuva lääkäri
• 6 laudaturia
• harrastukset: kuntosali, metallimusiikki
• äiti opettaja, isä yliopiston lehtori
1. Marko Mäkelä, äo 185
• alkukarsinnan tulos 38/40
• naimisissa
• harrastaa seinäkiipeilyä
Valopää-testin voi tehdä yhä osoitteessa http://www.city.fi/valopaa
52 kommenttia
Ekulie
2.1.2004 17:15
Pakko tuossa testissä on jotain hassua olla kun älykkyys on pelkkää matematiikkaa ja fysiikkaa? Tai sitten olen vaan KATEELLINEN!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
subject__
2.1.2004 22:37
Sain testissä 34 oikein mutta olin joku 600. järjestyksessä. Ilmeisesti tuossa 35-36 paikkeilla oli paljon osallistujia. Olisi mielenkiintoista nähdä enemmän tilastoja tuloksista.
Graafinen tulos jakaumasta kertoisi oliko osallistujien älykkyys normaalijakauman mukainen (niin kuin oletetaan).
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Meioosi
3.1.2004 00:34
Minä koin mielenkiintoisen ilmiön testiä tekiessäni, kuviot alkoivat liikkumaan kuin animaatiossa. Avaruudellista hahmotuskykyä, ei matematiikkaa tai fysiikkaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Roer
3.1.2004 03:30
[LAINAUS]Ekulie kirjoitti 02.01.2004 klo 17:15:
Pakko tuossa testissä on jotain hassua olla kun älykkyys on pelkkää matematiikkaa ja fysiikkaa? Tai sitten olen vaan KATEELLINEN![/LAINAUS]
Tai sitten olet vaan TYHMÄ!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Huhheli
3.1.2004 09:08
subject_: ei voida olettaa että "osallistujien älykkyys (on) normaalijakauman mukainen". Otantahan ei ollut edustava, vaan pikemminkin täysin vääristynyt, koostuen luultavasti huomattavasti keskimääräistä älykkäämmistä henkilöistä jotka ovat Cityn lukijoita. (onkohan tuossa jokin ristiriita...?)
Meioosi: oletko suomenkielinen? Enpä ole ikinä nähnyt sanamuotoa "tekiessäni" (tarkoittanet "tehdessäni"). Myöskin huomauttaisin, että kuviot alkoivat "liikkua", ei "liikkumaan".
Että sellaista pilkunviilaamista tällä kertaa!!
PS. Minäkin kyllä mieluusti näkisin tarkempia tilastoja sekä alkukarsinnasta että finaalista.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Meioosi
3.1.2004 18:33
Huhheli, oletpas itsellesi raskaan ristin ottanut kantaaksesi!
Päivän kirjasuositukseksi antaisin Pirjo Hiidenmaan "Suomenkieli -who cares?".
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
lepparoikka
3.1.2004 22:19
Enpä ole ymmärtänyt, miksi usein sanotaan, että ÄO-testit mittaisivat matemaattista älykkyyttä.
Onko esimerkiksi säännöllisyyden löytäminen joistain geometrisista kuvista ("pallo kulkee vasemmalle, ympyrä nousee ylöspäin") matemaattinen tehtävä? Minusta siinä on kyse enemmän maalaisjärjellä hahmottamisesta kuin mistään yliopistotason matematiikasta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Huhheli
3.1.2004 23:44
Meioosi - vilpitön kiitos kirjasuosituksesta. (Tosin huomauttaisin että oikea kirjoitusasu on "Suomen kieli" eikä "Suomenkieli":)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
123123
4.1.2004 01:06
[LAINAUS]Huhheli kirjoitti 03.01.2004 klo 23:44:
Meioosi - vilpitön kiitos kirjasuosituksesta. (Tosin huomauttaisin että oikea kirjoitusasu on "Suomen kieli" eikä "Suomenkieli":)[/LAINAUS]
Niin se varmaan onkin. Mutta kirjan nimi on "Suomen kieli - who cares?". Kirjan nimi varmaankin ottaa kantaa juuri tähän tekstiviesti-finlish vitsaukseen mikä vaivaa nuorisoamme. Hymiöt on toinen vitsaus.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Meioosi
4.1.2004 01:14
Huhheli, minä olenkin vajavainen, jopa suomenkielellä itseäni ilmaistessa ( jonka opin ensiksi, ei suinkaan kirjakieltä ), toisin kuin sinä.
Ne elämänoppinikin olen saanut ( suurella vaivalla ja tuskalla ) ajattelemalla vieraalla kielellä. Se opettaa nöyräksi. Kiitolliseksi siitä, että toinen HALUAA ymmärtää.
Muutapa en ole elämässä oppinutkaan.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
nuuunneli
4.1.2004 15:06
Minua jäi sattumalta kiinnostamaan, että mikä oli finalistien huonoin tulos ja keskiarvo. Ja mille tasolle juuri joku 35 oikein saanut pääsee mensan testissä?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Totuus1
5.1.2004 18:26
Seetana kun en voittanut, olisin kertonut muutaman totuuden valtakunnan älykkönä.
35 oikein tuloksella pääsee varmasti Mensaan.
32 pitäisi riittää.
Mustakin on väsynyttä, että jengi heittää jotain typerää läppää siitä, mitä älykkyys on tai miten se ei kerro mistään mitään. Yleisin yksikertaisten ihmisten tekemä yksinkertaistus meneekin just niin, että se on jotain matematiikkaa.
Sanoisin, että se on sitä, kun yrittää keskustella jonkun kanssa asioista tai asioiden toiminnallisuuksista - sanotaan nyt vaikka urheiluvälineistä - niin vastapuoli on ihan pihalla ja hokee korkeintaan jotain ulkoa oppimaansa mantraa.
Toisaalta se on sitä, että yksinkertaiset ihmiset aina sanoo: ei pysty, ei sellaista voi tehdä tms. Sillä heille ei ole annettu kykyä arvottaa ja arvioida asioita, suhteuttaa ja itsenäisesti ajatella.
Älykkyys on sitä, että joutuu monesti huomaamattaan kysymään toiselta, että ymmärsitsä, ymmärrätkö?
Tämä yhteiskunta on siitä mätä, että juuri tuollaiset tyypit tulisi löytää jo nuorena ja osoittaa sekä tarjota heille tehtäviä, jotka innostavat näitä älykköjä, tehtäviä, joilla yhteiskuntaa kehitetään edelleen. Mutta täällä elää vain kateus ja vähäpäisyys.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Jurmila
5.1.2004 18:37
[LAINAUS]Roer kirjoitti 03.01.2004 klo 03:30:
Tai sitten olet vaan TYHMÄ![/LAINAUS]
hih hih... jo on.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
finalisti
6.1.2004 00:20
netissä tehty testi ja finaalissa tehty mensan testi olivat täysin erilaisia. mensan testissä kuviot ovat helpompia kuin nettitestissä, mutta aikaa on todella paljon vähemmän. epäilen, että suurin osa ihmisistä saisi jokaisen mensan testin kysymyksen oikein, jos jokaista kysymystä saisi miettiä minuutin. nyt minuutissa pitää tehdä noin kymmenen kuva-päättelyä.
ilmeisesti testin laatija on miettinyt asian siten, että älykkäimmät hahmottavat kuvat nopeimmin ja siten saavat eniten oikein testissä. asia on varmaankin näin, mutta valitettavasti kirjoitusnopeudella on suuri osuus testin suorittamiseen, vieläpä jos kynästä katkeaa terä ruutuja mustatessa menettää monta äo-pistettä.
enpä silti pidä kovin suuressa arvossa millään testillä mitattuja äo-lukuja. niin, tämähän vuodatus ei johdu siitä, että petyin omaan tulokseeni finaalissa, sillä mensan raja ylittyi kirkkaasti :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
finalisti
6.1.2004 00:26
lisäänpä vielä tuohon kun aikaisemmin spekuloitiin karsinnan tuloksen ja mensan testin tulosten vertailukelpoisuutta. luulen, että karsinnan tuloksen 35 saavuttanut henkilö saisi oikeassa testissä tuloksen joka on mensan rajan (148) tienoilla, ehkä hieman yli. riippuen tietysti henkilöstä.
finalistien karsintatulokset vaihtelivat välillä 37-39 ja finaalin tulos suurinpiirtein välillä 140-186 (keskiarvolla 163), eli ero on huima.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
tyhmae
6.1.2004 11:03
Itselläni oli alkukarsinnan testissä 39 oikein ja sain ÄO:n 140 mensan testistä. Omasta mielestäni testi oli tosiaan aivan erilainen, koska itse menen aina aivan sekaisin, jos on mieletön kiire päällä. Kun saa rauhassa ajatella (siis on ainakin 5-10s aikaa per tehtävä), niin osaan ajatella.
Tykkään siis sellaisista tehtävistä, joissa logiikka ei ole ilmeinen, eli logiikka täytyy selvittää. Mensan testissä tiesi ennalta mitä piti tehdä, mutta se täytyi vain tehdä älyttömän nopeasti.
Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimuksia, joissa tuota mensan testiä olisi verrattu sellaiseen testiin, jossa tehtävät ovat alkukarsinnan tyyppiä.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Valopaa-96
6.1.2004 13:41
Kaskas, taas haettiin valopäätä =)
Vuoden 1996 tuloksella olisin ollut (vain) kolmas =/
Tosin testin tietäen tuurilla on älytön osuus kun mennään yli 160:n.
Tietenkin, aina kun näitä älykkyysjuttuja on, virheitä vilisee...
Mensan testeissä on saatu yli 200:n tuloksia.
(Snookkerin max-breikki on 147)
Ja muutakin, luin niin nopeasti etten just muista =P
Pitääkin kaivaa vanha lehti esiin ja verrata =D
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Anni20
6.1.2004 15:00
Olis mukava saada oikeat vastaukset koska minua ainakin jäi vaivaamaan mitkä meni väärin =)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
6.1.2004 17:15
[LAINAUS]Valopaa-96 kirjoitti 06.01.2004 klo 13:41:
Tietenkin, aina kun näitä älykkyysjuttuja on, virheitä vilisee...
[/LAINAUS]
Ja jos joku haluaa arvailujen sijasta ihan oikeasti jopa TIETÄÄ mitä testit mittaavat, niin kannattaa lukea joku alan teos, esim. Arthur Jensenin "the g-factor"
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0275961036/102-1031431-1541711?v=glance
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Epatietoisuus
6.1.2004 20:23
[LAINAUS]moshes kirjoitti 06.01.2004 klo 17:15:
Ja jos joku haluaa arvailujen sijasta ihan oikeasti jopa TIETÄÄ mitä testit mittaavat, niin kannattaa lukea joku alan teos, esim. Arthur Jensenin "the g-factor"
http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/detail/-/0275961036/102-1031431-1541711?v=glance[/LAINAUS]
Ehkäpä sinä voisit referoida hieman kirjan merkittävämpiä tuloksia/väitteitä? Antamasi linkistä ei selvinnyt juuri muuta kuin että joku on kirjoittanut kirjan "g-faktorista".
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
epatietoisuus
6.1.2004 20:27
[LAINAUS]finalisti kirjoitti 06.01.2004 klo 00:26:
lisäänpä vielä tuohon kun aikaisemmin spekuloitiin karsinnan tuloksen ja mensan testin tulosten vertailukelpoisuutta. luulen, että karsinnan tuloksen 35 saavuttanut henkilö saisi oikeassa testissä tuloksen joka on mensan rajan (148) tienoilla, ehkä hieman yli. riippuen tietysti henkilöstä.
finalistien karsintatulokset vaihtelivat välillä 37-39 ja finaalin tulos suurinpiirtein välillä 140-186 (keskiarvolla 163), eli ero on huima.[/LAINAUS]
Enemmän kuin "luulosi" minua (ja varmaan muitakin) kiinnostaa perustelusi luulollesi. On tietysti hyvä, että osallistuit keskusteluun "mielipiteelläsi", vaikkakin kovin vähäpätöisellä sellaisella.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Valopaa-96
6.1.2004 21:39
Tiedän hyvinkin mitä mittaavat.
Tiedän myös miten huonosti...
Ja mitä eräs kirjoitti; ihmiset eivät todellakaan arvosta sitä että jollakin on mitattu korkea ÄO.
Mitä huonompi itsetunto sitä enemmän tulee "turpiin".
Sikäli jännää että -96 oli 2000 vähemmän mukana; mutta nyt top-3 185, 184, 181 kun sama oli -96 184, 184 ja 183.
Vastaa kommenttiinVoisi kuvitella että 2010 tulokset olisivat samaa luokkaa, siis n. 181-185.
Vastaa kommenttiin
finalisti
6.1.2004 23:02
[LAINAUS]epatietoisuus kirjoitti 06.01.2004 klo 20:27:
Enemmän kuin "luulosi" minua (ja varmaan muitakin) kiinnostaa perustelusi luulollesi. On tietysti hyvä, että osallistuit keskusteluun "mielipiteelläsi", vaikkakin kovin vähäpätöisellä sellaisella.[/LAINAUS]
arvioni perustui tässä keskustelussa ja alkuperäisen artikkelin keskustelussa esitettyihin karsintatulosten ja finaalitulosten suhteeseen sekä muutamaan muuhun netissä tehtävään äo-testiin (mm. tieteenkuvalehti.com).
olen saanut näissä edellämainituissa kaikissa suurinpiirtein samaa suuruusluokkaa olevan tuloksen (prosenteilla, parempi kun x% ihmisistä). näiden n. 20 tuloksen perusteella tehtyä arviota voidaan pitää luotettavana.
toki jos sinulla on esittää omat päättelyni kumoavia faktoja, kuulisin ne mieluusti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Brainiac
7.1.2004 01:42
Olen kyllä sitä mieltä, että nuo Mensan testit eivät mittaa huippuälykkyyttä kovinkaan tehokkaasti (en siis ole ko. laitoksen testien mukaan tyhmä, vaan siinä jäsenyyden "alarajoilla"). Paljon parempi on esimerkiksi Sigma Societyn sigma-testi, jossa aikaa on rajattomasti, mutta kysymysten taso nousee asteittain vaikeammaksi ja uskokaa pois, ne vaikeimmat ovat sitten todella vaikeita. Olkoon sen netistä löytäminen ja vaikeaksi toteaminen ensimmäinen tehtävä teille, joita asia kiinnostaa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
7.1.2004 03:23
[LAINAUS]Epatietoisuus kirjoitti 06.01.2004 klo 20:23:
Ehkäpä sinä voisit referoida hieman kirjan merkittävämpiä tuloksia/väitteitä? Antamasi linkistä ei selvinnyt juuri muuta kuin että joku on kirjoittanut kirjan "g-faktorista".[/LAINAUS]
Toi on vaan yksi kirja monista jotka käy läpi keskeiset tulokset (tosin harvinaisen perusteellinen). Keskeiset pointit on:
- g-faktoriksi kutsutaan yleistä taipumusta pärjätä hyvin erilaisissa henkisissä suoritustesteissä (kaikki testit korreloivat). Se on siis eräänlainen aivojen prosessointinopeus. Ei kerro tietomäärästä, "viisaudesta" tai luonteesta muutenkaan juuri mitään.
- Kulttuurivapaat testit (kuten mensan) mittaavat g-faktoria parhaiten.
- Ennustaa varsin luotettavasti "koulutuskelpoisuutta". Korreloi monien kouluaineiden arvosanojen kanssa. Yleensä voimakkaimmin matematiikan kanssa.
- Perinnöllistä, mutta myös ympäristö vaikuttaa
- Jotkin fyysiset piirteet korreloivat myös g-faktorin kanssa (tosin vain lievästi). mm. pään koko, pituus jne jne
- Erittäin paljon akateemisia ristiriitoja on aiheuttanut tulokset joiden mukaan etnisten ryhmien keskimääräiset ÄO:t poikkeavat toisistaan. Yleensä aasialaiset päjäävät paremmin kuin eurooppalaiset ja afrikkalaiset heikommin kuin eurooppalaiset.
- Äsken mainittua hämärtää ennekaikkea nk. Flynn-efekti: on todettu että ÄO:t nousevat huomattavasti sukupolvesta toiseen. Tämä ei voi olla absoluuttista älyn määrän nousua vaan sitä että ihmisistä on tullut parempia tällaisissa testitilanteissa.
Kaiken kaikkiaan siis aika mielenkiintoista kamaa. Ilmeistä siis on että "g-faktori" on olemassa, mutta sen testaamiseen liittyy epätäydellisyyksiä. Silti parasta mitä tänä päivänä on tarjota, ovat juuri nämä kulttuurivapaat kuviopäättelytestit. Ja totta, ne ovat luotettavia vain keskimääräisillä arvoilla, ei huipputasolla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
valmismaailma
7.1.2004 12:28
Merkillistä. Onko prosessointinopeus sitten sitä älykkyyttä? Onhan se kiva että halot menee pinoon äkimmin mutta eikö hitaasti tehtynä pinosta tule tukevampi ja kauniimpi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
epatietoisuus
7.1.2004 13:29
[LAINAUS]finalisti kirjoitti 06.01.2004 klo 23:02:
arvioni perustui tässä keskustelussa ja alkuperäisen artikkelin keskustelussa esitettyihin karsintatulosten ja finaalitulosten suhteeseen sekä muutamaan muuhun netissä tehtävään äo-testiin (mm. tieteenkuvalehti.com).
olen saanut näissä edellämainituissa kaikissa suurinpiirtein samaa suuruusluokkaa olevan tuloksen (prosenteilla, parempi kun x% ihmisistä). näiden n. 20 tuloksen perusteella tehtyä arviota voidaan pitää luotettavana.
toki jos sinulla on esittää omat päättelyni kumoavia faktoja, kuulisin ne mieluusti.[/LAINAUS]
Tässä puhuit vain omasta tapauksestasi. Minua itseäni ihmetyttää miten 37 alkukarsinnasta oikein saaneiden välillä olisi noin suuri ero "oikeassa" älykkyysosamäärässä. On kai pääteltävä, että joko alkukarsinnan tai varsinainen testi testi ei ollut luotettava, siis mitannut luotettavasti sitä ominaisuutta mitä sen piti mitata. Sinä kuitenkin "suhteutuksillasi" tunnut ajattelevan että oikea suhde on olemassa. Etkä vieläkään tarjonnut perusteluja sille, miksi juuri 35 alkukarsinnasta oikein olisi se luultava mensan raja.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
7.1.2004 13:47
[LAINAUS]epatietoisuus kirjoitti 07.01.2004 klo 13:29:
Tässä puhuit vain omasta tapauksestasi. Minua itseäni ihmetyttää miten 37 alkukarsinnasta oikein saaneiden välillä olisi noin suuri ero "oikeassa" älykkyysosamäärässä. On kai pääteltävä, että joko alkukarsinnan tai varsinainen testi testi ei ollut luotettava, siis mitannut luotettavasti sitä ominaisuutta mitä sen piti mitata.[/LAINAUS]
Kaikki testit ovat huonoja siinä mielessä että kuvitellaan nyt vaikka että jonkun "todellinen" ÄO in 148, eli mensan raja. Kun hän menee testiin, niin käytännössä tulos voi olla varmaankin jotain 140-160 vireestä riippuen. Ja tämä haarukka on ihan hatusta vedetty. Siitä huolimatta ko henkilö saa selvästi keskimääräistä paremman tuloksen. Mitä pienempi em haarukka on, sitä parempi on testin "sisäinen konsistenssi". Mensan testissa tämä on paljon parempi kuin muissa (tämä on eräs kriteeri hyvälle testille).
Mitä esikarsintatestiin tulee niin se on luultavasti huonompi eli epätarkempi. Ei voi väittää että joku luku vastaisi mensan rajaa. Jos kaikki esikarsitut testattaisiin, niin kävisi vain ilmi että todennäköisyys ylittää mensan raja paranee, kun esikarsintatulos on korkeampi.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
7.1.2004 13:58
[LAINAUS]valmismaailma kirjoitti 07.01.2004 klo 12:28:
Merkillistä. Onko prosessointinopeus sitten sitä älykkyyttä? Onhan se kiva että halot menee pinoon äkimmin mutta eikö hitaasti tehtynä pinosta tule tukevampi ja kauniimpi?[/LAINAUS]
En ole kanssasi lähes samaa mieltä vaan täysin samaa mieltä.
Ihmiset liittävät sanaan "älykkyys" paljon enemmän määreitä kuin mitä se todella (tieteellisesti) on. Se todellakin on vain ja ainostaan prosessointinopeus. Kuin tietokoneessa. Se kuinka hienoja juttuja tietokoneesi voi tehdä riippuu:
Emolevystä = kuin ruumiis :)
Prosessorista = kuin älykkyys
Käyttöjärjestelmästä = kuin perhetausta ja kulttuuri
Softasta = Kuin koulutus ja opitut asiat
Anteeksi naurettava vertauskuva mutta pointti siis on että älykkyys tai g-faktori on vain prosessointinopeus.
Jos aihe kiinnostaa niin todellinen aarreaitta netissä on tieteellinen julkaisu nimeltä "Personality and individual differences". Siinä on paljon mielenkiintoista tutkimusta persoonallisuudesta ja älykkyydestä. Suosittelen:
Vastaa kommenttiinhttp://www.sciencedirect.com/science/journal/01918869
Vastaa kommenttiin
niinpaniin
7.1.2004 17:35
[LAINAUS]Brainiac kirjoitti 07.01.2004 klo 01:42:
Olen kyllä sitä mieltä, että nuo Mensan testit eivät mittaa huippuälykkyyttä kovinkaan tehokkaasti (en siis ole ko. laitoksen testien mukaan tyhmä, vaan siinä jäsenyyden "alarajoilla"). Paljon parempi on esimerkiksi Sigma Societyn sigma-testi, jossa aikaa on rajattomasti, mutta kysymysten taso nousee asteittain vaikeammaksi ja uskokaa pois, ne vaikeimmat ovat sitten todella vaikeita. Olkoon sen netistä löytäminen ja vaikeaksi toteaminen ensimmäinen tehtävä teille, joita asia kiinnostaa.[/LAINAUS]
Jeps tämä onkin mielenkiintoinen aihe. Itseäni mietityttää sellainen asia, että jonkun aivot saattavat toimia nopeammin, mutta eivät pysty havaitsemaan yhtä "monimutkaista" logiikkaa kuin toiset. Jos käytetään näitä jonkun aikaisemmin käyttämiä tietokonevertauksia, niin sanotaan, että kyse on vaikka tietokoneella tehtävästä hahmontunnistuksesta.
Oletetaan siis, että meillä on kaksi tietokonetta joista toinen on ziljoona kertaa nopeampi, mutta siinä on epätarkempi algoritmi (menetelmä), joka ei pysty havaitsemaan jonkin määrätyn tyyppisiä "hienompia" hahmoja, koska niitä ei tämän algoritmin mukaan ole olemassa. Nyt jos meillä on jokin hahmo, jonka kumpikin tietokone tunnistaa, niin nopeampi tietokone tekee sen paljon nopeammin kuin hitaampi, mutta entäs jos kyseessä on ns. "vaikeampi" hahmo, jota toinen tietokone ei pysty ollenkaan havaitsemaan? Nyt nopea tietokone laskee nopeasti eikä havaitse mitään kun taas hitaampi miettii rauhassa ja löytää sen mikä piti löytää. Kumpi kone on nyt sitten fiksumpi?
Entä jos joku henkilö on hitaampi miettimään, mutta pystyy ratkomaan vaikeita ongelmia, joita nopeampi ei pysty ratkaisemaan ollenkaan? Yhtenä esimerkkinä on päässälasku. Jotkut ihmiset ovat uskomattoman hyviä päässälaskussa, mutta eivät sitten pärjää korkeammassa matematiikassa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Valopaa-96
7.1.2004 22:25
Heh, sama oli -96; ei pärjänneitten selitykset olivat aivan loistavia =D
Sama näköjään nytkin =)))
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
niinpaniin
8.1.2004 01:54
[LAINAUS]Valopaa-96 kirjoitti 07.01.2004 klo 22:25:
Heh, sama oli -96; ei pärjänneitten selitykset olivat aivan loistavia =D
Sama näköjään nytkin =)))[/LAINAUS]
Jos minua tarkoitit, niin pärjäsin testissä vallan mainiosti. Eli sain siitä 172. Tilastollisestihan testi on luotettava, mutta se mitä se mittaa onkin aivan toinen juttu. :)
Enimmäkseen nyt mietin sitä, että eräs sukulaiseni on hemmetin nopea päässälaskija, mutta sai tehdä lujasti töitä matikan eteen eräässä espoossa sijaitsevassa opinahjossa. Itse selviän mainiosti olemalla erittäin laiska. Hänelle onkin aina tuottanut ongelmia matemaattisten todistusten ja moniulotteisten kappaleiden hahmottaminen.
Toisaalta jos otettaisiin läjä ihmisiä ja annettaisiin eteen testi, jossa kasa yhteenlaskutehtäviä ja katsottaisiin tuloksia, niin voitaisiin samalla tavalla "pisteyttää" kuinka monta tehtävää on laskenut oikein määrätyssä ajassa. Saisin kunnolla turpaan tällaisessa testissä tältä sukulaiseltani, mutta olen tehnyt pari ÄO testiä yhdessä hänen kanssaan ja saan niissä aina paljon korkeamman tuloksen.
Mielenkiintoista olisikin tietää, että tarkoittaako määrätyn tyyppisessä palikkatestissä pärjääminen myös sitä, että pärjää toisessa erilaisessa. Kiinnostaisi myös tietää miten testit korreloivat tilastollisesti ja mitkä ovat suurimmat yksittäiset tulosten vaihtelut. En ainakaan löydä aiheesta tutkimuksia vaikka yritinkin netistä ja parista tietokannasta etsiä. Pitäisi varmaan siirtyä opiskelemaan psykologiaa. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
epatietoisuus
8.1.2004 14:48
[LAINAUS]moshes kirjoitti 07.01.2004 klo 13:58:
En ole kanssasi lähes samaa mieltä vaan täysin samaa mieltä.
Ihmiset liittävät sanaan "älykkyys" paljon enemmän määreitä kuin mitä se todella (tieteellisesti) on.
Hmm, taasko on käynyt niin, että tiede on ihmisten puolesta selvittänyt mitä jokin asia "todella" on. Tämäpä harmillista. Odottelen sitä päivää kun tiede kertoo mitä "tuoli" todella on.
Vai voisiko olla, ettei ole mitään ylihistoriallista tapaa määritellä älykkyyttä? Että se miten älykkyys kulttuurissa määritelläään, kertoo enemmän kulttuurista ja sen arvoista kuin siitä mitä älykkyys "todella" on? Jotenkin tuo "prosessointinopeus" ja sen glorifioiminen älykkyyden sädekehällä tuo mieleen kapitalismin logiikan.
Minun tietääkseni älykkyys ei ole tieteellisestikään mitään tiettyä, sillä tutkijat eivät ole päässeet konsensukseen älykkyyden määritelmästä. Enkä usko, että voivat edes päästä. Ja joskus pääsisivätkin, niin naivilta tuntuu uskomus, että yksi numero voisi ilmaista älykkyyden. Vai onko älykkyys tosiaan yksiulotteinen ominaisuus kuten pituus, paino, paine jne? Jos on, niin mistä nämä suunnattomat vaikeudet päästä selville älykkyyden essentiasta?
Kuitenkin itsepintaisesti OLETETAAN, että älykkyys on sellainen ontologisesti itsenäinen ominaisuus, joka voidaan mitata, mutta josta ei kuitenkaan tiedetä mitä se on. Näin ihmiset saadaan kauniisti taulukoitua. Voisiko olla, että tällainen älykkyyskäsite palvelee enemmänkin sosiaalisen kontrollin tarkoitusperiä kuin mitään uljasta tieteellistä totuuden tavoittelua?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
8.1.2004 16:08
[LAINAUS]niinpaniin kirjoitti 08.01.2004 klo 01:54:
Kiinnostaisi myös tietää miten testit korreloivat tilastollisesti ja mitkä ovat suurimmat yksittäiset tulosten vaihtelut. En ainakaan löydä aiheesta tutkimuksia vaikka yritinkin netistä ja parista tietokannasta etsiä. Pitäisi varmaan siirtyä opiskelemaan psykologiaa. :)[/LAINAUS]
Nopealla googlauksella löysin prujun jossa asiaa vähän käsitellään, ks erityisesti sivulta 7 alkaen "correlates of iq scores: construct validity"
(tämä on pdf)
http://psych.colorado.edu/hgss/hgsschapters/HGSS_Chapter20.pdf
Todetaan mm. etta testit korreloivat yleensä 0.7-0.8 eli erittäin voimakkaasti. Sen lisäksi että älykkyys on yksi parhaiten mitattavissa olevista psykologisista ominaisuuksista... Tämä on coloradon yliopiston psykan moniste/kirja joten ei luultavasti täyttä puppua.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
8.1.2004 16:28
[LAINAUS]epatietoisuus kirjoitti 08.01.2004 klo 14:48:
Hmm, taasko on käynyt niin, että tiede on ihmisten puolesta selvittänyt mitä jokin asia "todella" on. Tämäpä harmillista. Odottelen sitä päivää kun tiede kertoo mitä "tuoli" todella on. [/LAINAUS]
Ilmeisesti :-) Se miksi psykologian "tieteellinen" määritelmä älykkyydelle on niin kapea, on varmaankin peräisin siitä, että käsitteestä on pyritty poistamaan kaikki mille voidaan antaa jokin muu nimi, kuten luovuus, kärsivällisyys jne. Toisaalta voidaan ajatella että "älykkyys" arkipuheessa voi olla mitä ikinä halutaan, mutta että sitä mystistä asiaa X, joka saa jotkut ihmiset pärjäämään paremmin erilaisissa henkisissä tehtävissä, tulisi tutkia ja selvittää. Näin onkin tehty ja tätä kautta on päädytty käsitteeseen "g-faktori" tai "general intelligence". Se on ennen muuta yleinen ominaisuus, ei erityistaipumus joita on monia erilaisia (musiikillinen, matemaatiinen jne).
En usko että ÄO:lla on paljoakaan yhteiskunnallista käyttöä, sillä ihmiset joka tapauksessa voidaan valikoida "oikeisiin paikkoihin" jo osoitettujen taipumusten perusteella.
Paras käyttö ÄO testille on silloin kun on nopeasti seulottava suuresta ihmismassasta joihinkin älyllisiin tehtäviin. Siis jos ei ole aikaa haastatella kaikkia perusteellisesti ja vahvistaa kouluarvosanoja ja kokemusta. Näinhän armeijassakin tehdään. Kaikki pannaan palikkatestiin ja nyrkkisääntönä on että aliupseerikouluun vaaditaan minimi 4 ja upseerikouluun minimi 7 (skaala on siis kai 1-9).
Työpaikatkin harrastavat tätä enenevässä määrin. Mutta ainoastaa tusinalaitokset. Kaikki duunit missä tarvitaan pitkää koulutusta tai erityistaipumuksia värväävät muilla perusteilla.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
OutoAlterEgo
8.1.2004 16:53
mietityttää se että kuinkahan moni on päässyt finaaliin sillä että on miettinyt vastauksen esim.34 kysymykseen ja viimeisen kymmenen sekunnin aikana vastannut summassa loppuihin kysymyksiin(ja saanut vaikka kolme oikein)???
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
stupid
8.1.2004 18:41
[LAINAUS]niinpaniin kirjoitti 08.01.2004 klo 01:54:
Toisaalta jos otettaisiin läjä ihmisiä ja annettaisiin eteen testi, jossa kasa yhteenlaskutehtäviä ja katsottaisiin tuloksia, niin voitaisiin samalla tavalla "pisteyttää" kuinka monta tehtävää on laskenut oikein määrätyssä ajassa. Saisin kunnolla turpaan tällaisessa testissä tältä sukulaiseltani, mutta olen tehnyt pari ÄO testiä yhdessä hänen kanssaan ja saan niissä aina paljon korkeamman tuloksen.
[/LAINAUS]
musta tossa on kyse täysin eri asiasta.
Vastaa kommenttiinprosessointinopeudella varmasti tarkoitetaan tässä juuri logiikan löytämistä, kuin mitään lukujen yhteenlaskua.
Vastaa kommenttiin
niinpaniin
8.1.2004 19:01
[LAINAUS]stupid kirjoitti 08.01.2004 klo 18:41:
musta tossa on kyse täysin eri asiasta.
prosessointinopeudella varmasti tarkoitetaan tässä juuri logiikan löytämistä, kuin mitään lukujen yhteenlaskua.[/LAINAUS]
Jeps, mutta mensan testissä tehtävissä oli eri osuuksia ja kaikissa tehtävissä sama logiikka. Lisäksi logiikka kerrottiin etukäteen. Ainoastaan parissa osiossa piti oikeasti keksiä jotain logiikka eli "mitkä eivät kuulu joukkoon jne.".
Tuohon siis minun mielestäni kaatuu tuo logiikan löytäminen...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aNerd
8.1.2004 20:34
Sinänsä huvittavaa väitellä loogisen älykkyyden määrästä. Itsekin menestyn hyvin testeissä, mutta silti mieluummin sosiaalisena hylkiönä ottaisin toisen lajin älykkyyttä. Mistä pääsenkin pointtiini. Älykkyyshän jaetaan yleisesti seitsemään eri kategoriaan: Kielellinen, Urheilullinen, Musikaalinen, Looginen, Visuaalinen, Sisäinen ja ulkoinen/sosiaalinen. Mensan testi mittaa näistä yhtä.
Hieman sama kuin autojen laatutestissä mitattaisiin ainoastaan maksiminopeutta. Hyvin harva menestyy noista useammalla kuin parilla alueella, mikä on varsin ymmärrettävää, koska aivojen kapasiteetti on rajallinen. Toisaalta kannattaa myös huomioida että älykkyystesteissä 120-130 pisteen välille pääsevät menestyvät parhaiten elämässä. Sattumalta usealla fysiikan nobelistillakin 'mensan älykkyys' vain vajaa 130.
Mistä tämä sitten kertookaan. Ehkäpä siitä että muutkin älykkyyden lajit tulisi mitata. Kuinka moni muu uskoo että laskemalla keskiarvo noilta kaikilta alueilta saadaan paljon pienempi keskihajonta, kuin mittaamalla vain yhtä ominaisuutta.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jaahajoo
8.1.2004 21:47
[LAINAUS]aNerd kirjoitti 08.01.2004 klo 20:34:
Toisaalta kannattaa myös huomioida että älykkyystesteissä 120-130 pisteen välille pääsevät menestyvät parhaiten elämässä. Sattumalta usealla fysiikan nobelistillakin 'mensan älykkyys' vain vajaa 130. [/LAINAUS]
Jaaha, taas tulee tämä sama vanha myytti. Grady Towers on tutkinut superlahjakkaiden sosiaalisia ongelmia, ja sanoo että vain noin yhdellä tuhannesta ihmisestä älyn suuri määrä voi aiheuttaa ongelmia, ja usein ei aiheuta. 1/1000 vastaa suomen mensan testissä tasoa 172 (keskihajonta 24) ja amerikkalaisittain normeeratussa testissä tasoa 145 (keskihajonta 15).
Kun Einsteinin äo oli 130 niin se viittaa juuri amreikkalaiseen keskihajontaan ja vastaa suomessa lukua 148. Ja muutenkin on aika varmaa että huippufyysikot kuuluvat kaikki parhaaseen 1-2 prosenttin älykkyystesteillä mitattuna.
Kun älykkysosamääristä puhuu niin pitää tietää mitä keskihajontaa käyttää, muuten voi tulla suuria sekaannuksia. esim 75 on usa:ssa imbesilli, mutta suomessa "normaali" äo.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
niinpaniin
8.1.2004 21:58
[LAINAUS]aNerd kirjoitti 08.01.2004 klo 20:34:
Sinänsä huvittavaa väitellä loogisen älykkyyden määrästä. Itsekin menestyn hyvin testeissä, mutta silti mieluummin sosiaalisena hylkiönä ottaisin toisen lajin älykkyyttä. Mistä pääsenkin pointtiini. Älykkyyshän jaetaan yleisesti seitsemään eri kategoriaan: Kielellinen, Urheilullinen, Musikaalinen, Looginen, Visuaalinen, Sisäinen ja ulkoinen/sosiaalinen. Mensan testi mittaa näistä yhtä.
Hieman sama kuin autojen laatutestissä mitattaisiin ainoastaan maksiminopeutta. Hyvin harva menestyy noista useammalla kuin parilla alueella, mikä on varsin ymmärrettävää, koska aivojen kapasiteetti on rajallinen. Toisaalta kannattaa myös huomioida että älykkyystesteissä 120-130 pisteen välille pääsevät menestyvät parhaiten elämässä. Sattumalta usealla fysiikan nobelistillakin 'mensan älykkyys' vain vajaa 130.
Mistä tämä sitten kertookaan. Ehkäpä siitä että muutkin älykkyyden lajit tulisi mitata. Kuinka moni muu uskoo että laskemalla keskiarvo noilta kaikilta alueilta saadaan paljon pienempi keskihajonta, kuin mittaamalla vain yhtä ominaisuutta.[/LAINAUS]
Kannattaa ehdottomasti tutustua tuohon artikkelin johon moshes antoi linkin. Tuo testi ei valitettavasti vastaa siihen kysymykseen joka minua askarrutti. Artikkeli kertoi, että eri alueiden älykkyyksiä mittaavat testit korreloivat yleensä hyvin keskenään. Se mihin artikkeli ei vastaa on, että miten samaa älykkyyttä mittaavat testit korreloivat keskenään, jos testit siis ovat erilaisia eivät tehtävätyypiltään vaan jonkin ulkoisen tekijän perusteella kuten juuri tuo käytettävissä oleva aika.
Vaikka tehtävät ovat silloin samanlaisia, niin uskoisin tuon ajan aiheuttavat sen, että testi mittaa osittain toisen tyyppistä älykkyyttä. Lähetinkin kyselyn aiheesta eräälle psykologian proffalle, joten eiköhän se valaise asiaa. :)
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
niinpaniin
8.1.2004 22:19
[LAINAUS]OutoAlterEgo kirjoitti 08.01.2004 klo 16:53:
mietityttää se että kuinkahan moni on päässyt finaaliin sillä että on miettinyt vastauksen esim.34 kysymykseen ja viimeisen kymmenen sekunnin aikana vastannut summassa loppuihin kysymyksiin(ja saanut vaikka kolme oikein)???[/LAINAUS]
Tuohan on laskettavissa oikein vanhan hyvän ystävän eli pitkän matematiikan avulla. Oletetaan, että on osannut 34 tehtävää arvaamatta. Vaihtoehtoja taisi olla viimeisissä tehtävissä 5, joten jos 6:sta tehtävästä pitäisi saada vähintäänkin 3 oikein, niin tämän todennäköisyys on:
(6 yli 3)*(1/5)^3*(4/5)^3+(6 yli 4)*(1/5)^4*(4/5)^2+(6 yli 5)*(1/5)^5*(4/5)+(6 yli 6)*(1/5)^6
Kun vähän hakataan laskinta, niin saadaan tuosta, että tuo on öpaut yhtä kuin:
10%
Lisäksi voidaan varmaan olettaa, että kyseinen henkilö on osannut eliminoida jonkin vastausvaihtoehdoista, joten todennäköisyys päästä finaaliin "vahingossa" arvaamalla on varmaan paljon suurempi, jos tosiaankin on osannut 34 tehtävää.
Toisaalta jos halusi päästä mukaan finaalin 37 oikein tuloksella, niin piti luultavasti olla 37 oikein hyvällä ajalla, niin tuosta pitäisi tiputtaa 1. termi pois jolloin todennäköisyys huononee huomattavasti.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aNerd
8.1.2004 22:35
[LAINAUS]jaahajoo kirjoitti 08.01.2004 klo 21:47:Jaaha, taas tulee tämä sama vanha myytti. Grady Towers on tutkinut superlahjakkaiden sosiaalisia ongelmia, ja sanoo että vain noin yhdellä tuhannesta ihmisestä älyn suuri määrä voi aiheuttaa ongelmia, ja usein ei aiheuta. 1/1000 vastaa suomen mensan testissä tasoa 172 (keskihajonta 24) ja amerikkalaisittain normeeratussa testissä tasoa 145 (keskihajonta 15).
Kun Einsteinin äo oli 130 niin se viittaa juuri amreikkalaiseen keskihajontaan ja vastaa suomessa lukua 148. Ja muutenkin on aika varmaa että huippufyysikot kuuluvat kaikki parhaaseen 1-2 prosenttin älykkyystesteillä mitattuna.
[/LAINAUS]
Ööh, ensinnäkään en missään vaiheessa sanonut että erikoislahjakkailla olisi sosiaalisia ongelmia. Puhuin ainoastaan itsestäni. Totesin että mieluummin olisin sosiaalisesti älykäs kuin loogismatemaattisesti. Pointtini oli se ettei yhdellä alueella menestyvä menesty kaikilla. Testistä ÄO 185 on harvemmin samaan aikaan huippu-urheilija sekä oopperalaulaja.
En myöskään puhunut Einsteinistä sanallakaan. Viittasin fysiikan Nobelisteihin jotka Cattel-Cattel testin jakauman mukaan saivan alle 130. Tiede2000 lehdessä oli joskus 6v sitten artikkeli älykkyydestä, jossa tuotiin tuo esille. Pointti oli se että ilman luovaa älykkyyttä ei loogismatemaattinen ihminen tule keksimään mitään hienoa.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Sporttia
9.1.2004 11:36
[LAINAUS]aNerd kirjoitti 08.01.2004 klo 22:35:
Ööh, ensinnäkään en missään vaiheessa sanonut että erikoislahjakkailla olisi sosiaalisia ongelmia. Puhuin ainoastaan itsestäni. Totesin että mieluummin olisin sosiaalisesti älykäs kuin loogismatemaattisesti. Pointtini oli se ettei yhdellä alueella menestyvä menesty kaikilla. Testistä ÄO 185 on harvemmin samaan aikaan huippu-urheilija sekä oopperalaulaja.
LAINAUS]
ÖÖöööhh itsellesi.
Harvemmin huippu-urheilija on samalla oopperalaulaja, koskapa molemmat vaativat omistautumista, joten aika ei voi riittää molempiin, mutta mikään ei estä oopperalaulajaa tai urheilijaa olemasta huippuälykäs.
nimim. testissä 178 ja kominkertainen SM-kultamitalisti
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Broody
9.1.2004 14:06
Tein testin huvikseni ajan tappamiseksi töissä. Aikaa käytin 22 min. Valitettavasti töissä ei ole häiriötöntä aikaa ja testin teon lomassa vastaanotin 6 vierasta, soitin näiden isännille, yhdistin puhelinvaihteen puheluita yms.
Ja koska oli koko ajan häiriöitä yms. niin vaikeimmalta tuntuneet 10-15 kysymystä vastasin lonkalta sen enempiä miettimättä samalla tyylillä kuin esim. lottonumeroita rustataan kiireessä.
Eli vastauksena tullut 22 ei kerro vielä mitään. Se vain on mukana vääristämässä testin tehneiden kokonaistulosta.
Jos testin voi tehdä sama henkilö uudestaan, niin olisi ihan mielenkiintoista nähdä miten monta saisin todellisuudessa oikein, varsinkin jos käyttäisin koko 30 minuuttia siihen.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Valoalapaa
9.1.2004 15:15
Hienoa, city on seulonut mensaa varten tuhansia ihmisia ja taman myyttisen rasti-ruutuun-rumban jalkeen saamme lukea artikkelin kultasepan arkisesta elamasta ryyditettyna idioottimaisilla "paljonko on 13 potensiin 3"-kysymyksilla.
Ja sama argumentointi jatkuu keskustelupalstalla mita on manguttu jo naitten testien keksimisesta lahtien.
Taitaa olla niin etta todella laajamittaisen sivistyksen ja alyn omaavat henkilot eivat testaa itseaan, eivat murehdi menetettyja ao-pointseja, eivatka ole huolissaan mensa-kelpoisuudestaan...
Pystyykohan testeilla pyyhkimaan...ja onko pyyhkiminen osoitus luovasta poikittaisajatteluaosuperpotentiaalista...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
moshes
9.1.2004 16:13
[LAINAUS]Valoalapaa kirjoitti 09.01.2004 klo 15:15:
Hienoa, city on seulonut mensaa varten tuhansia ihmisia ja taman myyttisen rasti-ruutuun-rumban jalkeen saamme lukea artikkelin kultasepan arkisesta elamasta ryyditettyna idioottimaisilla "paljonko on 13 potensiin 3"-kysymyksilla. [/LAINAUS]
Voi olla idioottimaista kysyä paljonko 13 potenssin 3 on, mutta luulen silti että valopää-kilpailu ja juttu kiinnosti monia lukijoita. On se aika uskomatonta että yli 5000 otti jopa osaa. Mielestäni juttu rikkoo aika hyvin myyttejä huippuälykkäistä ihmisistä.
Älykkyystesteissä tosin ei ole mitään mystistä niinkuin väität. Ne perustuvat n. 100 vuoden tutkimukseen, teoretisointiin ja havainnointiin. Aika hyvä aloitusportaali on "human intelligence" portaali Indianan yliopistolla:
http://www.indiana.edu/~intell/
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
aNerd
9.1.2004 21:00
[LAINAUS]Sporttia kirjoitti 09.01.2004 klo 11:36:
ÖÖöööhh itsellesi.
Harvemmin huippu-urheilija on samalla oopperalaulaja, koskapa molemmat vaativat omistautumista, joten aika ei voi riittää molempiin, mutta mikään ei estä oopperalaulajaa tai urheilijaa olemasta huippuälykäs.
nimim. testissä 178 ja kominkertainen SM-kultamitalisti[/LAINAUS]
Noin korkeat pisteet etkä silti pysty tajuamaan, että eri älykkyyden lajit tarkoittavat eri asioita. Veikkaanpa että sinun sisäinen/minä-älysi on n. 80.
Sanoin nimenomaan että ooperalaulaja ja urheilija VOI olla huippuälykäs, mutta kukaan ei voi olla kaikilla seitsemällä alueella huippuälykäs. Sinun älykkyytesi on luultavasti noilla kahdella alueella, loogisella ja urheilullisella, vai voitko sanoa olevasi äärimmäisen musikaalinen, niin mukava että kaikki rakastavat sinua, yhtä hyvä maalaamaan kuin Picasso, yhtä hyvä elämään itsesi kanssa kuin Una Bomber joka asui erakkona 40v, jne?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Valoalapaa
11.1.2004 09:49
Myyttisyys ja mystisyys ovat kaksi eri asiaa. Tiedan testien historiallisen taustan ja metodit.
Tarkoitin testien ja tulosten numeraalisten muotojen nauttimaa sosiaalista myytti- ja fetissiarvoa jota cityn artikkeli ja kisa ponkittavat. Olenhan itse osoitus artikkelin kiinnostavuudesta ottamalla ns.kantaa keskustelupalstalla.
Koska keskiarvo nousee testeissa hitaasti mutta varmasti, olemme kenties menossa kohti ultrapoimuaivot omavaa kaiken murto-osasekunneissa tiedostavaa superolentoutta kohti. Ironisessa virneessa.
Olisikin kiinnostavaa tietaa, korreloiko ao uskovaisuuden kanssa, epaillyt kun olen koko elamani etta vain yksinkertaiset uskovat. Jos nain on, ihmisten alyllistyessa uskonnot kuolevat sukupuuttoon reaaliaivojen tielta. Heh heh.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
americanofani
14.1.2004 20:58
koskas noihin city lehden juttuihin testeihin ym voi osallistua ja rekisteroitya kun ei ole suomalaista kapalannumeroa??
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
jurpomies
15.1.2004 23:48
Sain testistä 69, että repiikää siitä! Naismaailmassa kovaa valuuttaa. Ei muuta kuin pelit heilumaan!
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
blondie25
20.1.2004 21:33
sain testissä 32/40..mitä tää nyt sitten kertoo äö:stani?haluisin joskus tehdä kunnon testin missä selkenis tää älykkyysosamäärä..ei silleen et sillä elämässä onnistumisessa mitään merkitystä olisi,mutta kiinnostaa vain..aika paljolti!kertokaa nyt ekaks tietäväisemmät mitä toi 32/40 tarkottais?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin