Lukuisat tutkimukset osoittavat älystä olevan hyötyä. Nyt kolme tutkijaa (Antonakis, House ja Simonton) Lausannen, Pennsylvanian ja Kalifornian yliopistosta on selvittänyt, että parhaiten älystä näyttää olevan hyötyä silloin kun se ei ole liian korkea.
Yli 120 ÄO alkaa jo olla haitaksi pomon hommissa.
Keskimääräinen älykkyysosamäärä on sata. Liian suuri älykkyysero johtajan ja alaisten välillä aiheuttaa usein ongelmia.
Ihmiset (alaiset ja alamaiset) pitävät yliälykkäitä tehottomina, riippumatta heidän suorituksistaan. Normaaliälyisten ei ole helppo ymmärtää hyvin fiksujen puhetta, ideoita tai tavoitteita.
Tutkijat testasivat yritysjohtajia 30 eri maassa. Keskimäärin kahdeksan alaista ja työkaveria sai myös arvioida pomoa.
Älykkäät johtajat ovat parempia strategeja, visionäärejä ja tehopakkauksia. Yllättäen älyn noustessa yli 120 pisteen, alkoi johtajien ”taso” pudota. Äly ei siis nosta johtajan menestystä lineaarisesti.
Syy ei välttämättä ole briljantissa johtajassa, vaan vähemmän älykkäissä työkavereissa. Johtajan ominaisuuksia ei osata arvostaa.
Tutkijoiden mukaan myös yrityksen toimiala vaikuttaa siihen, miten älykkäitä johtajia alalla siedetään. Joillakin aloilla vaaditaan keskimäärin korkeampaa älykkyyttä kuin toisilla, joten hyvin älykkäiden johtajien kannattaa hakeutua näille aloille.
Jos alanvaihto ei kiinnosta, voi johtaja käyttää luovaa älykkyyttään ja sopeuttaa johtamistapojaan alaisille paremmin sopiviksi.
Esimerkiksi Mensan jäsenet voivat johtotehtäviä hamutessaan noudattaa tutkimuksen vetäjän psykologi John Antonakiksen neuvoa: on opittava käyttämään luovia kekseliäitä kielikuvia ihmisten innostamiseen. Parasta olisi, jos käyttää hyväkseen luontaista karismaansa, kuten Barack Obama teki. Valitettavasti karismaa ei noin vain hankita.
Puhetaito, innostaminen ja hurmaaminen voivat saada alaiset tottelemaan. Näistä ainakin puhetaitoa voi kehittää.
Älyn kohtaamattomuus ei johdu vain kognitiivisesti vaatimattomampien kyvyistä. Usein hyvin älykkäiden ihmisten on vaikea ymmärtää muiden ihmisten ajattelukyvyn rajallisuutta. Ehkä tarvitsemme yrityksiin älykonsultteja?
1 kommentti
shiwan8
2.5.2018 07:36
Taitaa olla suurempi ongelma, että "johtajat" luulevat alaisten olevan idiootteja. Sen seurauksena sitten heitellään ilmoille "kehitysmalleja" joiden toteuttamisella "parannetaan kaikkien työoloja". Sitten todellisuudessa nämä ovat sarjassa "vähennetään väkeä ja vaaditaan jäljelle jäävilta enemmän tulosta kuin mitä aiemmalla tekijämäärällä saavutettiin". Sitten tulee itq ja parq kun selviää, että alaisista lähes jokainen olisi parempi samaisen "johtajan" hommissa kuin "johtaja" itse.
Ongelma todennäköisesti ei ole ikinä se, että johtotehtävissä oleva on liian älykäs. Sellainen tilanne ylipäätään on ainakin teoriassa mahdoton. Älykäs johtaja suoriutuu nimenomaan johtamisesta mitä nämä "älykkäät johtajat" eivät edes ymmärrä tehtäväkseen. Kyse ei ole siitä, etteivät alaiset ymmärrä "johtajan" puhetta, ideoita tai tavoitteita vaan siitä, että alaiset ymmärtävät myös ne vaikutukset näistä visioista jotka eivät ole vielä todellisuutta 5 minuutin kuluttua. Mitä tässä nyt on tullut 20 vuotta katsottua työelämää erinäisissä yrityksissä niin en ole vielä koskaan törmännyt johtajaan jota ei arvostettaisi samaan aikaan kun tämän päätökset ovat olleet aidosti yrityksen edun mukaisia myös yrityksen sisäisestä näkökulmasta katsottuna. Sen sijaan näitä "johtajia" joiden aivoituksia edes he eivät osaa perustella.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin