Suhteet & seksi

Naisia varoitellaan lykkäämästä lastentekoa liian vanhaksi. Hedelmällisyyden lasku on hyvin yksilöllistä, mutta jo alle 30-vuotiaana alkaa joidenkin naisten mahdollisuus äidiksi heiketä. Yli 30-vuotiaana alkavat riskit sikiön kromosomimuutoksille myös selvästi kasvaa.

Paljon harvemmin puhutaan miesten ikäriskistä. Nyt on tiedossa, että isien korkea ikä on isompi riski keskenmenolle kuin äidin korkeahko ikä. Miesten siittiöt ovat vanhana vähän ”sekundaa”.

Kári Stefánssonin johtamissa tutkimuksissa on selvitetty lähes 15 000 islantilaisen perimää, ja huomattu, että ikämiesten lapsilla on mutaatioiden aiheuttamia harvinaisia sairauksia huomattavasti enemmän kuin nuorilla isillä. 36-vuotiaan isän riski mutaatioille on jo kaksinkertainen verrattuna 20-vuotiaaseen isään.

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että terveet vanhemmat voivat saada sairaita lapsia. Syyn arveltiin aiemmin olevan äideissä, mutta nyt on huomattu, että isät aiheuttavat neljä kertaa äitejä useammin jälkikasvulleen poikkeamia.

Nykytiedon valossa naiset saavat jo syntyessään tietyn määrän munasoluja. Miehet taas tuottavat spermaa koko ajan, ja iän myötä spermantuotannossa alkaa tapahtua yhä enemmän virheitä.

Iäkkäällä isällä on myös korkeampi riski saada lapsi, jolla on skitsofrenia, autismia tai jokin muu neuropsykiatrinen ongelma. Toisaalta monissa tutkimuksissa on osoitettu, että hieman kypsempien isien lapset pärjäävät hyvin koulussa, vaikka ovatkin keskimääräistä useammin ns. nörttejä.

Suomessa ja monissa muissa kehittyneissä maissa vanhemmaksi tullaan vuosi vuodelta yhä vanhempina. Joissakin tutkimuksissa on käynyt ilmi, että suomalaismiehet eivät halua nuorina lapsia. Ehkä miesten on hyvä tietää, ettei lapsionni välttämättä parane edes vaihtamalla nuorempaan vaimoon. Myös miesten biologinen kello tikittää, ja se tikittää paljon luultua aikaisemmin.

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat saaneet mielenkiintoisia tuloksia perimän ja seksikäyttäytymisen yhteydestä. Aiemmin tutkitun perusteella tiedetään, että nuoren kaveripiiri ja muu elinympäristö vaikuttavat esimerkiksi seksin aloitusikään.

Nyt tutkijat ovat löytäneet Iso-Britannian biopankkiin tallennettujen kansallisen terveystutkimuksen tietojen perusteella ainakin 38 eri geenimuunnosta, joilla on vaikutusta seksin aloitusikään. Useat näistä tunnistetuista geenialueista ovat yhteydessä myös muihin lisääntymis- ja käyttäytymistapoihin.

Tunnistetut geenit tai niiden lähialueet vaikuttavat esimerkiksi siihen missä iässä saadaan ensimmäinen lapsi (ESR1 ja RBM6-SEMA3F), lapsilukuun (CADM2 ja ESR1), ärtyisään temperamenttiin (MSRA) ja riskikäyttäytymistaipumukseen (CADM2).

Tulokset osoittavat, että varhainen puberteetti yhdistyy aikaiseen seksin aloitusikään, nuorena vanhemmaksi tuloon ja vaatimattomaan koulutustasoon.

Brittiläisen biopankin otos on varsin iso, 125 667 ihmistä. Saatuja tuloksia on lisäksi verrattu lähes neljännesmiljoonaan islantilaiseen ja yli 20 000 naiseen, jotka ovat osallistuneet Women´s Genome Health -tutkimukseen.

Perimä vaikuttaa murrosiän alkamiseen, aivojen kehitykseen ja persoonallisuuteen. Varhain alkanut murrosikä ja nuorena aloitettu seksin harrastaminen vaikuttavat puolestaan ihmisen myöhempään koulutukseen, perhe-elämään ja terveyteen. Varhaisilla seksikokemuksilla on yhteys heikompaan fyysiseen terveyteen ja mielenterveyden ongelmiin.

Aikainen puberteetti lisää Cambridgen yliopiston tiedotteen mukaan diabeteksen, sydäntautien ja joidenkin syöpien riskiä.

Tutkijoiden mukaan varhaisella puberteetilla ja aikaisin aloitetulla seksielämällä on niin kauaskantoisia ja raskaita seuraamuksia, että erilaisten terveyskampanjoiden ja ns. varhaisen puuttumisen tulisi kohdistua oikeisiin ihmisryhmiin.

Seksi on iloinen asia, mutta sen aikaisen aloittamisen ei pidä antaa rajoittaa myöhemmän elämän menestystä, terveyttä ja onnea, ainakaan enempää kuin mitä geenit määräävät.

Study identifies gene changes that influence timing of sexual behaviour. University of Cambridge Research News. 18.4.2016.

Durhamin yliopiston antropologian professori Gillian Bentleyn johtamissa tutkimuksissa on saatu selvää näyttöä lapsuuden kasvuympäristön vaikutuksista hedelmällisyyteen. Tutkimuksissa on verrattu erilaisia bangladeshilaisia ryhmiä toisiinsa ja britteihin.

Bangladeshista lapsena Lontooseen muuttaneilla tytöillä ja eurooppalaista alkuperää olevilla lontoolaisilla on paljon suuremmat munasoluvarastot kuin vasta aikuisiällä Lontooseen imigroituneilla tai edelleen Bangladeshissa asuvilla naisilla.

Löydös kyseenalaistaa käsityksen ”munasarjavaraston” pelkistä geneettisistä tai etnisistä eroista, sillä lapsuuden kasvuympäristön vaikutus on niin dramaattinen.

Tutkijat selvittivät myös eri ikäisenä Lontooseen muuttaneiden bangladeshilaisten lisääntymishormonien koostumusta ja määrää, ja vertasivat tuloksia edelleen Bangladeshissa asuviin naisiin sekä lontoolaisiin valkoihoisiin samalla seudulla asuviin naisiin.

Tutkittavat naiset osallistuivat erilaisiin hormonitasoja mittaaviin verikokeisiin, heidät mitattiin ja punnittiin, ja lisäksi he vastasivat erilaisiin kyselyihin kasvuympäristöstään, perheestään, terveydestään, muutostaan ja elämäntavoistaan.

Tietyt hormonitasot antavat viitteitä naisen hedelmällisyyden hiipumisesta ja jäljellä olevien munasolujen määrästä. Hedelmällisyysklinikat käyttävät samoja testejä määrittäessään asiakkaiden todennäköisyyttä tulla raskaaksi.

Ikään liittyvät hormonitasot erosivat selvästi eri bangladeshilaisryhmien kesken. Lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaisnaisilla oli samantyyppiset hormonitasot kuin valkoihoisilla lontoolaisilla, ja he saivat vaihdevuodet paljon myöhemmin kuin vasta aikuisena Lontooseen muuttaneet maannaisensa.

Tutkijoiden mukaan Britannian ja Bangladeshin hedelmällisyyserot johtuvat todennäköisesti ympäristön ankarista olosuhteista Bangladeshissa. Huono terveydenhuolto, jatkuva kamppailu infektioita vastaan jne. verottavat ihmisten hedelmällisyyttä. Kehon energiavarastot kuluvat eloonjäämiskamppailuun.

Bentleyn mukaan vuonna 2001 alkaneiden tutkimusten tulokset osoittavat lapsuuden kasvuympäristön vaikuttavan geenejä enemmän hedelmällisyyteen aikuisena. Hedelmällisyyden premium-iässä olevilla 18-34 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla tai toisen polven bangladeshilais-lontoolaisilla oli paljon korkeammat progesteronitasot kuin emämaahan jääneillä tai vasta aikuisena muuttaneilla. Ovulaatioiden määrä oli myös paljon suurempi.

Ympäristö ei vaikuta ainoastaan naisten hedelmällisyyteen, vaan 18-80 -vuotiailla jo lapsena Lontooseen muuttaneilla bangladeshilaismiehillä oli selvästi suuremmat syljen testosteronitasot kuin Bangladeshissa asuvilla miehillä.

Bentleyn mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hedelmällisyyden vaihtelun biologisista syistä. Mitkä täsmälliset tekijät vaikuttavat hedelmällisyyden lopulliseen ilmentymään? Miksi perimän vaikutus tuntuu niin pieneltä? Mikä saa geenit menemään päälle tai pois?

Ympäristön vaikutusta murrosiän alkamiseen on tutkittu myös Suomessa. Tampereen yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksessa 2004-2005 huomattiin vanhempien siviilisäädyn vaikuttavan tyttöjen murrosikään ja menestykseen lukuaineissa. Eronneiden vanhempien tytöillä kuukautiset alkoivat tavallista aikaisemmin ja koulumenestys oli huonompaa kuin muilla. Pojilla ei vastaavien taustamuuttujien huomattu vaikuttavan murrosiän alkamiseen, mutta sen sijaan varhain kehittyneillä pojilla oli enemmän psyykkistä oireilua ja muita ongelmia. Otos oli 7 087. Tutkimuksen mukaan murrosikä, taustatekijät ja psyykkinen oireilu kietoutuvat toisiinsa.

Hedelmällisyyteen vaikuttavat siis erittäin paljon sekä fyysiset, sosiaaliset että psyykkiset tekijät. Turvallinen kasvuympäristö takaa parhaat mahdolliset edellytykset omaan myöhempään vanhemmuuteen.

Childhood environment and fertility. Durham University Research News 17.2.2016

Monessa maassa käydään vilkasta keskustelua perheistä, parisuhteista ja lapsen parhaasta. Etenkin tasa-arvoinen avioliittolaki nostattaa nyt hyökyaaltoja eri puolilla läntistä maailmaa. Sosiaalisten suhteiden lisäksi biologia kiinnostaa ihmisiä kovasti.

Seuraava taistelu käydään ehkä design-vauvoista. YLE Tiede uutisoi 1.9.2014 brittiläisestä kokeilusta, jonka laillisuus laitetaan puntariin ehkä jo tänä syksynä. Englannissa halutaan kokeilla koeputkihedelmöitystä, jossa tuleva lapsi saisi kolmen biologisen vanhemman dna:ta, kahden naisen ja yhden miehen.

Tarkoituksena ei ole sinänsä viilailla koekaniinista mitään mahtivauvaa, vaan estää varsinaisen äidin huonoa perimää menemästä jälkeläiselle. Toinen äiti toimisi kokeilussa korjaussarjana.

YLEn uutisen mukaan suomalaisasiantuntijat pitävät kolmen biologisen vanhemman lasta täysin mahdollisena skenaariona. Eläinkokeissa tämmöinen koeputkihedelmöitys on onnistunut hyvin.

Nyt asiantuntijat pähkäilevät mitä järkeä kalliissa operaatiossa on, muuta kuin että lasta haluava pariskunta saa toteuttaa biologista lisääntymistä.

Jos Britannia hyväksyy kokeilun, voi Euroopassa syntyä jo parin vuoden päästä kolmen vanhemman lapsi. Kehitys kehittyy ja joudumme yhä useammin tarkistamaan, mitä tarkoitamme sanoessamme asioita luonnollisiksi tai mahdollisiksi.

Palaamme samalla vanhaan kysymykseen: missä menee raja? Kuinka paljon ihminen voi sörkkiä esimerkiksi perinnöllisyysasioita? Onko oikein ehdoin tahdoin synnyttää hyvin sairaita lapsia maailmaan? Onko oikein olla auttamatta? Onko ihmisillä jokin synnynnäinen oikeus tulla vanhemmiksi?