Suhteet & seksi

Sinkuilla on kalliit asumiskustannukset, välillä yksinäinen olo ja kaupan leipäpussit ovat heille liian isoja. Tämän jo tiedämme, mutta miltä yksin asuminen oikeasti tuntuu?

Yksin asuvista on tehty tilastollisia tutkimuksia, mutta harvoin heidän elämäänsä on selvitelty tarkemmin. Väestöliitto teki keväällä 2017 laadullisen nettikyselyn, joka on osa hallituksen Yksin osana elinkaarta -hanketta.

Väestöliiton kyselyyn vastanneista suurin osa oli naisia. Heistä 90 prosenttia oli joskus asunut jonkun kanssa, ja 70 prosenttia oli jakanut kodin kumppanin kanssa, josta erosi. Osa naisista oli eronnut monta kertaa.

Erojen syinä oli mm. erilaiset tavoitteet elämässä ja kumppanin ei-toivotut piirteet, kuten alkoholismi.

Joka kymmenes vastaaja eli erillissuhteessa, eli seurustelukumppani asui toisessa osoitteessa. Osa vastaajista ei ollut koskaan asunut toisen ihmisen kanssa aikuisena.

Puolet sinkuista oli sitä mieltä, että parasta yksin asumisessa on vapaus ja mahdollisuus päättää omista asioista ja aikatauluista kenenkään kanssa neuvottelematta.

Joka kolmas yksin asuva piti nykyistä elämäntapaansa parhaana vaihtoehtona.

Parasta kodissa oli oma rauha ja siisteys, ja se ettei kukaan ollut vaatimassa siivousta, miellyttämistä tai viihdytystä. Hienoa oli myös, ettei tarvitse laittautua ketään toista varten.

Yksin asumisen suurin ongelma oli yksinäisyys ja henkisen tuen tarve. Joka viides ei koe saavansa tukea keneltäkään.

Joka toinen sai tukea ystäviltä tai kavereilta ja jotkut myös lapsuudenperheeltään. Kuitenkin 80 prosenttia kertoi, ettei saanut tukea vanhemmiltaan.

Yksin asuvat varovat vaivaamasta muita ihmisiä. He kokevat, ettei heitä arvosteta yhtä paljon kuin perheellisiä. Yksin asuvien mielestä heitä ei kutsuta juhliin tai muutenkaan ihmisten pariin kovin mielellään.

Sinkkunaiset kokivat myös riittämättömyyttä. He eivät tunne kelpaavansa naisina, he epäilevät että heidän ulkonäössään on jotain vikaa.

Monet naiset kertoivat kaipaavansa miehistä tukea ja apua. Tätä ei kuitenkaan yleensä uskalleta kertoa ääneen.

Noin 70 prosenttia yksin asuvista kaipasi lisää fyysistä ja seksuaalista läheisyyttä. Joka seitsemäs eli kovassa puutteessa.

Mielikuva itseriittoisista sinkkunaisista ei ole ainoa oikea. Todella moni yksin asuva kaipaa salaa rakkautta, läheisyyttä, kumppanuutta ja seksiä.

Yksin asuminen ja yksinäisyys kietoutuvat puheessa usein yhteen, vaikka kaikki yksinasuvat eivät tunne itseään erityisen yksinäisiksi. Yhteisöllisyydestä puhutaan paljon, mutta yksin oleminen ja itsekseen viihtyminen ovat lisääntyneet.

Tilastokeskuksen 2014 ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaiset viettävät aiempaa useammin aikaa yksin. Myös perheissä ihmiset puuhastelevat itsekseen, etenkin tietokoneiden ja mobiililaitteiden kanssa.

Yksin vietetty aika on lisääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa vietetään päivässä seitsemän tuntia yksin. Miehet ovat naisia useammin itsekseen. Naiset ovat vähentäneet perheen kanssa vietettyä aikaa, ja nyt pk-seudun naiset ja miehet viettävät perheen kanssa yhtä paljon aikaa. Maaseudun naiset omistautuvat edelleen miehiä enemmän perheelleen.

Helsingin kaupungin tietokeskus on julkaissut tänä vuonna Yksin kaupungissa -tietokirjan, johon on koottu aihepiirin tutkimustietoa. Yksinäisyyden kokemukset raastavat kaikkia, myös parisuhteessa eläviä. Yksin asuvat kokevat tilastollisesti enemmän yksinäisyyttä kuin kaksin tai perheen kanssa asuvat, mutta urbaani yksineläminen ei ole pelkkää kärsimystä.

Urbanisaatio- ja modernisaatiokehitys mahdollistui kaupungistumisen myötä. Ihmiset eivät enää olleet sidottuja tiukan yhteisön normeihin. Pikkupaikkakuntien tiukkikset rajoittivat uskonnon, seksin, suvun, perinteen ja pelkän ilkeyden varjolla toisten elämää. Kaupunkeihin karanneet yksilöt saattoivat aloittaa uuden, erilaisen elämäntavan suhteellisen anonyymisti, koska suuremmassa ja heterogeenisemmässä porukassa ketään ei kiinnostanut rajoittaa muita turhaan.

Naisten mahdollisuus opiskeluun, työhön, yksin asumiseen ja oman kehon määräämiseen on ollut suuri vallankumous.

Kommunikaation muuttuminen tarjoaa mahdollisuuden olla yhteydessä muihin, vaikka asuisi yksin. Kaupungeissa on paljon toimintaa sinkuille, eikä perhettä tai sukua välttämättä kaivata jokapäiväiseen elämään, jotkut eivät kaipaa ollenkaan.

Eliniän pidentyminen, pariutumisen myöhentyminen ja avioerot ovat myös lisänneet yksin asumista. Yhä useammat lesket ja eronneet eivät solmi uutta parisuhdetta.

Naiset asuvat miehiä useammin yksin nuorena ja vanhana. Suurin osa 35-44 -vuotiaista naisista asuu perheessä.

Helsingin asuntokunnista noin puolet on yksinasuvia. 1.1.2015 yksinasuvia oli 154 091. He muodostavat koko väestöstä noin neljänneksen ryhmän. Kolme neljäsosaa helsinkiläisistä asuu parisuhteessa tai perheessä.

Helsingin yksinasuvista reilu 60 prosenttia on naimattomia, vajaa neljännes on eronneita, joka kahdeksas on leski ja neljä prosenttia on naimisissa. Kaikki yksinasuvat eivät siis ole vapaita sinkkuja, vaan osa elää erillissuhteessa.

Tutkimusten mukaan yksinasuvilla on vahvat sosiaaliset verkostot kodin ulkopuolella. Koska muita tavatakseen on yleensä poistuttava kotoa, on hyvillä liikenneyhteyksillä ja palveluilla tärkeä rooli myös yksinasuvien asumisvalinnoissa.

Euroopassa on tehty tutkimuksia eri perhetyyppien asumispreferensseistä. Useimmat yksinasuvat ovat varsin urbaaneja ja asuvat mieluiten kaupungin keskustassa. Iäkkäämmät sinkut asuvat jonkin verran myös maaseututaajamissa. Osittain ilmiö johtuu leskien ja eronneiden jäämisestä perheen vanhaan kotiin. Nuoret aikuiset kaipaavat palveluiden ja tapahtumien ytimeen. Kaupunkien keskustoissa on myös tarjolla muita alueita enemmän pieniä asuntoja.

Yksinasuvia piinaavat korkeat asumiskustannukset. Kuitenkin aika iso osa jopa Helsingin keskustassa asuvista yksineläjistä tulee varsin hyvin toimeen. Keskusta on korkeasti koulutettujen ja hyvin ansaitsevien suosiossa. Yhä useammin yksinasuva hankkii itselleen ison asunnon.

Yksinasuvat saattavat priorisoida kantakaupunkia myös ajansäästön takia. Näppärät työmatkat, mahdollisuus autottomuuteen ja nopea pääsy harrastuksiin ja ystäviä tapaamaan voittavat jopa neliöiden määrän. Arkiaskareita ei voi jakaa kenenkään kanssa, joten keskustassa asuvan on helpompi selvitä kauppa- ym. reissuista nopeasti.

Vuonna 2014 yksinasuvia löytyi eniten Alppiharjusta ja Kalliosta, vähiten Östersundomista. Alppiharjussa yli puolet yli 20-vuotiaista asui yksin, kun Östersundomin peruspiirissä yli 20-vuotiaista asui yksin alle 10 prosenttia väestöstä. Kolmekymppisiä asuu paljon myös muualla kantakaupungissa, kuten Ullanlinnassa, Kampinmalmissa ja Töölössä.

Nuorten aikuisten absoluuttiset määrät ovat kasvaneet eniten Vuosaaressa, Herttoniemessä, Mellunkylässä ja Lauttasaaressa. Näille alueille on rakennettu paljon uusia asuntoja, ja yksinasuvien suosiossa olevia yksiöitä ja kaksioita.

Yksinasuvilla ihmisillä on keskimääräistä urbaanimmat elämänarvot. Kantakaupunki houkuttaa paitsi palveluiden, kahviloiden, ravintoloiden, työpaikkojen ja säpinän vuoksi myös väljemmän asenneilmapiirin takia. Naapurit eivät välitä kyttäillä sinkkujen elämää, ja erilaiset elämäntavat ovat sallitumpia kuin esimerkiksi pienillä paikkakunnilla.

Vaikka yksinasuvat asuvat yleensä pienemmissä asunnoissa kuin perheet, ei yksinasuvien keskimääräinen asumisväljyys ole mitenkään huono. Yksinasuvan kodin koko on keskimäärin 54,1 neliötä, kun muilla taas on käytössään vain 35,6 neliötä per henkilö.

Yksinasuvat asuisivat mieluiten kaksiossa. Vain alle kymmenen prosenttia kelpuuttaisi alle 40 neliön asunnon, jos saisivat itse valita mieluisan kokoisen kodin.

Helsingin lähiöiden yksinasuvista lähes 90 prosenttia asuu kerrostalossa, kun taas muista lähiöasukkaista lähes puolet asuu pientaloissa. Yksinasuvista myös useampi pitää kerrostaloa itselleen parhaiten sopivana asumismuotona. Halukkuus asua kerrostalossa kasvaa iän mukana. Eläkeläisistä selvä enemmistö arvostaa asumisen helppoutta.

Helsingin yksinasuvat arvostavat muita enemmän asumista keskustassa. Sisemmässä kantakaupungissa asuvista 75-80 prosenttia asuu mieleisellään alueella, esikaupungeissa asuvista kaksi kolmasosaa on tyytyväisiä.

Sinkut asuvat muita useammin vuokralla, vaikka he haluaisivat asua omistusasunnossa. Yllättäen kantakaupungin yksinasuvat eivät koe asumismenoja laitakaupungin sinkkuja kuormittavampina, vaikka asuminen keskustassa on kalliimpaa. Usein keskustan yksinasuvat ovat varakkaampia kuin lähiöiden sinkut.

Yksin asuvilla nuorilla on jonkin verran muita nuoria enemmän taloudellisia huolia, yksinäisyyttä ja muita ongelmia.

Valtakunnallisen Nuorisobarometrin (2015) mukaan vanhemmiltaan viimeisen puolen vuoden aikana taloudellista tukea oli saanut 63 prosenttia helsinkiläisnuorista. Muissa isoissa kaupungeissa 71 prosenttia nuorista oli saanut tukea kotoa.

Yksinasuvat nuoret naiset kokevat miehiä useammin yksinäisyyttä. Työttömät ovat yksinäisempiä kuin muut.

Yksinasuvien hyvinvointitutkimuksessa läheiset ihmissuhteet nousivat jopa perhesuhteita tärkeämmiksi. Terveys ja ympäristö ovat sinkuille tärkeitä. Fyysinen kunto ja itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi tunteminen ovat myös tavoittelemisen arvoisia hyvinvointitekijöitä. Joka neljäs yksinasuva mies ei hyvinvointitutkimuksessa kokenut itseään rakastetuksi. Naisilla osuus oli 16 prosenttia.

Yksinasuvista 29 prosenttia on tyytymättömiä kulutusmahdollisuuksiinsa. Vähiten tyytyväisiä ollaan sukupuolielämään.

Helsingin yksinasuvat ovat vapaa-ajanviettotavoiltaan jonkin verran muita aktiivisempia ja suhteessa vähemmän perhekeskeisiä. Nuoret yksinasuvat ovat keskimäärin aktiivisempia kuin vanhat, ja kaikista aktiivisimpia ovat hyvätuloisimmat sinkut. Urbaaniin elämäntapaan kuuluu itselle tärkeiden ihmisten tapaaminen, harrastukset, ja ulkonäöstä ja tyylistä huolehtiminen. Naiset ovat hieman miehiä seurallisempia.

Aktiivisesti nettiä käyttävät ovat myös aktiivisempia tapaamaan ystäviään. Kaksi kolmasosaa netissä ystävien ja sukulaisten kanssa seurustelevista myös tapasi ihmisiä viikoittain livenä, kun taas nettiä harvemmin tai ei lainkaan käyttävistä vain vajaa puolet näki ihmisiä joka viikko.

Toisin kuin usein väitetään, somen suurkuluttajilla on muita laajemmat sosiaaliset verkostot ja he liikkuvat enemmän julkisissa tiloissa. Tiiviisti yhteyksiä pitävät ovat yleensä aktiivisia useilla eri tavoilla.

Yksin asuvista melko usein yksinäisiä on 19 prosenttia. Jatkuvasta yksinäisyydestä kärsii neljä prosenttia. Opiskelijat tuntevat enemmän yksinäisyyttä kuin työssäkäyvät. Vähiten yksinäisyyttä kokevat korkea-asteen tutkinnon suorittaneet.

Osa kaikista vähiten muita ihmisiä tapaavista yksinasuvista ei tunne lainkaan yksinäisyyttä. Heille yksin oleminen on oma valinta.

Neljällä viidestä yksinasuvasta on lähiomainen ja joka toisella on läheinen ystävä, joka välittää. Neljä prosenttia sanoo, ettei heillä ole ketään, joka välittää.

Eläkeläisten jatkuvasta napinasta huolimatta vähiten pienituloisia yksinasuvia on eläkeläisten joukossa (14,3 %), kun taas alle 25-vuotiaista sinkuista yli puolet on pienituloisia (54 %). Nuorten taloudellista epävarmuutta lisää entisestään tulojen epävarmuus. Pienituloinenkin eläkeläinen tietää rahan napsahtavan säännöllisesti tilille. Erityisen hankalaa on työkyvyttömällä tai työttömällä pääkaupungissa vuokralla asuvalla yksinasujalla, joista 89 prosenttia piti menojen hoitamista hankalana. Edes ruokaan tai lääkkeisiin ei ole rahaa. Yli puolet työttömistä yksinasuvista onkin joutunut turvautumaan toimeentulotukeen.

Hyvin toimeentulevista sinkuista neljä viidesosaa pitää elämänlaatuaan hyvänä. Köyhistä vain puolet arvioi elämänlaatunsa hyväksi. Taloudelliset vaikeudet laskevat miesten elämänlaatua enemmän kuin naisten.

Vuonna 2011 vaimon ja lasten kanssa asuvien miesten työllisyysaste oli 89,7 prosenttia, kun yksin asuvista miehistä kävi töissä vain 57,6. Äiditkin osallistuvat sinkkunaisia useammin työelämään, eron ollessa 20 prosenttia.

Parhaiten yksinasuvat työllistyvät Suomessa pääkaupunkiseudulla. Helsingin, Espoon ja Vantaan sinkut käyvät useammin töissä kuin muun Suomen perheelliset. Pk-seudulla on hyvin tarjolla työpaikkoja, ja toisaalta asumisen ja muiden menojen kalleus pakottavat menemään töihin. Yksinasuvat naiset käyvät yksinasuvia miehiä useammin töissä. Alle 40-vuotiaat sinkkunaiset osallistuvat työelämään enemmän kuin äidit.

Pk-seudun sinkuista lähes 70 prosenttia osallistuu työelämään, kun muualla Suomessa yksinasuvista käy töissä vain 56,7 prosenttia. Naisten työllisyysaste on koko maan sinkkujen kohdalla miehiä korkeampi. Sinkkumiehet tienaavat vähemmän kuin perheelliset miehet, mutta enemmän kuin minkään ryhmän naiset.

Yksinasuvien kulutusmenot poikkeavat hieman muusta väestöstä. Sinkuilla menee muita suurempi osuus kulutusmenoista asumiseen (kallis vuokra), matkustamiseen ja baareihin. Metropolialueen asukkaiden kulutusmenot ovat suuret muuhun maahan verrattuna. Suurin selittäjä on kallis asuminen ja liikennekustannukset, mutta etelän asukkaat käyttävät myös vapaa-aikaan enemmän rahaa kuin muut suomalaiset.

Sinkkujen kauhistelu saattaa kummuta yleisestä urbanismin pelosta. Tutkimustiedon valossa yksinasuvista suurin osa ei poikkea kovinkaan paljoa muusta väestöstä. Melkein kaikki asuvat jossakin elämänsä vaiheessa yksin. Useimmat toivovat itselleen parisuhdetta, jos sopiva ihminen sattuu kohdalle.

Yksin kaupungissa. (Toim.) Jenni Väliniemi-Laurson, Pekka Borg ja Vesa Keskinen. Helsingin kaupungin tietokeskus 2016.

Singles in America 2015 -tutkimus valaisee yhdysvaltalaissinkkujen sielunelämää jo viidettä kertaa. Match-deittisivusto käyttää asiantuntijoinaan kovia nimiä, kuten tohtorit Helen Fisher ja Justin R. Garcia. Yli 5 600 sinkkua eri ikäryhmistä ja taustoista on vastannut erilaisiin kysymyksiin.

Tutkimuksen mukaan sinkut muuttuvat maailman mukana, ja yhä harvempi hakee hyvin perinteistä parisuhdetta. Machomiehet ja heistä riippuvaiset naiset alkavat olla historiaa. Sinkkumiehet etsivät yhä useammin itsenäistä naista, ja naistenkin toiveet miehen suhteen ovat osin muuttuneet.

86 prosenttia sinkkunaisista ottaisi mieluiten yhtä älykkään miehen. Reilu kolmannes naisista hyväksyy vähän tomppelimmankin, mutta 61 prosenttia ei tapailisi itseään tyhmempää miestä. 89 prosenttia sinkkunaisista toivoo miehensä olevan itsenäinen.

74 prosenttia naisista hyväksyy sen, että silloin tällöin tapailee useampaa kumppaniehdokasta samaan aikaan. Varsinaisen seurustelun aikana arvostetaan yksiavioisuutta.

Sinkkunaisista 55 prosenttia ei halua elättää kumppaniaan, eli lähes puolet voisi sen tehdäkin! Ylivoimainen enemmistö, eli 94 prosenttia naisista etsii kumppania, joka on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa.

Sinkkumiehet olisivat valmiita seurustelemaan älykkään naisen kanssa. Peräti 87 prosenttia tapailisi itseään fiksumpaa naista. Saman suuruinen porukka hyväksyisi myös itseään paremmin koulutetun ja enemmän ansaitsevan naisen! Yhdeksän kymmenestä hyväksyy naisen aloitteellisuuden treffien ehdottelussa.

Miehistä 44 prosenttia etsii itsenäistä, mielellään urasuuntautunutta naista. Sama osuus ei tapailisi itseään huonommin koulutettua naista, ja 43 prosenttia miehistä toivoo naiselta samaa koulutustasoa. 86 prosenttia sinkkumiehistä arvostaa itsevarmaa naista.

Sinkkumiehet eivät pelkää pitkiä naisia, 58 prosentin mielestä jopa huomattavan paljon pidempi nainen käy heille.

Kaikki sinkut kaipaavat hauskuutta elämäänsä. Miehistä 90, ja naisista peräti 97 prosenttia on sitä mieltä, että hyvä huumorintaju on kumppanissa tärkeämpää kuin hyvä ulkonäkö.

Usko rakkauteen ja yksiavioisuuteen ei ole kuollut. 89 prosenttia sinkuista uskoo, että on mahdollista elää saman puolison kanssa koko elämänsä.

Elämänkumppani on nykyään haettava netistä, töistä, harrastuksista tai tuttujen kautta. Vain kuusi prosenttia vastaajista oli löytänyt nykyisen treffikumppaninsa baarista tai klubilta. Tästä ei kannata murhettua. Nettideittaajat ovat perinteisiä parinhakijoita paremmin koulutettuja, useammin töissä, ja ylipäätään liikkeellä tositarkoituksella. Iso osa hakee vakituista seuraa, usein tähtäimenä on avioliitto.

Treffipalvelusivusto Eliittikumppanin tutkimusyksikkö (kuulostaa aika mahtipontiselta) julkaisi 22.5. uuden kyselyn tulokset. Yli kahdensadan vastanneen sinkkuasiakkaan mukaan tietyt asiat deittikumppanin kotona hyytävät tunnelman alkuunsa.

Kodin siisteyden laiminlyönti on sinkkuvierailijalle ällöttävä ja luotaantyöntävä kokemus. Jos kutsut potentiaalisen kumppanin kotiisi, älä ainakaan jätä tyhjiä alkoholijuomapakkauksiasi asuntoosi pitkin poikin.

Muista siivouksen lisäksi tuulettaa asuntosi. Sinkkujen mielestä kotitreffeillä on ikävää törmätä outoon hajuun tai likaisiin astioihin.

Epämiellyttävinä tunnelmantappajina koetaan myös pornolehdet ja exän valokuvat.

Sinkkujen mielestä keittiö on kodin tärkein huone, ja jopa neljä viidestä sinkusta ajattelee hyvin varustellun keittiön tekevän treffikumppanista houkuttelevamman. Vastaajien mielestä olohuone on kodin toiseksi tärkein huone.

Erityisen kivaa sisustuksessa ovat taide, tai jokin musiikki-instrumentti tai kirjakokoelma. Myös itse tehdyt esineet nostavat treffikumppanin arvoa sinkun silmissä.

Sinkuista kerrotaan säälittäviä ja varoittavia tarinoita, kuten "muista ettei saa olla liian nirso, muuten jäät vanhaksi piiaksi kuten Terttu-täti".

Sinkkuja kadehditaan ja ihaillaan, koska mikäs sen ihanampaa kuin olla täysin vapaa tekemään ja lähtemään ja seurustelemaan kenen kanssa huvittaa.

Myönnän sortuneeni itsekin joskus ajattelemaan, että "kyllä se rakkaus sieltä tulee, kun ei pakota", tai "pitää katsoa peiliin, jos ei kukaan kelpaa", ja "vähän niillä on helppoa!".

Pitkässä parisuhteessa olevilla ei ole aavistustakaan siitä, millaista on elää yksin, tai millaista nykyinen deittailukulttuuri on.

Vaikka sinkuista kirjoitetaan ja puhutaan paljon, silti monet sinkut valittavat, ettei heitä ymmärretä. Vakituisessa suhteessa oleva ei ehkä täysin ymmärräkään, mutta aina voi yrittää, esimerkiksi juttelemalla sinkkukaverin kanssa, lukemalla asiasta, mielikuvituksen avulla. Menemällä baariin ja miettimällä hetken, miltä tuntuisi, jos täytyisi nyt tutustua uuteen kumppaniin.

Väestöliitolla on muuten palveluita myös sinkuille, kuten fb-sivut, blogeja ja artikkeleita sinkkuudesta, sekä lista sinkkuuden myyteistä:

"On olemassa vain yksi oikea."
"Sukulaisilla on oikeus udella."
"Kukaan ei halua koko pakettia."
"Jokainen on itse vastuussa itsetunnostaan."
"Ole vaikeasti tavoiteltava."
"Sinun täytyy harjoitella."
"Hän eroaa puolisostaan, ja meistä tulee pari."
"Vastakohdat täydentävät toisiaan."
"Äiti on sinkun paras kaveri."
"Tarvitset toimintasuunnitelman!"
"Rakkaus tulee luo."
"Olet liian epätoivoinen."
"Et tiedä pelin henkeä."
"Olet liian negatiivinen."
"Totuus tulee ystävien suusta."
"Sinun tulee aikuistua."
"Olet liian kranttu."
"Mies, sinulla on sitoutumiskammo."
"Nainen, olet liian itsenäinen."
"Sinulla on huono itsetunto."
"Kohtaat rakkauden, kun sitä vähiten odotat."
"Sinun täytyy olla onnellinen yksin."
"Olet liian upea asettuaksesi."
"Sinussa on jotain vialla."

Aika mainio lista tosiaan. Näitä heittoja olen kuullut usein, ja näitä näkee Citynkin sivuilla välillä. Jos haluat nähdä, mitä Väestöliiton asiantuntijat myyteistä sanovat, käy kurkkaamassa.

Miksi jotkut löytävät kumppanin muita helpommin? Ovatko he parempia tutustumaan uusiin ihmisiin, tai kyvykkäämpiä solmimaan kestäviä ihmissuhteita? Onko heillä vain niin kova pelko jäädä yksin?

Vai onko kyse puhtaasti tuurista ja sattumasta. Mitä mieltä olet?

Kaikki hyvät miehet on jo viety! uskovat sinkkunaiset ja vokottelevat muiden miehiä? Psykologit Jessica Parker ja Melissa Burkley Oklahoman valtionyliopistosta testasivat sinkkujen ja varattujen suosion.

Koehenkilöiksi pyydettiin varattuja ja sinkkuja naisia ja miehiä. Kaikille naisille näytettiin kuva samasta miehestä - ja miehille kuva samasta naisesta. Puolelle sanottiin kuvan henkilön olevan naimisissa ja toisille hänen olevan vapaa. Kuinka kävi?

Poika- ja aviomiehet olivat ylipäätään paljon kiinnostuneempia aloittamaan suhteen kuvan naisen kanssa kuin naiset kuvan miehen kanssa. Miehet kuitenkin kiinnostuivat naisesta enemmän kun kuulivat hänen olevan vapaa.

Naimisissa olevat naiset eivät halunneet varattua miestä, mutta heitä kiinnosti jonkin verran poikamies. Mutta sinkkunaiset! Kun kuvan miehen sanottiin olevan naimisissa, iski neiteihin himo saada mies itselleen. Eli sama äijä sinkkuna ei kiinnostanut juurikaan, mutta aviomiehenä alkoi kelvata.

Tutkijat tulkitsivat tulosten johtuvan sinkkunaisten halusta saada sitoutumaan ja vastuuseen kykenevä mies. Jos joku toinen nainen on kelpuuttanut miehen, ei hänessä ole suurempaa vikaa. Naimisissa olevat naiset taas kunnioittivat parisuhdetta, eivätkä halunneet rikkoa muiden avioliittoja. Toisaalta sinkkumies edusti heille ”vapautta” ja mahdollisuutta kiellettyyn hedelmään.

Yhdysvalloissa sinkkunaisten muiden miesten nappailu lisääntyi vuosituhannen vaihteessa ja kommentaattorit ovat etsineet syytä varattujen miesten menekkiin. Yksi suosittu selitys on uranaisten kiireet. Heillä ei ole aikaa liian vaativille sinkkumiehille, jotka pyörivät nurkissa kaiket illat, vaan menestyvät mimmit kaipaavat menestyvän perheenisän laatuaikaa, ajoittaista pistäytymistä rakastajattaren luona tai yhteisiä ”työmatkoja”. USA:ssa on myös sinkkunaisten ylitarjonta.

Psykologit eivät halunneet tuomita sinkkunaisia kaikista pahimmiksi, vaan lisäsivät miesten yleisesti olevan halukkaampia rikkomaan toisten avioliitot, jos sattuvat rakastumaan varattuun naiseen.