Suhteet & seksi

Pikaruokaa syövillä naisilla on vaikeuksia tulla raskaaksi.

Tuoreen tutkimuksen mukaan monta kertaa viikossa hampurilaisia, ranskalaisia ja pizzaa syövien naisten on selvästi muita hankalampaa tulla raskaaksi. Kolme hedelmää päivässä syövien naisten on taas selvästi keskimääräistä helpompi hedelmöittyä.

Elämäntapojen on jo kauan tiedetty vaikuttavan lastensaantiin. Tupakointi ja lihavuus heikentävät raskaaksi tulemista.

Nyt 5 598 naisen tutkimuksessa Australiassa, Uudessa Seelannissa, Irlannissa ja Britanniassa on osoitettu äidiksi haluavien nauttiman ravinnon laadun ja hedelmöittymisen välinen yhteys.

Jos haluaa tulla raskaaksi, kannattaa jättää roskaruoka pois ruokavaliosta ja alkaa syödä hedelmiä. Terveellinen, suositusten mukainen ruokavalio ja yksi hedelmä jokaisen pääaterian yhteydessä tai välipalaksi parantaa hedelmällisyyttä reippaasti.

Jotkut tutkijat ovat epäilleet sekundaarisen lapsettomuuden lisääntyneen. Ensimmäisen lapsen jälkeen raskaaksi tulo ei enää onnistukaan. Olisiko yhtenä syynä äitien ylipaino?

Tuoreen kotimaisen väitöskirjan mukaan naiset alkavat vähentää liikuntaa jo raskausaikana, eivätkä liikuntatottumukset yleensä palaa ennalleen.

Äitien ei kannattaisi tutkijoiden mukaan luopua liikunnasta. Useimmille odottaville äideille liikunta on terveellistä ja vauvan hyvinvointia edistävää.

Äitien ei ole pakko olla lihavia. Jokin perheiden elämäntavoissa ja kulttuurissamme saattaa edesauttaa äitien fyysistä passiivisuutta. On usein vain tahdon kysymys järjestää elämä terveellisemmäksi ja energisemmäksi.

Pari hedelmää päivässä ja lenkille ovat hyviä ohjeita kaikille lapsille ja aikuisille.

Imetetyt lapset ovat älykkäämpiä ja terveempiä kuin muut. Äidinmaidolla elämänsä aloittaneet ovat muita harvemmin ylipainoisia ja sortuvat harvemmin päihteisiin.

Imettäneet äidit pysyvät muita äitejä terveempinä ja välttävät paremmin useita syöpiä.

Tällaisia tutkimustuloksia ja väitteitä on esitetty imetyksen puolesta. Maailman terveysjärjestö WHO on suositellut hyvin pitkiä täysimetyksiä. Etenkin kehitysmaissa vauvoja uhkaa jopa kuolema, jos äiti ei imetä.

Suomessa imetysmyönteisestä ilmapiiristä puhutaan, mutta päällimmäisenä on hirveä huoli äitien tunteista. Ketään ei saa syyllistää.

Amerikan psykologiyhdistys APA:n tuoreen uutisen mukaan imetyksen kauaskantoiset itsenäiset hyödyt on nyt voitu osoittaa tieteellisesti pitkittäistutkimuksessa.

Aiemmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että imetyksen aloittavat ja sitä jatkavat pitkään useimmiten ulospäinsuuntautuneet, emotionaalisesti tasapainoiset ja tunnolliset äidit.

On ajateltu, että valikoitu äitijoukko saa hyvin pärjääviä lapsia.

Millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia itse imetyksellä on? Yhdysvalloissa alkoi vuonna 1991 pitkittäistutkimus, johon rekrytoitiin vastasyntyneitä kymmeneltä eri paikkakunnalta. Tutkimukseen haluttiin myös vähän koulutettuja (30%) ja etniseen vähemmistöön (13%) kuuluvia äitejä.

Tuoreet äidit vastasivat ensin kyselyyn. Lopulliseen tutkimukseen osallistui 1 272 henkilöä. Perheissä käytiin arvioimassa vanhempien ja lapsen suhdetta kahdeksan kertaa, aina vastasyntyneistä vauvoista yhteentoista ikävuoteen saakka. Perheitä myös videoitiin.

Äidit ja lapset tekivät mm. erilaisia testipelejä ja muita tehtäviä yhdessä, aina lapsen kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Äitiä ja lasta kehotettiin vapaaseen leikkiin vauvan ollessa puolivuotias. Kun lapsi oli 4,5-vuotias tuli äidin ja lapsen tehdä erilaisia yhteistyötä vaativia ongelmanratkaisutehtäviä.

Äidin kohdalla arvioitiin esimerkiksi hänen kykyään kannustavaan läsnäoloon ja lapsen autonomian kunnioitukseen. Äidin mahdollisesta vihamielisyydestä tuli miinuspisteitä.

74,4 prosenttia äideistä oli joskus imettänyt lastaan. Reilu puolet äideistä imetti vähintään kuusi viikkoa ja 26,4 prosenttia imetti ainakin puoli vuotta. Yhdeksän kuukautta imetystä jaksoi äideistä 16,6 prosenttia ja vuoden imetykseen pääsi alle kymmenes.

Vauvan ollessa kuukauden ikäinen äidit tekivät neuroottisuustestin ja kuuden kuukauden kohdalla testattiin vanhempien kasvatusasenteet. Kun lapset olivat kaksivuotiaita, koulutetut tarkkailijat seurasivat perheitä kahden tunnin ajan ja koodasivat 90 kohdan mukaan arvionsa lapsen ja vanhemman välisestä kiintymyssuhteesta.

Pitkään lastaan imettäneet äidit olivat kaikissa lapsen ikävaiheissa muita herkempiä ymmärtämään lapsen tarpeita ja parempia kommunikoimaan lapsensa kanssa.

Esimerkiksi niiden äitien lapset, joita oli imetetty sekä kuuden viikon että puolen vuoden iässä, olivat kaksivuotiaana turvallisemmin kiintyneitä vanhempiinsa kuin vähemmän imetetyt lapset. Vauva-aikana edellisen mittauskerran imetys ennusti aina lapsen parempaa pärjäämistä seuraavalla mittauskerralla.

Imetys lisäsi vain äitien herkkyyttä lapsensa tarpeille. Isien herkkyyteen imetys ei vaikuttanut ollenkaan.

Äidin herkkyys ilmeni parempana vastavuoroisuutena lapsen kanssa, myönteisenä emotionaalisuutena, käytöksen joustavuutena ja parempana kykynä ymmärtää lapsen antamia vihjeitä.

Imetys lisää äidin oksitosiinihormonia ja ilmeisesti vasopressiiniä, joiden tiedetään edesauttavan ihmisen kykyä prososiaaliseen käytökseen. Imetyksen tuoma läheisyys parantaa äidin ja lapsen suhdetta. Imettävät äidit koskettavat enemmän ja lempeämmin lapsiaan kuin muut.

Imetyksen myönteiset vaikutukset pysyivät, vaikka tutkijat poissulkivat äidin koulutuksen, etnisen ryhmän, kasvatusasenteet ja parisuhdestatuksen. Yksinhuoltajien, mustien, matalasti koulutettujen ja emotionaalisesti tasapainottomien on huomattu muita useammin tarttuvan tuttipulloon. Juuri näiden äitien lapset hyötyisivät erityisen paljon rintaruokinnasta.

APA:n mukaan imetys parantaa äidin ja lapsen välistä suhdetta ja sen myönteiset seuraukset ulottuvat pitkälle lapsuuteen.

Osa tuoreista isistä kokee joutuneensa perheessä syrjään. Äidit ja vauvat ovat perhe-elämän päähenkilöitä. Isät on yleensä sivuutettu niin tutkimuksessa, neuvolassa kuin julkisuudessakin.

Psykologi Jallu Lindblomin tuoreessa väitöskirjassa tutkitaan lasten varhaisen tunne-elämän kehitystä ja perhesuhteita. Tampereen yliopistossa väitelleen Lindblomin pitkittäistutkimuksessa on löytynyt tyytymättömien isien joukko.

Isät ovat varmaan aina rimpuilleet perhe-elämän paineissa, mutta aiemmissa tutkimuksissa on näyttänyt siltä, että miehet ovat pääsääntöisesti naisia tyytyväisempiä parisuhteessaan.

Suomessa naiset tekevät enemmän eroaloitteita, puivat tyytymättömyyttään kovaäänisesti, ja ovat tutkijoiden mielestä miehiä vaativampia parisuhdetoiveissaan.

Lindblomin tutkimuksissa noin 15 prosentissa perheistä miehet ovat vaimojaan tyytymättömämpiä perhe-elämään. Tätä ryhmää Lindblom nimittää eriäväksi perhetyypiksi: vanhempien kokemukset perhe-elämästä eroavat toisistaan selvästi.

Vaimon mielestä parisuhde voi hyvin, miehen mielestä ei.

Miksi miehet, ja isät, ovat tyytymättömiä parisuhteeseen? Aamulehden tekemän haastattelun mukaan isät tuntevat olevansa kolmantena pyöränä liitossaan.

Miesten turhautuminen ja avuttomuuden kokemukset syövät parisuhdetta. Miksi vaimot eivät herää tilanteeseen? Riittääkö naiselle vauvan tuoma onni?

Vauva ei pelasta kenenkään parisuhdetta. Tämä käy selvästi ilmi tutkimuksessa. Onnellisimmat lapsiperheet ovat niitä, joissa vanhempien suhde voi hyvin jo ennen lisääntymistä. Lapsi tuo parisuhteeseen lisähaasteen, eikä perheen perustaminen helpota parisuhteen ongelmia.

Vauva-lehti on listannut onnistumisen eväitä. Jokainen fiksu ihminen ymmärtää, että hyvä ihmissuhde perustuu keskinäiselle kunnioitukselle ja arvostukselle.

Miehet, kertokaa miten tämä toteutuu parhaiten?

Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ihmiset suhtautuvat suopeammin äiteihin kuin lapsettomiin naisiin. Suomessa lapsettomuus on lisääntynyt ja tarkoituksellisesti lapsettomat kertovat aiempaa avoimemmin kannastaan.

Tuoreessa yhdysvaltalaistutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden käsityksiä lapsettomista naisista ja äideistä. Nuorilla ja hyvin koulutetuilla luulisi olevan melko liberaalit käsitykset lisääntymisestä. Akateemisten parissa on paljon lapsettomia ihmisiä.

Mitä vielä.

Opiskelijoiden havaintoja, tunteita, käsityksiä ja käytöstä selvitettiin suhteessa äiteihin ja tahattomasti tai tarkoituksella lapsettomiin naisiin.

Äidit ovat nuorten aikuisten mielestä mukavinta porukkaa.

Opiskelijat mieltävät äidit ja tahattomasti lapsettomat naiset enemmän lämpimiksi kuin päteviksi. Tarkoituksella lapsettomat naiset vaikuttavat taas ennemminkin päteviltä kuin lämpimiltä ihmisiltä.

Äitejä ihaillaan naisista eniten. Heillä on korkein status ja he herättävät positiivisia mielleyhtymiä. Heille halutaan olla ystävällisiä ja avuliaita, kun taas tahattomasti lapsettomat naiset saavat osakseen lähinnä sääliä.

Opiskelijoiden asenteet ja tunteet tarkoituksella lapsettomia naisia kohtaan ovat melko negatiiviset. Pintaan pulpahtavat inho, kateus ja ikävä käytös.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että havaintoja ja käytöstä säätelevät eniten tunteet. Äiteihin kohdistuu hyvin erilaisia tunteita kuin lapsettomiin naisiin. Negatiivisesti värittyneet emootiot saattavat siis vääristää ihmisten lapsettomista naisista tekemiä havaintoja.

Tutkija Annalucia Bays arvioi, että ihmisten kielteinen suhtautuminen lapsettomiin naisiin voi jopa vaikuttaa erittäin epäsuotuisasti heihin kohdistuvaan käytökseen.

Yhdysvalloissa epäluuloisuus lapsettomia naisia kohtaan on varsin pysyvä ilmiö. Miten on meillä Suomessa? Ihaillaanko äitejä? Autetaanko heitä mielellään?

Entä koituuko lapsettomuudesta haittaa muiden ihmisten taholta?

Yhdysvalloissa on laajasti kirjoitettu viime vuonna ilmestyneestä tutkimusraportista, jonka mukaan työntekijöiden lisääntyminen on yhteydessä työtehoon.

Lähes 10 000 taloustieteilijän tuottavuutta mitanneessa tutkimuksessa kävi ilmi jänniä asioita.

Tehokkaina pidetyt lapsettomat työntekijät eivät olekaan tuotteliaimpia. Naimisissa olevat naiset ovat parempia työntekijöitä kuin sinkut, mutta kaikkein parhaimpia ekonomisteja ovat kahden tai useamman lapsen äidit. Myös useamman lapsen isät olivat parempia kuin muut miehet.

Lapsia ei kannata kuitenkaan hankkia hyvin nuorena, jos haluaa menestyä kovien vaatimusten ammateissa. Parikymppisenä äideiksi tulleet eivät olleet menestyneet työelämässä.

Myöskään aivan pienten lasten äidit eivät olleet kovin tehokkaita töissä. Työntekijän kokonaishyödyllisyyttä tarkastellessa tutkijat huomasivat kuitenkin, että vähintään kahden lapsen vanhemmat paransivat suoritustaan huimasti pikkulapsivaiheen jälkeen.

Yhdysvalloissa korkeasti koulutetuilla ja hyvin palkatuilla työntekijöillä on varaa palkata lastenvahteja ja siivousapua, mikä helpottaa jaksamista työelämässä. Tutkimukseen osallistuivat vain työelämässä olevat ekonomistit, joten voi olla, että kotiin jääneet suurperheiden äidit tai isät ovat toisenlaisia.

Mikä on syy ja mikä seuraus?

Monet feministit ovat mainostaneet äitiyttä hyvänä johtajakoulutuksena. Jatkuva joukkojen johtaminen, aikatauluttaminen ja tehokkuuden pakko lapsilaumaa ja suurta kotitaloutta pyörittäessä harjaannuttaa äidin myös työelämän kannalta ihanteelliseksi organisoijaksi.

Toisaalta tutkijat pohtivat, että ehkä jotkut ihmiset vain ovat fiksumpia ja tehokkaampia kuin toiset ("Survival of The Fittest"), eli alun alkaen pätevät ja aikaansaavat henkilöt pystyvät hankkimaan muita enemmän lapsia, ja samaan aikaan he menestyvät samoista syistä myös työssään.

The Washington Post on tehnyt aiheesta näppärän jutun, jossa tiivistetään tärkeimmät tutkimustulokset. Alkuperäisraportti on netissä pdf-muodossa, mikäli tarkemmat tutkimusmenetelmät kiinnostavat.

Palkkaneuvotteluihin kannattaa valmistautua lukemalla tämäkin. Äidit ja työnantajat ovat sitä mieltä, että lastenteko kannattaa.

Parenthood and Productivity of Highly Skilled Labor: Evidence from the Groves of Academe
Matthias Krapf, Heinrich W. Ursprung, and Christian Zimmermann. January 11, 2014.